Sivut

torstai 5. helmikuuta 2015

Ensimmäiset kylvökset


Kylvökausi on avattu. Maanantaina laitoin multaan pelargonian siemeniä. Sekoitin kylvömultaan perliittiä. Olen säästänyt noita rypälerasioita tätä keväistä siemensessiota varten. Niissä on sopivasti tilaa ja reikiä tuossa kannessa. Ovat kuin pienoiskasvihuoneita.


Kahteen rasiaan kylvin lohenpunaista 'Inspire Salmon' :ia ja yhteen rasiaan 'Summertime Lilac' -riippapelargoniaa. Enempää en sitten rasioita tarvinnutkaan, koska siemeniä oli toisessa pussissa 6 ja toisessa 12. Toivottavasti kylvökset onnistuvat.


Jouluisen amarylliksen kukinta alkaa vähitellen lähetä loppua. Toisesta sipulista nousi vielä kolmaskin vana, mutta se kaatui ihan nuppuvaiheessa. Leikkasin vanan ja laitoin sen maljakkoon, jossa se on vähitellen avannut kukintojaan. Yksi on vielä nupulla. Onpa ollut harvinaisen ihana ja pitkäänkukkiva amaryllis. Kiitos vain äidille tästä ihanuudesta.


Lunta onkin viime aikoina satanut ihan yli oman tarpeen. Alkuviikon lumi oli todella painavaa, oikeaa tykkylunta.


Tiistaivastaisena yönä oli runsas ja painava lumi taivuttanut korkean lepän kumartumaan meidän omenapuidemme lomaan. Tuosta se tuskin enää nousee. Onneksi se taipui juuri sopivasti Punakanelin ja Kriikunan väliin, eikä sen oksat tehneet vahinkoa hedelmäpuille.


Myös leikkimökin päädyn syreenipuskissa oli tykkylumi tehnyt vahinkoa repäisemällä ison oksan miltei irti. 


Syreeniressukka, mutta onneksi se on aika kestävä ja nopeakasvuinen. Oksa repesi vanhimmasta rungosta, jonka olisin lähivuosina ehkä muutenkin madaltanut. Kukat kun alkavat noissa pensaissa keikkua jo liian korkealla latvustossa.


Lupauksista huolimatta auringosta ei ole näkynyt pilkahdustakaan. Eilen illalla kävin törsäämässä joululahjaksi saamaani hierontalahjakorttia ja hierojan parkkipaikalla piti pysähtyä kuvaamaan hiljaista tietä. Lumikuvia kun on hyvä ottaa talteen riittävästi ja monenlaisista paikoista, ettei sitten parin vuoden kuluttua tarvitse ilman todisteita kinata, miten lumista oli helmikuun alussa armon vuonna 2015.

Kahvinkeitin porisee ja pöydällä odottavat Runebergintortut. Ihan kaupasta hain, kun en ole ehtinyt itse juurikaan keittiössä kokkaamaan. Kaikille siis oikein herkullista Runebergin päivää ja lähestyvää viikonvaihdetta!