Eilen siivosin pihaa ja tänään kotia. Samalle päivälle ei molempia hommia voi enää ajoittaa, jos haluaa hyötyä vähäiseksi käyvästä päivänvalosta. Pimeys tulee aikaisin ja pilvisenä päivänä valoisaa ei ehdi juuri ollakaan. Kaktukseni, oli sitten joulu- tai marraskuunkaktus ryhtyi kukkimaan. Pelkäsin jo, ettei niin kävisikään, kun se vietti kesänkin sisällä. Yleensä olen kaktustani kurittanut ulkoistamalla sen koko kesäkaudeksi pihalle. Taitaakin olla tyytyväinen parempiin olosuhteisiin ja kiittää siitä kukkimalla runsaasti.
Nyt, kun aikaa vietetään enemmän sisätiloissa, tekee mieli somistaa paikkoja. Tykkään pitää keittiön pöydällä kangasliinoja, mutta suurien kankaiden silittämisestä en pidä laisinkaan. Monet varmaan tietävät, millainen vetovoima juuri pöydälle levitetyllä puhtaalla ja sileällä kangasliinalla on. Oitis siihen kaatuu kahvit ja voileivät nurinpäin. Kukkarossani pyöri keväästä saakka alennuskuponki kotimaiseen desingnkauppaan, josta kävin ostamassa joulunpunaisen omenavahakankaan.
Nämä nykyiset kernit eivät todellakaan ole enää muovin tuntuisia eikä näköisiäkään ja tämänkin liinan voi pestä koneessa. Meidän ruokapöydällä tehdään monenlaisia juttuja, luetaan sanomalehteä ja Juusokin tapaa istua tiirailemassa ikkunasta ulos. Eipä tarvitse ensimmäisen kahvikupin kaatumisen jälkeen ryhtyä pöytäliinapyykille. Sen kun näyttää rättiä ja taas on siistiä.
Eilen oli kuuraista koko päivän. Tänään mittari on ollut reilusti plussalla ja luvassa on viikonlopuksi pitkästä aikaa sateita. Ei haittaa, sillä sunnuntaina on isänpäivä ja sen tiimoilta juodaan kahvia vähän siellä sun täällä.
Nyt ei ensi hätään löytynyt yhtään leikkokukkakimppukuvaa, mutta olkoon tässä syksyinen kanervakuva kaikille isille. Oikein mukavaa viikonloppua ihan kaikille - siis muillekin, kuin isille!