Uusi haaste Ukin kukkamessuilla

Uudenkaupunkin kukkamessuilla on uusi haaste kuluvalle kuulle. Tänään en enää ehdi omalta osaltani osallistua, teen sen tässä lähipäivinä. Ajattelin laittaa kuitenkin vinkiksi muille eli alla se haaste ja myös linkki kukkamessujen sivuille:

* * *

Helmikuun blogihaaste: Viherpeukalon salaisuudet

Tammikuun blogihaaste kirvoitti monessa blogissa keskustelun siitä, miten aarteen oli saatu pysymään hengissä ja vielä niinkin kukoistavina - tästä saimme idean tämän kuukauden haasteeseen. Paljasta siis yksi tai useampi kukka/puutarhavinkkisi blogissasi ja linkitä tämän viestin kommentteihin tammikuun blogihaasteen tapaan. Kerro kuvin ja sanoin.

Pääpalkintona VIP-lippupaketti Kukkamessuille kahdelle; sisältäen pääsyliput, ruokailun, tuotekassin ja muuta mukavaa. Lohdutuspalkintona tällä kertaa kirjaviisautta kolmelle.

http://www.kukkamessut.blogspot.fi/

* * *

Yksi homma poikii toisen

Keittiö syksyllä, ei siis vielä uudessa maalissa

Eilen se vihdoin tapahtui! Nimittäin keittiön seinien maalaaminen. Pari viikkoa sitten tymppäännyin vessan lavuaarin ja pöytätason kellastuneisiin silikonisaumoihin. Siltä istumalta raaputin ne pois ja esitin Ukkokullalle toiveen hankkia kosteaan tilaan sopivaa silikonia. No, hän hankki, mutta sanoi, ettei putkiloa kannata yhden vessan vuoksi avata. Olinhan jo aiemmin maininnut, että myös keittiön silikonisaumat pitäisi uusia. Kuluneella viikolla sain vihdoin rapsutettua kaikki keittiönkin saumat ja kehotin Ukkokultaa ryhtymään saumaushommiin. 

Keittiön seinät - kuten koko kodin kaikki muutkin seinät olkkarin ja eteisen paria myöhemmin maalattua seinää lukuunottamatta ovat saaneet uuden maalipinnan viimeksi vuonna 2001. Sen jälkeen taloon on muuttanut kissa, joka ei nyt mikään täystuho ole koskaan ollut, mutta omat jälkensä sekin on sinne tänne painanut. 26 vuotta vanhassa talossa alkaa paikat sieltä täältä tarvita kohennusta, jota toki on välillä tehtykin. Onneksi olin aikanaan kaukoviisas ja valitsin vaaleat, neutraalit värit. Tiesin nimittäin, ettei meidän Ukkokulta ole mikään himoremppaaja. Ei sinne päinkään.

Kun nyt kerran ryhdyttiin niitä silikonisaumoja uusimaan, jouti myös tiskipöydän kohdalla oleva valolista vaihtua uudempaan ja ehompaan. Nykyisinhän näkee paljon keittiöitä, joissa ei mokomaa valolistaa ole laisinkaan, mutta meidän loisteputkemme kyllä häikäisevät sen verran paljon, että ne sen listan vaativat. Ja muutenkin keittiö näyttää viimeistellyltä listojen kanssa. Ehkä jossain vaiheessa vanhat tiskipöydän lamput voisi vaihtaa vähemmän energiaa kuluttaviin ja huomaamattomampiin led-listoihin, mutta ei meillä ihan niin suuria muutoksia kerralla tehdä.

Seinien maalaamisesta on ollut jo pitkään puhe ja maalinkin ostin syksyllä varastoon odottamaan. Aikansa varastossa pyörittyään maalipänikkä siirtyi autotalliin ja sieltä kellariin. Hiukan jo tuntui, että hyvä aikomukseni oli jäädä tyhjiksi sanoiksi. Mutta nyt, kun silikonisaumat menivät uusiksi ja valolista samoin, oli melkeinpä pakko maalata myös keittiön seinät. Aloitin urakan ennen 11 aamupäivällä ja maalaamisen lopetin klo 18. Sen jälkeen vielä välineiden pesu ja jälkien siivoominen. Edellisellä kerralla maalasimme ihan kelvollisella halpismaalilla. Sitä kun meni aika mahdottoman suuret määrät, koska maalasimme kaikki huoneet kattoja myöten. Vahinko vain, että etenkin keittiössä halpismaali ei kestänyt laisinkaan pyyhkimistä. Etenkin Juuson ruokapaikan taustainen seinä oli täynnä läiskiä ja tummentumia. Eihän ne sieltä lattianrajasta kovin hyvin näkyneet, mutta minä tiesin niiden olevan siellä. Se riitti ärsyttämään ja oli yhtenä kimmokkeena koko maalausurakan käynnistymiseen.

Maali kuivui nopeasti ja pääsin vetämään toista kerrosta heti, kun olin saanut kaikki seinät kertaalleen maalattua. Eniten aikaa meni tavaroiden tyhjentämiseen pöydiltä ja seiniltä, kaappien, tasojen ja lattian suojaamiseen sekä maalarinteipin vetämiseen sellaisiin rajakohtiin, joissa maalin soisi pysyvän omalla sarallaan. Kolmatta kerrosta ei tarvittu, koska vanhakin maali oli valkoista. Tämän uuden valkoisen kyllä sävytin aavistuksen keltaiseen, jotta kohta 30 vuotta täyttävät keittiökaapit eivät näyttäisi tupakoineen ihmisen kellastuneilta hampailta. Vielä pitäisi keittiön lattialistat hioa ja lakata ja luultavasti maalaan myös ikkunalaudan, kunhan hankin sitä varten toisenlaista maalia. Sellaista, josta jää kiiltava pinta ja niin ollen helposti pyyhittävä. 

Sen verran kova urakka tuo eilinen maalaushomma oli, että suihkun jälkeen hetken telkun ääressä istuttuani tunsin olevani aivan jäykkä ja selkää oli vaikea saada heti suoraksi. Niin myös heräsin kahden jälkeen yöllä käsien särkyyn ja mahdottomuuteen löytää mukavaa nukkuma-asentoa. Siksi tässä naputellaan aamuvarhaisella remonttijuttuja puutarhablogiin, vaikka pitäisi olla sängyn pohjalla untenmailla.

Maalattavaa olisi toki muutakin; Pojan entinen huone, eteinen ja miksei omasta makkaristakin yksi seinä voisi olla toisen värinen. Nyt vielä ehtisi tehdä näitä sisähommia, kun ulkosalla on hanget varsin korkeina nietoksina. Heti, kun maa alkaa lumen alta paljastua, ei sisällä pidättele enää mikään.