Emilie Hurahtanut -blogista haastoi minut jakamaan tuunausideoita ja virallisesti haaste kuuluu näin:
Jaa paras D.I.Y. -ideasi ja haasta 3 muuta blogia mukaan.
Bloggaaja voi jakaa jo aiemmin toteuttamansa D.I.Y.-idean, tehdä aivan uuden tätä varten tai poimia jostain muualta hyvän idean.
Mieleeni ei näin äkkipäätään tullut yhtä erityistä tuunausideaa tai nerokasta itse toteutettua juttua, sillä tässä asiassa taidan olla aika tavalla impulsiivinen. Viime aikoina olen saanut hyviä ideoita paljolti täältä blogimaailmasta, jossa on määrättömästi toinen toistaan kekseliäämpiä taitureita. Mikä mukavinta, on se, että useimmat esittelevät tekemisiään kuvin ja sanoin ja ovat kaiken lisäksi mielellään jakamassa ideoitaan muiden kanssa. Enpä ole vielä kertaakaan törmännyt ideanikkariin, joka oman tuotoksensa esiteltyään kieltäytyisi kertomasta teko-ohjeita tai paljastamasta lähdettään.
Aina olen ollut innostunut huonekalujen tuunaamiseen. Lähinnä tämä on tarkoittanut vanhan esineen maalaamista ja kenties sen kangasosien vaihtamista. En ole mikään maalarimestari, enkä kenties mestari missään muussakaan, mutta sen verran osaan sutia, että vanhasta tuolista saan ihan käyttö- ja esittelykelpoisen huonekalun. Olen ostanut kierrätyskeskuksesta useampiakin tuoleja ja uudistanut ne maalilla ja pienellä kangaspalalla. Kaksi vanhinta tuolia on kokenut ainakin kangasmuutoksen useampaankin kertaan, maalikerroskin on vaihtunut pariin kertaan. Osaltaan tällaiseen tuunausintoon on vaikuttanut kulloinenkin rahanpuute kuin myös enenevässä määrin se, että vanhan kunnostaminen on ekologinen ja eettinen tapa saada nättiä ympärilleen.
Syksyllä innostuin pienen pöydän tuunauksessa hankkimaan tietoa entisöintitavoista ja -materiaaleista, koska tarkoitukseni oli saada tuosta huonekalusta aikakautensa mukainen ja sen verran siisti, ettei sitä heti tarvitsisi hävetä. Pöydän kunnostamiseen menikin enemmän aikaa kuin jos olisin vain vetänyt vanhan pinnan uudella maalilla. Käytetty aika ja vaiva kuitenkin kannatti, sillä jopa minä omiin tekeleisiini erittäin kriittisesti suhtautuvana tykkäsin entisöinnin onnistuneen varsin hyvin. Lisää tuosta tuunauksesta löydät oheisesta linkistä:
http://rikkaruohoelamaa.blogspot.fi/2012/10/sateisista-ilmoista-on-ollut-se-hyoty.html
Onnittelukortteja olen aina askarrellut, jo paljon ennen kuin askartelusta tuli muodikas harrastus. Liimailin kauniita kiiltokuvia ja kirjoitin kortteihin suurien runoilijoiden viisaita säkeitä. Askartelu on parhaimmillaan silloin, kun siihen voi käyttää olemassa olevia välineitä ja tarvikkeita sekä kaikkein mieluiten kierrätettävää materiaalia. Usein olen hyödyntänyt lehdistä leikattuja kuvia ja värikkäitä sivuja, vanhoja lahjapapereita ja eri tahoilta saatuja vanhoja postikortteja. Nyt kun askartelusta on tullut in-juttu, tarpeita siihen löytyy melkein joka kaupasta, mutta niinpä noiden nipsujen ja tupsujen hinnatkin ovat sellaisia, että omatekoiselle kortille saattaa kertyä hintaa enemmän kuin valmiina ostetulle. Itse tehty kortti on kuitenkin aina mukava saada ja kun sen tietää, on niitä myös mukava tehdä. Muutamia korttituunauksiani löytyy mm. seuraavasta linkistä:
http://rikkaruohoelamaa.blogspot.fi/2012/04/flunssa-viekoon.html
Eräs mukavimmista nettimaailmasta saaduista ideoista on syksyinen vaahteranlehtiruusukkeiden väsäily. Oli todella mukava kerätä ja hyödyntää omasta pihasta löytyviä vaahteranlehtiä ja taitella niistä ihania ruusukkeita. Hyvillä ohjeilla sain minäkin valmiiksi monta kukkakimppua ja jokusen kauniin kranssin. Tämän lisäksi jaoin tuota ideaa ympärilläni oleville ihmisille. Lisää noista vaahteranlehtiaskarteluistani löydät linkistä:
http://rikkaruohoelamaa.blogspot.fi/2012/10/haaste-anna-hyvan-kiertaa.html
 |
| Jouluinen amaryllis kukkii vielä |
Laitan tämän D.I.Y. -haasteen eteenpäin seuraaville blogeille:
Ansaitut pullakahvit -blogiin kummitytölleni Minnalle, sillä hän on viime aikoina kunnostautunut tuunaamalla kerrostalokotiaan ja siirtolapuutarhamökkiään.
Garden of My Dreams -blogin Maaritille, joka tekee mm. kauniita kukka-asetelmia sekä
Marjalle Suvikumpu -blogiin, sillä hän on varsinainen monitaituri ja soisin esimerkiksi valokuvauksen ystävien näkevän hänen upeat otoksensa niin kukista, leipomuksista kuin hänen kutomistaan sukista.