Olipa varsinainen kurkkushow

Itse siemenestä kasvatetut tomaatit ovat hurjassa kasvussa. Ovathan ne kasvarissa jo olleet kuukauden, sillä istutin ne sinne helatorstaina eli 5.5. Alkuun istutuslaatikoiden päällä oli ympäriinsä harsot ja tietenkin kasvarissa lämmitys yöaikaan. Nyt tomaatit ovat jo niin isoja, ettei niitä voi täysin harsolla peittää, mutta kasvarin ulkoseinää vasten harso edelleen on suojana. Ja niinikään käyn iltaisin laittamassa lämmittimen päälle.

Ensimmäiset kukkanuputkin ovat jo ilmestyneet ja varkaita on tullut napsittua muutamia.

Tomaatit tuoksuvat minusta hyvältä ja tykkään istua kasvarissa tutkailemassa tomaattien kuntoa ja ohjailemassa niitä tukinaruihinsa. Vaikka meidän kasvarimme on vain pieni muovihuone, siellä on oma rauha ja äänet kantautuvat vain kaukaisina ja vaimeaksi pehmenneinä kasvarin sisälle. Voisin hyvin kuvitella jonkin suuren surun kohdatessa sulkeutuvani kasvihuoneeseeni itkemään ja toisaalta myös rauhoittumaan iloistenkin tunnemyrskyjen vallatessa. 

Tänä keväänä kuvittelin säästäväni niin ikkunalautatilaa kuin vaivojakin ja tilasin hyötykasvit oman kunnan yrittäjältä. Muutamia tomaatteja laitoin kasvamaan ja ihan viime tipassa paprikoita, joista kolme iti ja ne ovatkin jo kasvarissa venymässä mittaa. Kurkut ja joitakin erikoistoimaatteja sen sijaan päätin kerrankin hankkia valmiina, kun yrittäjä kovasti verkkokauppaansa mainosti. Tilaa, maksa etukäteen ja nouda 15.5.-19.6. välisenä aikana.

Kurkkuvauva

Taimet maksoivat euron kappale. Pidin sitä edullisena. Samalta yrittäjältä tilasin viime vuonna pelargonioita, joita hän niinikään kauppasi edullisesti verkkokaupassaan. Olivat toki edullisia, mutta noutoajankohdan lähestyessä alkoi hurja selittely siitä, kuinka hän ei kaikkia pystykään ajallaan toimittamaan. Että älkää tulko silloin ja tulkaa tällöin. Sähköposti täyttyi isokokoisista tiedostoista, joissa yrittäjä selosti vuolaasti pelargoniongelmaansa. Minun kohdallani kaikki sujui hyvin ja sain sen, mitä olin tilannutkin. Olin kohtalaisen tyytyväinen, vaikka ihmettelinkin yrittäjän toimintatapoja.

Tänä keväänä sitten alkoi sama tiedotusrumba. Nyt syynä ei ollut kylmä kevät vaan päinvastoin kuumuus. Ihmiset tulivat liian aikaisin hakemaan taimiaan ja ne loppuivat yrittäjältä kesken. Olen edelleenkin kummissani, sillä joko yrittäjä myi ennakkotilattuja taimia myös muille, jolloin ennakkoon tilatut taimet loppuivat tai sitten hän hän ei osannut laisinkaan laskea, paljonko ylipäätään taimia kylvää. Monet siirsivät taimiensa noutamista yrittäjän pyynnöstä ja niin tein minäkin. Seurasin ihmisten keskustelua aiheesta facebookissa ja ymmärrän asiakkaiden kiukun. Lämpimän toukokuun vuoksi monet olivat toki turhankin aikaisin liikkeellä, mutta joka tapauksessa taimia olisi pitänyt olla tarpeeksi viimeistään touko-kesäkuun vaihteessa.

Olin ajatellut, että yrittäjällä on isossa kasvihuoneessa tilaa kasvattaa hyötykasvit isoiksi ja tanakoiksi, jolloin ne ovat hyvällä alulla päästessään minun kasvariini. Nyt minulla on pikkiriikkisiä kurkuntaimia, jotka toivon mukaan jaksavat elää ja lähteä kasvuun. Tilasin myös salviaa, koreaniisoa ja laventelia, jotka ovat niinikään minimaalisen kokoisia. 

Facebookissa jotkut hehkuttivat, miten mahtavaa ja ystävällistä palvelua kyseinen yrittäjä kaikista vaikeuksistaan huolimatta asiakkailleen tarjoaa. Minulle lyötiin iso rautanaula käteen ja käskettiin sillä irrottaa kennostoista itselleni sopivat taimet. Onneksi olin ottanut taimikasseja mukaan. Taimissa oli nimilappujen sijaan numerot, joiden piti täsmätä  tilausvahvistukseen, joka kehotettiin ottamaan mukaan. Koska kaikissa taimipoteissa ei ollut edes niitä numeroja, menivät minun taimeni kuitenkin sekaisin. En siis ole laisinkaan perillä siitä, mitä mihinkin kotona istutin. Kaikkia tilaamiani taimia ei ollut, mutta sain tilalle jotain ehkä vastaavaa. Osan taimista oli kuulemma hiiret syöneet.

Euro taimesta ei tietenkään ole kovin paljon, mutta hyötytaimia olen kuullut myytävän myös 20 sentillä. Se olisi ollut oikea hinta saamilleni minitaimille. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Yrittäjän selityksiä lueskellessani hetken jo ehdin pelätä, että jään kokonaan ilman kurkun taimia. Eipä niitä olisi enää ehtinyt itse siemenestä kasvattaa. Varsinkin, kun en ollut edes siemeniä hankkinut, kun suunnitelma oli ostaa kurkut taimina. 

Luonto on yhtä ankara niin yksittäisille harrastajakasvattajille kuin yrittäjillekin. Kauppapuutarhalla on kuitenkin yleensä paremmat pelit ja vehkeet taimiensa kasvattamiseen. On myös vuosien ammattitaito ja osaava henkilökunta. Nyt kuitenkin tuntuu, että tämä yrittäjä lupaa enemmän, kuin mitä pystyy toteuttamaan. Ja niitä selityksiä hän on todella mestari antamaan. Muutama asiakas jo vastasikin, että voisiko tiedotustulvaa hiukan tiivistää, jotta olennaisen löytäisi helpommin. 

Sen verran opin taas tästäkin rumbasta, että paras kasvattaa omat tarpeensa edelleen ikkunalaudalla. Se, mikä on toiminut ennen, toimiii varmasti jatkossakin. Toki sain tilaamani kurkut - tai ainakin jotain sinne päin, mutta turhaa ihmettelyä ja asioiden ylenmääräistä pallottelua sekä pientä mielipahaakaan ei korvaa mikään. Jotenkin on vaan sellainen olo, kuin olisi liian hyväuskoisena tullut huijatuksi tai petetyksi. Oli yrittäjän syyt sitten, mitkä tahansa, edelliskeväisen pelargonishown ja vielä vahvemmin tämän kevään omituisuuksien jälkeen en halua jatkossa olla osallisena moisessa näytelmässä.

Punaherukoita tulossa

Ja vaikka tämä postaus oli tällaista marmattamista, ei anneta sen himmentää iloamme ja tarmokkuuttamme. Piti saada pettymys ja säikähdys siitä, että kenties jään kokonaan ilman kurkkuja, jotenkin työstettyä ja nyt se on tehty. 

Oikein mukavaa viikonvaihdetta kaikille ihanille ihmisille tasapuolisesti!