Jos viime kesä oli sormustinkukkien ilotulitusta, on nyt sitten akileijojen vuoro. Monen värisiä ja -muotoisia akileijoja kasvaa siellä täällä.
 |
| Nora Barlow |
Nimistä olen jo aikaa sitten mennyt sekaisin. Jos olen jonkun akileijan joskus istuttanutkin ja sen nimen muistiin kirjannut, seuraavan kerran siihen paikkaan ilmestyy toki samanlainen akileija, mutta tyystin eri värisenä.
Akileijat ovat puutarhan keijukaisia, keijukaisprinsessoja kauniine tyllimekkoineen. Ne lennättävät siemeniään mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Jollei taimea nyhdä pois pikkuisena, sen joutuukin sitten oikein lapion kanssa myöhemmin niin tahtoessaan pois kaivamaan. Ne, jotka ovat liikoja akileijoja kitkeneet, tietävät sen juurakon olevan pitkääkin pidempi ja takuulla tiukasti kiinni maassa.
 |
| Petticoat Pink |
Petticoat Pinkin olen kasvattanut muutama vuosi sitten siemenistä. Vaaleanpunaisena, kuten nimikin kertoo. Nyt entisen pinkin lähistölle putkahti vaaleansinistä. Luontoäiti on päättänyt, ettei tyttöjen tarvitse pukeutua välttämättä vaaleanpunaiseen. Sininenkin on ihan hyvä ja tasa-arvoinen väri.
Akileijassa on myös se hyvä ominaisuus, että se pysyy säässä kuin säässä tanakasti pystyssä. Rankkasadekaan ei yleensä saa akileijaa kovin pahasti taipumaan ja maahan makaamaan.
En ole erilaisia akileijoja systemaattisesti puutarhaani hankkinut. Mukavan näköisen prinsessan eteen osuessa se toki saa meiltä kodin. Toisten julkaisemia ihania akileijakuvia katsellessa tulee väistämättä "minäkin-haluan-tuollaisen" -tunne. Sama ilmiö tuppaa koskemaan kaikkia muitakin kasveja, joten pakko pitää päänsä kylmänä. Tai ainakin yrittää pitää.
Oli aika, jolloin kuvittelin kykeneväni pitämään akileijat jossain tietyssä penkissä. Kaivoin niitä ahkerasti ylös mielestäni vääristä paikoista ja istutin siihen oikeaan penkkiin. Aika pian huomasin homman olevan turhaakin turhempaa. Akileija kasvaa juuri siellä, missä sitä itseään huvittaa. Ja hyvä niin, sillä minäkin olen oppinut tykkäämään niiden itsenäisyydestä ja itsepäisyydestä. Akileija, jos mikä, keventää kauniisti monia muuten ehkä raskaalta näyttäviä istutuksia.
Akileija, mukavaa, että olen sinuunkin tutustunut. Kaksi itsepäistä samalla tontilla ja sinusta tuli voittajani.
