Vappuviikonlopun huikean hieno sää edesauttoi pergolaprojektin etenemistä. Ukkokulta rakensi ja minä touhusin puutarhassa huutoetäisyydellä, jotta saatoin tulla avuksi pitämään milloin mitäkin pylvästä pystyssä tahi vaakatasossa. Kerran piti toimia sairaanhoitajanakin, kun Ukkokulta tökkäsi haavan käteensä. Verta tuli sen verran runsaasti, että meinasin jo saada jokusen punaisen laudan patiolle, mutta kotitarpeilla onneksi vuoto tyrehtyi ja haava on hyvää vauhtia paranemassa.
Olen kovasti otettu ja onnellinen saadessani vihdoin katetun pergolan kahvittelupaikaksi pihamaalle. Hyvällä tuurilla se valmistuu jo äitienpäiväksi, huonommalla vähän myöhemmin. Minun tehtäväkseni jää petsata puuosat, mutta sen kerkiää.
 |
| Clematis Pink Fantasy |
Vaativaisesta luonteestani huolimatta ymmärrän, että Ukkokullallakin on rajansa. Siksi päätin tässä vaiheessa tyytyä väliaikaisratkaisuun alppikärhön tukiongelmassa. Vaikka niin uhosin, etten enää niitä halpoja ja helposti hajoavia kaarihärpäkkeitä osta, ostin kuitenkin. Enkä edes halvinta, koska sellaista en löytänyt. Halvimman kuitenkin niistä, mitä tarjolla oli. Uusi köynnöskaari on materiaaliltaan ihan samaa, onttoa ja huokoista metallia, kuin kaksi aiempaakin.
Purkaessani vanhaa metallikaarta, se hajosi aivan totaalisesti. Ilmeisesti se oli pysynyt pystyssä lähinnä vanhasta tottumuksesta. Onttoihin metalliputkiin oli kerääntynyt vettä ja ruoste oli hapertanut putket likimain puhki. Ei vain niitä osuuksia, jotka tunkeutuivat maahan, vaan ihan kauttaaltaan. Jospa uusi kaari nyt kestäisi sen viisi-kuusi vuotta, mitä edellinenkin. Tai kenties saan Ukkokullan jo hieman aikaisemmin innostumaan puisen portin rakentamiseen. Silloin voisin ottaa metallihärpäkkeen pois ja siirtää sen vaikka hätätilatueksi jonnekin muualle.
Enkä muuten päässyt köynnöskaariostoksilla kassan ohi pelkän kaaren kanssa. En, mukaan tarttui myös kärhö Pink Fantasy. Pitihän sinne kaaren toiselle sivulle saada uutta elämää. On sitten alppikärhöllä jotain kivaa tavoiteltavaa kasvaessaan kaaren toisella sivulla.
PS. Taivuin sitten minäkin laittamaan blogini facebookiin. Ihan vielä tekniikka ei ole ihan hallussa, mutta eiköhän tässä hissukseen oppi mene perille.