Sivut

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Türin kukkamarkkinoilla


Nyt on sitten Türin kukkamarkkinat nähty ja koettu. Eikä yhtään hullumpi reissu, vaikka pitkä ja tapahtumarikas päivä imi eukkoparasta viimeisetkin mehut. Sirpan 1003 puutarhaa -blogista kanssa nousimme oman kylän pysäkiltä järjestetyn bussikyydin matkaan kukonlaulun aikaan. Kahden tunnin laivamatka ja puolentoista tunnin bussimatkustaminen mukavassa seurassa sujui hyvin. Odotukset olivat korkealla, vaikka en ollut edes laatinut mitään pakollista ostoslistaa tai ylipäätään asettanut erityisiä tavoitteita markkinoiden suhteen.

Türi on pienehkö taajama ja siellä sijaitsevalle markkina-alueelle johtaa kapeahko katu, jonka varressa on lähinnä matalaa omakotiasutusta. Sisäänkäyntejä alueelle on ilmeisesti useampi, sillä minä näin ainakin kolme maksupistettä. Sisäänpääsy maksaa 2 euroa ja jokainen saa käteensä rannekkeen, jota näyttämllä pääsee takaisin sisään, mikäli on käynyt vaikka välillä viemässä tavaraa autolle.


Markkina-alue on valtava. Menimme sisään portista, jonka jälkeen oli ensin pitkä rivi jos jonkinlaista myynti- ja esittelykojua. Niitä emme jääneet ihmettelemään, vaan jatkoimme tarmokkaasti kohti kasvihoukutuksia. Näin alueella myös ison, aidatun leikkialueen lapsia varten. Lisäksi oli esiintymislava ja siellä ohjelmaa, johon emme niinikään paneutuneet. 

Kaipasin alueesta jonkinlaista opaskarttaa, jonka avulla olisi voinut helpottaa kulkemista ja keskittymistä itse kasveihin. Karttaa emme kuitenkaan löytäneet, mikäli sellainen oli edes julkaistu. Niin kesäkukat, hyötykasvit, havut kuin perennatkin olivat toinen toistensa lomassa. Jokaisella tuntui olevan vähän kaikkea myynnissä.  Osa myyjistä oli asettunut isojen puiden varjoon, mutta osa oli täydessä auringon paahteessa.


1. Sää

Sää oli mitä parhain ja sillä olikin suuri merkitys reissun onnistumisen kannalta. Sade olisi vaikeuttanut ostosten tekemistä ja markkinoiden pitopaikkana toimiva laaja nurmi-multa-hiekka-alue olisi todennäköisesti muuttunut silkaksi liejuksi. Sadeviitta oli repussa mukana, mutta onneksi sille ei tullut käyttöä.


2. Kasvien kuljettaminen

Sirpa on käynyt Türin kukkamarkkinoilla aiemminkin, joten häneltä sain erittäin käyttökelpoisia vinkkejä kasvien kuljettamista varten. Niinpä minulla oli matkassa kaksi muovilaatikkoa kansineen. Laatikot kiinnitin perässä vedettävän kauppakärryn runkoon sammakoilla. Sopivana vetolaitteena toimii myös olutkärryt tai pienikokoiset nokkakärryt. Tokihan vaati hieman asettelua ja taiteilua saada kasvit sijoitettua laatikoihin ja sen vuoksi pitikin välillä etsiä väljempi tila, jossa saattoi järjestellä ostoksiaan. Rakennelma piti olla myös helposti purettavissa, sillä auton ruumaan se ei korkeutensa puolesta mennyt. Ja todennäköisesti olisi vieläpä kaatunut. 

Kärryviritelmän huono puoli oli se, ettei niiden kanssa voinut ihan kaikkein kapeimpiin kasviväleihin mennä ja toisaalta eipä kärryjä viitsinyt yksinäänkään jättää käytäville ihmispaljouden tielle seisomaan. Painavista multaruukuista huolimatta kärryjä oli kevyt vetää.

Meillä oli mahdollisuus käydä välillä viemässä ostoksia auton ruumaan, mutta matka linja-autojen pysäköintipaikalle oli aika pitkä ja käytettävissä aikaa vähän, joten päädyimme kiskomaan ostoksia mukanamme koko markkina-alueella olon ajan.


3. Ruokailu, wc-tilat

Syöminen tuppasi jäämään toisarvoiseksi, sillä kiinnostavaa katseltavaa oli käytävä toisensa perään. Alueella oli erilaisten ruokakojujen keskittymä. Päivänvarjolla varustettuja pöytiä ja tuoleja oli useita, mutta vapaiden paikkojen löytäminen olikin sitten oma probleemansa. Ruokatarjonta oli grillityyppistä makkaraa ja perunaa. Istuinpaikkaa etsiessämme löysimme hieman erillään olevan kojun, jossa myytiin 3 eurolla kalakeittoannoksia kera mustan leivän. Sen voimalla jaksoi taas jatkaa.

Kasvimyyjien väleissä oli kojuja, joissa myytiin leivonnaisia, säilöttyjä kurkkuja, mansikoita ja juotavaa. Vatsansa siis saattoi täyttää ostoskävelyn lomassa ja tuliaisiksikin olisi voinut syötävää hankkia.

Alueella oli lukuisia bajamaja-tyyppisiä vessoja. Odottelu toimi yhden jonon periaatteella sujuvasti. Vessoissa oli käsihuuhde ja vessojen vieressä kylmävesihana käsien huuhtelua varten. Jonottaessani huomasin, että vessojen edustalla kulki täti-ihminen toimittamassa vessapaperia tyhjentyvien rullien tilalle. Mukaan kannattaa kuitenkin ottaa paperipyyhkeitä ja mielellään jotain, millä voi tarvittaessa käsiään pyyhkiä. Jo pelkästään porottava aurinko ja multaisten kasvien käsittely sai kaipaamaan useampiakin käsipesutilaisuuksia.

 
4. Pysäköinti

Markkinoiden ajoittuminen viikonloppuun merkitsi tietenkin valtaisaa ihmismäärää ja runsaasti autoja. Henkilöautoja oli pysäköity ihan joka nurkkaan. Linja-autoille oli osoitettu pysäköintipaikat hiukan sisäänkäynneistä eteenpäin, mutta ei mitenkään ylettömän kauas. Pysäköinti näytti olevan maksutonta.


5.Ostokset

Alue on iso ja kasvimyyjiä paljon. Tietenkin on hyvä etukäteen miettiä, mitä aikoo ostaa, mutta täsmällisiä kasvilistoja ei kannata tehdä. Jonkun tietyn kasvin etsiminen ja löytäminen voi olla vaikeaa ja johtaa pettymyksiin. Minä lähdin avoimin mielin katsomaan, mitä eteen tulee. Niinpä taisin kokea enemmän positiivisia yllätyksiä, kuin osasin odottaakaan. 

Mukaan kannattaa varata käteistä rahaa, sillä en nähnyt ainuttakaan maksukorttipäätettä. Tosin en niitä etsinytkään. Parhaimmiksi osoittautuivat 5, 10 ja 20 euron setelit. Myyjillä oli kyllä hyvin vaihtorahaa. Myyjät kertoivat kasveista ja ylipäätään palvelu oli huomattavasti ystävällisempää, mihin on tottunut vaikkapa Tallinnassa käydessä. Kukaan ei tyrkyttänyt yhtään mitään ja kun asiakas oli ostopäätöksensä tehnyt, myyjä löytyi helposti. Hän laittoi kasvipurkin muovipussiin ja parissa paikassa jopa avusti sen sijoittamisessa kärryviritelmääni. Kasvit ovat hyväkuntoisia ja kasteltuja. Moni todella hyvässä kasvussa, mutta toki oli myös pienen pieniä taimia. 


Suurin osa taimista oli ruukuissa ja monissa oli nimilaput latinankielisine nimineen. Paljon näki kyllä laputtomiakin taimia tai sitten nimi oli myytävien kasvien lomassa. Luonnollisesti useissa kasveissa ensimmäisenä on niiden vironkielinen nimiasu, joka herätti monia hauskoja hetkiä. Paljon näki myös paljasjuurisina myytäviä kasveja. Jonkin verran näin myytävänä yksittäisruukutettuja kukkivia tulppaaneja.

Hinnat tuntuivat paikoin ihan meidän tasoisilta. Yllätyksiäkin tuli kuitenkin jatkuvasti vastaan ja ne juuri ovat näiden markkinoiden herkkua. Jos olisin ollut omalla autolla liikkeellä, olisin ostanut kesäkukkia ja hyötykasveja, sillä ne olivat edullisia. Tomaatintaimet olivat todella vankkoja ja lajikkeita löytyi pilvin pimein. Kesäkukka-amppelit olivat paikoin huiman isoja ja hinta vähintään 10 euroa meidän vastaavia edullisempia.


6. Valokuvaus

Toki otin kameran reissuun mukaan, mutta kuvaaminen osoittautui hankalaksi. Painavan kameran roikottaminen kaulassa vaikeutti kyykistymistä tutkimaan maassa olevia taimipurkkeja. Jos taas kameran laittoi reppuun, ei sitä sieltä ehtinyt ja viitsinyt alituiseen esiin kaivamaan. Ihmisiä oli joka puolella valtavasti, joten kuvauspaikan löytyminen oli vaikeaa. Suurin syy vähäiseen kuvamäärään ja surkeaan laatuun oli yksinkertaisesti se, että ajatus, katse ja kiinnostus pyöri kaiken aikaa kasveissa ja kuvaaminen jäi ihan toisarvoiseksi. Jos aikaa olisi ollut toinen mokoma, olisi voinut ensin hoitaa ostoskuviot ja sen jälkeen tehdä kuvauskierroksen.


Yhteenvetona

Türin kukkamarkkinoille kyllä kannattaa mennä. Ihan vaikka vain katselemaan, sillä ainakin minusta oli tavattoman sykähdyttävää nähdä niin valtaisa määrä kukista ja kasveista innostuneita ihmisiä. Paikalla oli niin miehiä, naisia kuin kokonaisia perheitä lastenvaunuineen. Oli mummoa, vaaria ja kielten sekamelskaa. Suomalaisia monta bussillista ja yksityisautoilijat sen päälle.

Monta kertaa mietin, että varmasti Suomessakin olisi markkinarako vastaavalle tapahtumalle. Vaikkapa elokuussa, jolloin kotipuutarhurit ovat jo ehtineet jakaa ja purkittaa omia kasvejaan. Silmiinpistävää Türissa olikin nimenomaan se, kuinka paljon siellä näytti olevan kotipuutarhureita ja pienkasvattajia myymässä tuotteitaan. Vähemmistönä olivat suuret ammatti- ja kauppapuutarhat.


Jos ja kun seuraavan kerran lähden Türin kukkamarkkinoille, menen vaikkapa Tallinnaan jo torstaina, jotta pääsen lähtemään kohti Türia heti perjantaiaamuna. Luultavasti markkinoiden ensimmäisenä päivänä on arjen vuoksi vähemmän väkeä ja aamulla auton saattaisi saada lähdemmäksi. Silloin voisi ostaa huolettomammin tavaraa ja käydä niitä välillä viemässä autoon. Markkinat ovat kolmipäiväiset ja perjantaina ne avautuvat klo 9, lauantaina ja sunnuntaina klo 8. Laiva- ja bussimatkan sekä muun sähellyksen vuoksi pääsimme markkina-alueelle vasta puolen päivän jälkeen ja paluumatkalle piti lähteä jo neljältä, joten kiirettä piti. 


Mitäkö tarttui minulle tuliaisiksi puutarhaan? Ei sentään nuo kuvan koristeomenapuut, jotka matkasivat bussin takaoven portaikossa.


Ensimmäinen ostos on sinikukkainen atsalea, jonka lapussa lukee Rhodo 'Moerheim'. Se maksoi 16 euroa.


Toinen ostos on tillipioni, jollaisesta olen pitkään haaveillut. Kevätmessuilla sellainen oli, mutta suolainen 55 euron hinta hääti minut myyntitiskin ääreltä pois. Türin pioni maksoi 20 euroa. Sille meinasi käydä vahinko, kun kärry kaatui ja purkki putosi maahan. Hiukan multaa lähti purkista, mutta kasvi on edelleen hyvässä kunnossa.


Lehtosinilatvaa saa toki kotimaastakin, mutta kun nyt sellainen neljällä eurolla vastaan tuli, en voinut vastustaa. Puutarhassani on valkoista, mutta ei tätä sinistä. Jotenkin on tuntunut hassulta puhua lehtosinilatvasta ja katsella valkeaa kukkaa. Sekin asia on sitten korjattu.


Seuraavaksi ostin neljällä eurolla jumaltenkukan. Niitä oli paljon myynnissä ja kerrankin onnistuin säästämään edes vähän, sillä sama kasvi maksoi seuraavalla myyjällä euron enemmän. Säästö se on pienikin säästö.


Lopuksi kärryyn sujahtivat vielä kuvassa vasemmalla Primula marginata 'Holden variety' (3 €), jonka lehtien särmikkyyteen ihastuin. Keskellä Gentiana verna eli kevätkatkero ja siitä maksoin 4 €. Oikealla Campanula betulifolia eli koivukello, 4 €. 

Pari kasvia vielä olisi mahtunut, mutta puhti ja aika alkoi käydä vähiin. Aamulla lähdin kotoa vartin yli viisi ja palasin aika tarkkaan klo 24. Laiva oli ääriään myöten täynnä ja ilmeisesti kaikki muutkin laivat päätellen aamulla satamaan pysäköityjen autojen määrästä. 

Oli kiva reissu ja iso kiitos siitä kuuluu mukavalle matkakumppanille eli lämpimät terveiset 1003 puutarhaa -blogiin.