Pitkään on ollut pakkasta ja pari viimeistä päivää oikein kireää sellaista. Tänään aamulla mittari näytti -28.3, kun lähdin kotoa. Auto sentään on lähtenyt joka kerran kiukuttelematta, vaikka onkin jo senioriautoluokkaa. Hiukan häntä avitan eli laitan lohkolämmittimen jo paria tuntia aikaisemmin piuhan päähän kiinni.
Pakkasten on luvattu lauhtuvan merkittävästikin. Katselin sääennustetta, joka näytti huomisaamulle -3 astetta. Mahtaa tuntua oudolta liikkua ulkona, kun ei tarvitse pakkautua kuin joksikin rengasmainosukoksi.
Tänä aamuna heräsin kovaääniseen kolahdukseen. Viimeinen kukkiva amaryllis oli keikahtanut ruukkuineen päivineen nurin. Onneksi ruukku pysyi lipaston reunalla kiikkumassa putoamatta lattialle. Siinä sitten siivosin mullanjämiä ja leikkasin taittuneen kukkavarren maljakkoon.
Ihan ensimmäisenä kolahdukseen havahtuessani ajattelin, että Juuso taas touhuaa turhautumistaan. Se kuitenkin nukkui täydessä unessa ikkunalaudalla, kuten on tehnyt näinä pakkaspäivinä pitkään ja hartaasti. Alla hohkaa patteri, joten mikäs on kissan nukkuessa lämpimässä.
Vaikka juuri nyt nurkissa paukkuu pakkanen, voipi talvimietteet piankin vaihtua varsin keväisiksi. Lisäsin päivitettyyn siemenlistaani viime viikolla kaupasta mukaan tarttuneet pussukat ja totesin, ettei yhtään tarvitse enempää niitä mistään hommata.
Kylän facebook-ryhmässä oli ilmoitus bussimatkasta Türin kukkamarkkinoille Viroon toukokuussa. Mukaan pääsee siis ihan oman kylän raitilta ja heti alkoi hirveästi kutkuttaa lähteä mukaan. Edullinen matka, eikä vaadi itseltä muuta, kuin aikaisen heräämisen.
Tunnen puutarhamielessä oman kylän väkeä ainoastaan syksyn valokuvauskurssilla tutuksi tulleen 1003 puutarhaa -blogin Sirpan ja laitoin hänelle pikaviestin, josko hän lähtisi matkalle mukaan. Ja hän lähtee. Jippii! Olen lähdössä elämäni ensimmäiselle ihka oikealle puutarhamatkalle. Tai oikeastaan toiselle, sillä oltiinhan me kesällä Pojan kanssa Kotkan puistot tsekkaamassa.
Takana on vauhdikas ja työntäyteinen viikko. Nyt saa tämä tietsikan ääressä istuminen tältä erää riittää ja lähden Ukkokullan seuraksi viettämään perjantai-iltaa. Josko huomenna ehtisi ihan tavalliselle ulkolenkille.
Oikein leppoisaa ja valoisaa viikonvaihdetta teille kaikille!