Juuson kanssa ulkoillessa kiinnitin huomioni mahonioiden väriin. Voi ressukoita. Kumpainenkin on mennyt ruskeiksi. Aurinkoa ei voi nyt syyttää, sillä se ei ole kovin kummoisesti näyttäytynyt. Pelkäänpä, että rankkasateet ja niiden jälkeen tulleet pikkupakkaset ovat tehneet tekosensa. Yleensä olen kevätauringon aloittaessa porotuksensa laittanut näille varjostuksen. Enpä tällä kertaa ehtinyt. Viikko sitten kiertelin pihamaalla kameran kanssa, enkä kyllä silloin huomannut mitään.
Osa oksista on taipunut lumen alle, joten en alkanut niitä sieltä kiskomaan. Saatan tehdä pensaalle vain lisävahinkoa. Laitoin mahonioille varjostuskankaat päälle. Jos edes osittain pelastuisivat. Mitä luulette, onko enää mitään mahdollisuuksia? Aika pahalta nuo lehdet näyttävät.
Ruusupensaita olen myös käynyt tarkkailemassa. En ole niille koskaan laittanut mitään verkkoja jänisten varalle ja aika hyvin ovat saaneet olla rauhassa. Nyt on kuitenkin punalehtiruusu päässyt pupujen herkkupöytään ja lumen maahan painamia oksia on naposteltu ahkerasti. Kunhan eivät käy runkoihin käsiksi.
Muutenkin märkänä satanut lumi on painanut pensaat lakoon. Öisin on ollut muutaman asteen pakkanen, joka on kovettanut lumen pinnan ja pensaiden oksat ovat lujasti kiinni hangessa. Havuista olen pudottanut välillä lumia oksilta, mutta muut pensaat olen jättänyt rauhaan.
Alapihalle johtaviin portaihin on kolattu lumia pois yläpihan käytäviltä. Alapihalle ei sinänsä talven aikana ole asiaa ja ne vähäiset kuntokartoitukset voin tehdä lumessa kahlaamallakin. Portaita pitkin ei alapihalle tietenkään voi mennä, mutta syreenipuskien takaa Juusoa varten tehtyä polkua pääsee hyvin kiertämään alapihalle.
Tammikuussa iloitsin turhan ennenaikaisesti, kuinka muka tulevana keväänä lumet katoavat meidän pihalta vikkelästi. Kun ei tuota jokavuotista, portaiden päälle kolattavasta lumesta muodostuvaa "lentokenttää" silloin vielä ollut. Viime päivien tuntikausia jatkuneet lumisateet ovat murentaneet toiveeni pikkuistakin pienemmäksi ajatukseksi, että josko vappuna portaat taas näkyisivät.
Nyt riittäköön lumiset ruikutukset. Tässä kuva portaista 10.6.2015. Vapusta on jo toki tässäkin kuvassa aikaa ja valtaajina ihan jotkut muut kuin lumi. Siinäpä taas uusi työkohde ensi kesälle. Voisi vaihteeksi putsata portaisiin pesiytyneet akileijat, taponlehdet ja sormustinkukat muualle. Eräskin puutarhassamme viime kesänä käynyt totesi, että minun tulee päättää, ketä varten portaat ovat. Kasvien seassa pujottelusta on tietenkin se etu, ettei ainakaan liian kiireessä ehdi sen enempää ylös kuin alaskaan. Kukapa sitä raaskisi kukkivaa akileijaa tallata.
Pahinta mahoniamurhetta hiukan helpottaa eilen hankittu tuore tulppaanikimppu. Kylläpä olenkin iloinnut viime viikkoina leikkokukkasista. Kuuden euron satsaus viikon kestävään kauneuteen ja iloon mielestäni kannattaa.