Tammikuisen kaatosateen takoessa pihamaata ja ikkunalautoja, ihailen ihanaista amaryllistäni. Kahden vanan kukinnot muodostavat pallomaisen unelman, jotka näyttävät kestävän pitkääkin pidempään.
Toisen sipulin ensimmäinen vana on hiljalleen avautumassa. Toinen vana on vielä aivan supussa. Kuvassa peili tuplaa vanojen määrän.
Kauppamatkalla tarttui kirja-alesta pari keittiöpuutarhaa käsittelevää kirjaa.
Samoin mukaan lähti tämä Risto Ihamuotilan 300 kasvia Suomen luonnossa. On minulla näitä kasvikirjoja jo ennestään, mutta niin vain tuntui, että tällainenkin on hankittava. Ehkä kipaisen vielä huomenna uudemman kerran kirjakaupan valikoimaa setvimässä. Tai ehkä en. Ajattelin, että yrittäisin elää tämän alkuvuoden vähän säästeliäämmin. Tai kenties koko vuoden, jotta saisin rahaa kasaan mahdollista matkaa varten. Katsotaan, miten muijan käy.