Sivut

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Taimikaupoilla


Perjantaina lähdin vihdoin istuttamaan tyttären pihaan jo toukokuussa hänelle nimipäivälahjaksi luvattuja norjanangervoja. Ensin piti hakea matkan varrelta muutama säkki multaa ja tietenkin ne luvatut angervot. Tytär astuu Nurmijärvellä ja niinpä poikkesin matkan varrella olevaan Handolinin taimitarhaan ostoksille. Koska pieni autoni oli jo tupaten täynnä tavaraa, en tehnyt kauppoja angervojen lisäksi muista kasveista, mutta kysyin, saisinko ottaa muutaman kuvan blogikirjoitusta varten. Ja sainhan minä.



Handolinin taimitarha sijaitsee Nurmijärven Röykässä (Peräkorventie 50). Isommalta Lopentieltä (tienro 132) ei taimitarhalle ole pitkää matkaa. Jos vain liikutte niillä seuduilla, suosittelen poikkeamaan Handolinin taimitarhalle, sillä siistimpää taimitarhaa saa kyllä hakea. Joissain nettikeskusteluissa paikkaa on sanottu kalliiksi, mutta enpä kyllä täysin mene sitäkään väittämää allekirjoittamaan. Harva taimitarha kilpailee hinnoilla suurten jättien tai markettitaimien kanssa. Laadulla ne sen sijaan päihittävät honkkarit ja kraudat mennen tullen.


Handolinilla vallitsee kyllä aivan esimerkillinen järjestys. Kasvit ovat hyväkuntoisia, selkeästi sijoitettuja ja helposti löydettävissä. Kaikissa taimissa on nimilaput ja myös hinnat hyvin esillä. Ei mahda mitään, mutta minun pikkutarkka sieluni nautti suunnattomasti tällaisesta selkeydestä ja siisteydestä. Jo portilta taimitarhan pihaan ajettaessa saa sellaisen tuntuman, että täällä kasveista todella välitetään.


Myymälästä löytyy monenlaista tarvittavaa pihaan ja puutarhaan. Myös kesäkukkia on jonkin verran.


Olisi tietenkin pitänyt haastatella tarhuria vähän enemmän, mutta olin kuitenkin liikkeellä lähinnä tavallisena asiakkaana, enkä juttua tekevänä journalistina.













Kuvattuani riittävästi jatkoin matkaani istutushommiin, jossa minua avusti tyttären kaksi 10-vuotiasta maatiaiskissaa. Tällä kertaa en kuvannut niitä, sillä mustat pilvet vyöryivät uhkaavasti ja jättikokoiset sadepisarat alkoivatkin rummuttaa auton kattoa heti kaasuttaessani kohti päivän seuraavaa kohdetta eli Järvenpään pihapalvelua, joka sijaitsee Järvenpään Haarajoella, aivan vanhan Lahdentien (tienro 140) tuntumassa. Helsingistä päin ajettaessa kannattaa olla tarkkaavainen, ettei 80:n nopeusalueella porhalla ohi, sillä aluetta tuntemattomalle puutarha tupsahtaa esiin varsin yllättäen.


Paikkaa on kovasti kehuttu ja se olikin eräs syy, miksi sinne päätin ajaa, vaikka se sijaitseekin täysin eri suunnassa, kuin kotini. Haluan kartoittaa sellaisia taimitarhoja, jotka ovat edes kohtuullisen matkan päässä kotoani. Haarajoki alkaa olla sen verran kaukana, ettei sinne ihan joka puskan vuoksi kannata lähteä. Linnuntietä matkaa ei niin hirveästi meiltä Haarajoelle tule, mutta autolla kilometrejä kertyy lähemmäs 80. Yhteen suuntaan.


Järvenpään pihapalvelussa valikoima on kyllä melkoinen. Sieltä saattaa löytyä erikoisuuksia, joita on turha edes kysyä monista pienemmistä myymälöistä. Palvelu on ystävällistä ja asiantuntevaa sekä tarvittaessa myös neuvovaa.


Paikka on minusta hiukan rähjäinen, mikä näyttää olevan taimitarhoille varsin tyypillistä.  Tietenkin tällä hetkellä moniin ulkoalueisiin vaikuttaa voimakkaasti nämä iänikuiset sadesäät. Märkyys teki tarhan käytävät paikoin mutavelliksi. Kasvien sijoitteluideasta pääsi kohtalaisen nopeasti selville ilman myyjän apuakin.


Hiukan minua häiritsi se, että kasvien nimet oli paikoin tökätty kunkin ryhmän oheen, mutta yksittäisissä kasveissa ei likimainkaan kaikissa ollut nimilappuja. Nimilappu on ainakin minulle erittäin tärkeä, enkä välttämättä enää kotiin päästyäni muista kaikkia, puhumattakaan muutaman päivän päästä. Itsekin ostin kahta erilaista keijunkukkaa, mutta huomasin sentään valita sellaiset, joissa oli nimilaput.


Toinen asia, mikä minua täälläkin ihmetytti, oli monien tamien epäsiisti ulkoasu. Joissakin purkeissa näytti kasvavan enemmän rikkaruohoja, kuin itse myytävää kasvia. Tietenkin tässä vaiheessa kesää monet perennat ovat jo kukkimisensa kukkineet, eivätkä välttämättä enää näytä kovin edustuskelpoisilta. Silti taimen kera samassa purkissa soisi olevan lähinnä multaa, ei mitään ylimääräistä.


Kuten kuvista näkyy, erilaisia nimilappuja ja -kylttejä on esillä, mutta monista oli aurinko polttanut tiedot näkymättömiin tai tussikirjoitus lionnut vesisateissa.


En tiedä, mistä olin saanut päähänpinttymän, että täällä olisi jotenkin enemmän tarjolla kotimaisia perennoja. Oli niitäkin, mm. Talman lehtopuutarhasta. Mutta varsin paljon oli myös tuontitavaraa. Samoja monikielisiä lappusia löytyi useista kasveista, kuin muillakin taimitarhoilla ja markettien kylkiin nousevilta kesäpuutarhoilta. Suvikummun Marja opasti minua taimien nimikylttien tulkitsemisessa puutarhabloggaajien kesätapaamisella Pinsiön taimistolla. Kiitos vain hänelle, sillä katselen taimia kaupoissa nyt aivan eri silmällä.


Hintataso tässä myymälässä ei ole sieltä halvimmasta päästä. Tosin nyt myymälässä oli hyviä tarjouksia mm. kärhöissä. Ostin kilpiangervon (tuontitaimi) 6 eurolla, kaksi kotimaisen tuotannon keijunkukkaa (Midnight Rose) á 8 euroa ja yhden Beauty Colour -keijunkukan (tuontitaimi) 7,50 eurolla. Ostamani taimet ovat pieniä, mutta hyväkuntoisia. Vertailuna mainittakoon, että runsas viikko sitten ostin isokokoisen purppurakeijunkukan rautakaupan puutarhaosastolta 4,50 eurolla. Espoolaisessa taimimyymälässä vielä isompi maksoi 10 euroa.


Havupuolella jäin kaipaamaan jälleen niitä nimilappuja ja selkeitä hintatietoja. Aivan varmasti olisin niitä saanut myyjiltä, mutta sesonkiaikaan alkaisi kyllä nyppimään myyjän jonottaminen pelkän hinnan esille onkimiseksi. Pidän tärkeänä, että hinnat ovat yhtä selkeästi esillä, kuin kasvin muutkin tiedot.


Kesäkukat olivat tosi hyväkuntoisia ja niitä olisi saanut edullisesti. Näki selvästi, että kukkia oli hoidettu, eikä sateiden annettu piiskata niitä kelvottomaan kuntoon. Myymälän puolella oli myynnissä myös leikkokukkia, pieniä puutarhapatsaita ja kortteja, joten vieraisille mennessä voisin hyvinkin poiketa tällaiseen myymälään hakemaan tuliaisia.


Olisiko arvioni Järvenpään pihapalvelusta myönteisempi, jos olisin käynyt siellä ennen Handolinin taimitarhaa. Ehkä hivenen, mutta tuskin paljon. Ulkoiselta olemukseltaan Järvenpään pihapalvelu ei paljon poikkea useimmista taimitarhoista, joissa olen tämänkin kesän aikana ostoksilla käynyt. Suomalaiseen tapaan ei ilmeisesti kuulu koreilla puitteilla, eikä oheistuotteilla tai -toiminnalla. En vaan mahda mitään sille ajatukselle, että kasvitkin saattaisivat mennä paremmin kaupaksi, jos myyntiympäristö olisi laitettu ainakin siistiksi, miksei myös kauniiksi. 


Aika monet jo harrastavat kotimaassakin puutarhamatkailua, johon kuuluu vierailut taimi- ja puutarhamyymälöissä. Näiden kesäretkien tarkoituksena on yhdistää sekä huvi että hyöty. Matkoille lähdetään yleensä kaksin tai isommalla porukalla ja kaiken kauniin lisäksi antimena halutaan ideoita omaan puutarhaan ja tietenkin myös mukavia kasvituliaisia sekä kaikenlaista muuta oheistuotetta. Kunpa meillekin nousisi tukholmalaisen Zetasin tapaisia keitaita, jonne puutarhaihmiset tekisivät jokakesäisiä vaelluksiaan.


Ei aio lytätä tätä haarajokelaista taimitarhaa. Ehdottomasti sinne kannattaa mennä taimiostoksille, sillä valikoima on toistaiseksi tutustumistani Uudenmaan taimitarhoista ehdottomasti monipuolisin. 

Koko pitkän päivän olin onnistuneesti välttänyt kastumisen, vaikka matkan varrelle olikin osunut useampi todella rankka sadekuuro. Taivaalla alkoi jälleen näyttää siltä, että kohta tulee vettä ja paljon, joten päätin suunnistaa kohti autoa ja kotimatkaa.


Tarkoitukseni ei ole tehdä mitään kattavaa taimimyymäläkartoitusta, mutta aion jatkossakin kirjoittaa kokemuksia ja tuntemuksia eri myymälöistä. Jokaisella on tietenkin omat mieltymyksensä ja eri ihmiset arvostavat erilaisia asioita. Jotenkin minusta tuntuu, että meillä olisi täälllä Suomen maassa paljon kehittämistä tälläkin saralla. Meidän karut olosuhteemme asettavat erityisvaatimuksia kasveille, mutta mikä estää kääntämästä sitä voimavaraksemme.