Muutama päivä on mennyt kaatosateissa kärvistellessä. Eilen kotiin tullessani olin jo kyllästynyt vähän enemmänkin, sillä hukkasin kauppamatkalla parhaan sateenvarjoni. Todennäköisesti se jäi kaupan ostoskoriin. Ulos mennessäni kädet venyivät ostoskasseista, eikä ollut puhettakaan, että vielä olisi löytynyt vapaata kapasiteettia sateenvarjon avaamiselle. Niinpä sontsikan puuttumista en huomannutkaan. Ennen kuin vasta kotona. Menettettyä kamaa. Ainoa lohtu on, että sateenvarjo taitaa olla yleisin löytötavara. No, ei kyllä erityisen hyvä lohtu sekään.
Aamulla herättiin lumimyräkän kourissa. Koko päivän sitä on tullut, mutta nyt enää hiljaisia hiutaleita. Ei enää niitä tiskirättiäkin isompia märkiä pläjäyksiä, kuten koko aamupäivän. Ehti jo mukavasti pihalta kaikki jääkentätkin sulaa ja alapihalla nurmikko näyttäytyi siellä täällä. Nyt lunta taas on, vaikka toisille jakaa. Kuka haluaa, täältä liikenee?
Vaan parempi, että lunta sataa helmikuun puolivälissä, kuin että sitä tuiskuttaisi maaliskuun lopulla. Tahi huhtikuussa, jolloin kevättoiveet kiirivät jo korkealla. Luulenpa, että myös kaikille kukille ja kasveille lumipeite on paljon parempi, kuin laajenevat lätäköt, jotka pahimmassa tapauksessa öisin jäätyvät.
Voisi luulla, että moinen lumimassa maassa masentaisi, päinvastoin. Nyt tuntuu, että aikataulussa mennään ja kevät se vaan lähenee. Sen kunniaksi vaihdoin yläbannerinkin vähän värikkäämmäksi ja iloisemmaksi. Yes!
Mukavaa viikonloppua kaikille!