Sivut

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Lapiourheilua jalkapallomatsien lomassa

Jalopähkämöt muutama päivä sitten. Nyt niissä on jo nuput.

Koleassa säässä on se hyvä puoli, että puutarhassa jaksaa tehdä raskaitakin hommia. Pari edellistä päivää on satanut likimain tauotta. Ensi yöksi on luvassa hallaa jopa tänne Etelä-Suomeen, joten näistä merkeistä saattaa havaita juhannuksen olevan tuloillaan. Varsin usein tuota keskikesän juhlaa saadaan viettää kosteassa ja kylmässä. Tosin viime kesänä oli aivan mahtava kesäilma täällä pääkaupunkiseudulla. Olisiko se ollut säännön vahvistava poikkeus.

Valkoinen Särkynyt sydän piilottelee Iristen takana.

Koska tänään ei satanut, ryntäsin heti aamusta pihamaalle. Kävin ravistelemassa maahan laonneita pensaiden oksia ja nyhdin sieltä täältä rikkaruohoja. Märästä maastahan ne lähtevät oivallisesti. Sen jälkeen kaivelin alapihalle johtavien portaiden väleihin kasvaneita Taponlehtiä Lapsen pihalle istutettaviksi. Löytyihän sitä jonkin verran muitakin kasveja pois annettavaksi tai omaan pihaan toisaalle istutettaviksi. Puutarhan alussa ajattelin, miten kummassa ihmiset puhuvat kasvien jakamisesta ja taimivaihdosta. Silloin näet omat kasvit olivat paikoin varsin pikkuruisia. Nyt ymmärrän, että aikojen kuluessa monet kasvit tuppaavat vyörymään vähemmän toivottaville alueille ja suorastaan huutavat jakamista ja karsimista.

Varjolilja vielä nupullaan

Purkitettuani riittävästi oman pihan aluevaltaajia muille jaettavaksi, pääsin kurkistamaan Pikkupuutarhaan, jossa en näköjään ole viime aikoina käynyt. Niin se vain on, että kun selkänsä jollekin alueelle vähäksi aikaa kääntää, pääsevät rikkaruohot valloilleen. Kevätkaihonkukka huiteli pitkin polkuja ja pikkaisen Rosa Tove Janssonin kukintakin oli päässyt alkamaan ja päättymään. En edes kuvia ehtinyt ottaa. Ehkä siinä vielä on nuppuja. Jäi tältä päivältä tarkastamatta.

Kasvien ylenmääräiseen omankädenoikeuteen Pikkupuutarhassa tympääntyneenä hain lapion ja muuta rekvisiittaa ja ryhdyin kaivamaan uutta polkua Kriikunan ja Vuorenkilpipenkin väliin. Liian suuret kukkapenkit ovat yksinkertaisesti aivan mahdottomia hoidettavia, ellei niitä pääse kunnolla huoltamaan. Polkuhomma jäi kesken, sillä päivä oli kääntymässä iltaan ja itse olin hikinen ja kurainen. Vaatteet vain pesukoneeseen ja täti suihkuun. Täytyy kuvata Pikkupuutarhaa myöhemmin - ja vähemmän kuraisilla kourilla.

Kasvit ovat vallanneet alapihalle johtavien portaiden välit. Tänään tuli vähän niitä siivottua.

Illat kuluvatkin seuraavat viikot varsin rattoisasti jalkapallon seurassa. Yöpelejä en taida jaksaa katsoa. Tai ehkä sentään tänään, kun otteluvuorossa on Englanti-Italia ja huomenna sentään sunnuntai.

* * *

Kun kitket rikkaruohoja, voit selvittää, onko edessäsi rikkaruoho vai hyötykasvi. 
Kun nykäiset kasvia ja se irtoaa maasta helposti, kädessäsi on hyötykasvi.

- Tuntematon ajattelija -

* * *

Marliska ja Kesätuulia, olette lämpimästi tervetulleita blogini pariin. 
Mukavaa viikonvaihdetta teille ja ihan kaikille muillekin!