Sivut

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Ruusuista ja nimistä

Kirjoapteekkarinruusu - Rosa gallica 'Mundi'

Pikkuinen kirjoapteekkarinruusuni on viettänyt aikaansa puutarhassani vasta muutaman viikon ja nyt hän jo ilahduttaa kukinnallaan. No, olihan siinä jokunen nuppu jo Vakka-Taimesta kesäkuussa ostettaessa, joten ihmekös tuo. Olenpa kuitenkin iloinen, etten jäänyt odottamaan talveen menehtyneen Mundini heräämistä, sillä niin ei ole käynyt. Pidän kovasti noiden terälehtien kaksivärisyydestä ja se olikin suurin syy hankkia uusi puska kuolleen tilalle.

Viljaminkeltaruusu - Rosa harisonii Williams Double

Viljaminkeltaruusu on kasvattanut runsaasti uusia versoja, mutta hyvin vähän siihen on ilmaantunut nuppuja. Meinasi ne vähätkin jäädä huomaamatta, sillä nuput ilmaantuivat alimmaisiin oksiin, jotka jäivät auttamattomasti uusien oksien alle. Harmi, että viime aikoina on ollut niin kiire, ettei ole edes kunnon puutarhakierroksia ehtinyt tekemään. Niinpä uudempien ruusujen muutamista kukista ehtii parhaimmillaan nähdä vain sen yhden ainokaisen. Hyvä, että edes sen.

Rosa puistoruusu 'Ilo'

Niinikään ankarassa talvessa menehtyneen tilalle hankin uuden Ilon. Sekin on väsännyt muutaman nupun ja ensimmäisen jo avannutkin. On se oikein pinkkien pinkki. Ei sentään neonvärinen, jotta pimeässä hohtaisi. Ei sentään.

Valamonruusu - Rosa francofurtana 'Splendens'

Valamonruusulla ei ole mitään ongelmia. Se senkun kukkii ja kukkii ja kukkii. Kirvoja sen nuput olivat jossain vaiheessa aivan täynnä, mutta ei sekään haittaa tahtia. Tästä muistuikin mieleeni, että täytyy kaivaa ruusupensaiden leikkaussäännöt jostain esille. Ehkä nyt ei ole oikea aika leikata, mutta ainakin aiheeseen on syytä perehtyä.

Jaloängelma - Thalictrum delabayi

Ainokaiseni jaloängelmäni kukkii sekin. Nupuista tykkäsin kovasti ja niiden auettua näkymä vain parani. Pikkupuutarhan kivipenkki on ehkä väärä sijoituspaikka tälle ihanuudelle. Ei niinkään valo- tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi, vaan se voisi olla parhaimmillaan yhdistettynä johonkin muuhun kasviin. Johonkin, joka korostaa ängelmän herkkää olemusta. Onko ehdotuksia?

Tähtiputki - Astrantia major 'Sunningdale Variegated'

Tähtiputki asustaa jaloängelmän kanssa samassa kukkapenkissä, mutta kaksi samanlaista hujoppia ei vielä kovin näyttävää ryhmää muodosta. Aikanaan ehkä. Vaikka toisaalta jokin matala ja hieman tanakampi kukka saattaisi olla parempi niin tähtiputken kuin jaloängelmänkin seuraksi. Tähtiputki ei kaukaa katsottuna kovin näyttävä kasvi ole, mutta se kuuluukin niihin, joita pitää ihailla läheltä ja tarkasti. Siihen ihastuu joka kerran vankemmin. Näitä pitää saada lisää ja eri värisiä.

PS. Tekstin esikatselussa keksin jo, mitä tulee tapahtumaan jaloängelmälle ja tähtiputkelle. Kasvikarusellia siis tiedossa - jollain aikavälillä. Mikä ei luonnollisestikaan estä kivojen kumppanuuskasvivinkkien vastaanottamista.


Puutarhani ainoa jaloruusu nupulla

Huomasin taas sekoilevani kasvien nimien kanssa. Tai oikeastaan niiden nimeämisen kanssa. Radiossa kuulin oivan rinnastuksen, miten kasvien nimeämistavan voi rinnastaa autojen merkkeihin, mutta en nyt sitä ala tässä siteeraamaan, koska voi silti mennä väärin. Jotta saisin asiat omassa päässäni tältäkin osin järjestykseen, selailin vähän netin ihmeellistä maailmaa ja yksinkertaistin asian näin käyttäen esimerkkinä ruusua:

Heimo = Rosaceae eli ruusukasvit
Suku = Rosa
Laji = Rosa rugosa eli kurtturuusut
Lajike = Rosa rugosa 'Hansa' 
Lajikkeella voi olla kaupallisia rinnakkaisnimiä (esim. ryhmäruusujen Peace on 'Gloria Day'

Ahomansikka

Kirjoittamisenkin kanssa tapaan tehdä milloin mitenkin, mutta siihenkin on ihan selkeät säännöt eli heimo ja suku kirjoitetaan isolla (esim. Rosaceae ja Rosa), laji ja suomenkielinen nimi pienellä (esim. rugosa ja kurtturuusu). Lajike sijoitetaan heittomerkkien väliin isolla alkukirjaimella (Rosa rugosa 'Hansa')

Latinaa ei ole koskaan tullut opiskeltua, mutta helposti löytyi kasvien nimien lausumiseenkin  yksinkertaiset ohjeet:
ae, oe lausutaan ee. Spiraea
c, ch lausutaan k. Campanula
ph lausutaan f. Philadelphus
rh lausutaan r. Rhamnus
th lausutaan t. Thuja
u lausutaan q, mutta ng ja s :n jälkeen se lausutaan v. Sanguinea.
h ei äänny konsonantin edessä
Ahomansikka

Ja se mikä meni tässä ohjeistuksessa pieleen, on täysin omaa vikaani. Korjata saa, ihan mielelläni opettelen asiat uusiksi ennenkuin ne juuttuvat virheellisinä takaraivoon.