Sivut

lauantai 3. syyskuuta 2016

Helteiset päivät Berliinissä: 2. päivä

Kauppakeskus Marzahnin Sbahn-aeman kupeessa


2. päivä:
Gärten der Welt - Alexanderplatz (Loxx) - Brandenburger Tor - Holocaust-muistomerkki - KaDeWe

Toinen päivä Berliinissä nousi aurinkoisena ja heti aamiaisen jälkeen suunnistin S7-junalla kohti Marzahnin asemaa ja sieltä 195-bussilla Gärten der Welt -puutarhaan (Eisenacher Str. 99). Gärten der Welt on laaja puistoalue, joka esittelee erilaisia puutarhoja. Vuonna 2017 Gärten der Welt toimii kansainvälisen puutarhanäyttelyn IGA Berlin 2017 -näyttämönä, joten sen vuoksi alueella oli menossa runsaasti rakennustöitä.

Sisäänpääsy alueelle maksoi aikuiselta 6 euroa ja samalla sain pienen kartan, joka auttoi suunnistamisessa. Tosin teemapuistot on hyvin viitoitettu ja merkitty, joten eksymisestä ei ollut pelkoa. 

Korealainen puutarha


Korealaisessa puutarhassa on paljon samaa kuin japanilaisessa ja kiinalaisessa puutarhassa. Tämä puutarha on aika pieni ja pääosaa siellä näyttelevät kivet ja vesi. Puiset ja kiviset muurit rajasivat puutarhaa ja suuret puut toivat varjoa ja pehmensivät ääniä. Puutarhassa vallitsi käsinkosketeltava rauha.









Japanilainen puutarha


Japanilainen puutarha on korealaisen puutarhaan tapaan melko pieni ja sisältää pitkälti samoja elementtejä eli kiviä ja vettä. Myös tunnelma on pitkälti samanlainen. Puiden lehtien kahina ja virtaavan veden ääni ovat äärimmäisen rauhoittavia yhdistettyinä muuten hiljaiseen ympäristöön.


Tämän puutarhan vesiaiheiden pohjan kivimuodostelmat ihastuttivat. Pienet, pyöreäkulmaiset kivet on ladottu pohjaan kauniisti ja ne muodostavat omia hienoja kuvioitaan veden niiden yli virratessa.


Puutarha on rakennettu pienelle mäelle ja kulkuväylät siellä on pääosin kivetty. Kulkijoiden ohjaamiseen tai estämiseen oli käytetty matalia bambupuisia aitoja. Joskus pienetkin yksityiskohdat viehättävät ja tämä oli yksi niistä. Miltä olisikaan näyttänyt, jos polun poikki olisi vedetty oranssi muovinauha. 






Kristillinen puutarha


Seuraavana vuorossa oli kristillinen puutarha. Se oli pienehkö alue, jota rajasi tarkoin leikattu pensasaita. Pensasaidan sisällä taasen oli metallirakenteinen seinämä, joka muodostui isoin kirjaimin kirjoitetuista raamatunlauseista. Yritin lukea tekstiä, mutta sain selville vain irrallisia sanoja. 


Sanaseinämän sisällä oli suorakaiteen muotoinen alue, jonne oli tehty ilmeisesti marjakuusta hyödyntämällä leikattujen aitojen rajaamia "pilttuita". Näissä taasen kasvoi lähinnä syyshortensiaa ja muutamia muita sävyltään vihreä-valkoisia kasveja. "Pilttuiden" kanssa samalla tasolla oli myös neljä suurta mustaa kivipaatta, joiden pinnalla kulki vesi.


Kiinalainen puutarha


Kiinalainen puutarha oli melko suuri ja se avautui hienosti kohta kohdalta. Ison lammen äärellä on muutamia rakennuksia, joista yhdessä myös kahvila. Lammen ympäri kulkevat reitit polveilevat välillä rakennuksen siltoja pitkin ja siellä täällä on kivien ja vesiaiheiden muodostamia pysähdyspaikkoja, joissa vesi solisee erilaisena riippuen siitä, miten se kivipuroista pääsee putoamaan ja virtaamaan.



Valtavat itkupajut (itkupajuiksi nuo tulkitsin) kaartuvat veteen. Lammessa ui karppeja.





Kulkiessa kannattaa katse suunnata välillä myös jalkoihin, sillä paikoitellen kivetykset on tehty taidolla kuvioiden.








Labyrintti


Kiinalaisen puutarhan kierrettyäni tulin alueelle, johon oli rakennettu marjakuusista labyrintti. Leffoissa sankarit eksyvät labyrinttiin ja niissä vaara aina uhkaa jokaisen kulman takana. Ajattelin, että miltei leikkipaikan viereen rakennettu labyrintti tuskin kovin vaarallinen olisi ja uhmakkaasti työnnyin sen uumeniin. Tuskin tuo kovin monimutkainen labyrintti oli, mutta en kyllä ihan heti sieltä ulos osannut tulla. Suuntavaistoni ei ole mikään hääppöinen ja se tuli jälleen kerran todistettua. Hetken jo mietin kuusiaitoihin törmäillessäni, että saisin viettää loppulomani hikisessä labyrintissä. Pääsin sentään sieltä ulos ja päätin, että tämä sai olla elämäni ensimmäinen ja viimeinen labyrintti. 

Vaaleatukkainen tyttö seikkaili samassa labyrintissä

Itämainen puutarha


Itämainen puutarha avautui matalan rakennuksen sisäpihalla. Puutarha on symmetrinen ja keskellä sitä kulkee vesiaiheiden rivistö. Puutarhaa reunustavien muurien seinustalla on isojen ruukkukasvien rivistö, joissa mm. sitruunapuita, jasmiinia ja isoja runkoruusuja. Suihkulähteiden ja reunusmuurin välissä taasen on istutusalue, jossa kasvaa muutama isompi puu ja runsaasti erilaisia perennoja. Niistä parhaillaan kukkivat ruusut ja syysvuokot.






Itämaisen puutarhan jälkeen olin kypsä hakeutumaan varjoon ja istahtamaan. Kelloa vilkaisemalla totesin kiertäneeni puutarhaa nelisen tuntia. Ostin alueen matkamuistomyymälästä nipun postikortteja ja lähdin kahvilaan niitä kirjoittamaan.



Kahvitauon jälkeen kiersin vielä lähempänä sisäänkäyntiä sijaitsevat vesiaiheet ja rhodopuutarhan. Toki olin myös aiemmin puutarhaa kierrellessäni aina välillä puikkelehtinut pääreitiltä katselemaan ympärilleni.

Berliinin seuduilla on ollut aika kuiva kesä ja se näkyi monin paikoin lehtien kellastumisena ja maahan pudonneina lehtikasoina. Paras kukintakausi on tietenkin elokuussa jo ohi, mutta monin paikoin tässäkin puutarhassa/puistossa pääsin ihastelemaan upeita hortensioita ja aivan valtavan kokoisia purppurapunalatvoja. 










Ruusupuutarhaan en päässyt, sillä se oli peruskunnostuksen vuoksi aidattu ja suljettu yleisöltä. Ensi vuoden puutarhanäyttelyä varten on rakenteilla trooppinen kasvihuone ja myös englantilainen puutarha oli työn alla. Alueella on huomioitu hyvin lapset erilaisilla leikkipaikkarakenteilla. Samoin alueelta löytyy parikin kahvila-ruokailupaikkaa ja useampi siisti wc. Alue on laaja, joten siellä kiertämiseen kannattaa varata reilusti aikaa. Jälkeenpäin kuulin, että lämpöä oli ollut +38 astetta, joten ihmekös välillä tuntui turhankin lämpimältä.


Alexanderplatz/Loxx, Holocaust-muistomerkki, Wittenbergplatz/KaDeWe
 

Gärten der Weltin kiertäminen oli kieltämättä kokopäiväpuuhaa, mutta pienen levähdyksen jälkeen päätin vielä käydä katsomassa kauppakeskus Alexan yläkerrasta löytyvän Loxxin (Alexanderplatz, Grunerstraße 20) eli maailman suurimman digitaalisesti ohjatun junaradan. Tai pikemminkin Berliinin miniatyyrikoossa. Ei yhtään hullumpi paikka aikuisenkaan katsella, sillä rakentajat ovat tehneet työtään huumorinpilke silmäkulmassa.


Alexanderplatzilta suuntasin jälleen lännen suuntaan. Brandenburgin portin lähistöllä sijaitsee natsien murhaamien kuuden miljoonan juutalaisen muistoksi pystytetty Holocaust-muistomerkki, joka on 2711 kivipaatta käsittävä 20 000 neliömetrin laajuinen alue. Korkeimmat kivet kurottavat yli neljään metriin ja matalimmat ovat vaaksan korkuisia. Paasien välissä risteilee kapeat kulkuväylät ja taustalla kohoavat uudet ja vanhat Berliinin kivitalot.  

Toinen maailmansota ja sen jälkeiset tapahtumat näkyvät Berliinissä kaikkialla. Siihen nähden, kuinka traumaattinen asia saksalaisille on, historiaa ei ole systemaattisesti pyyhitty pois, vaan se näkyy monenlaisin muistomerkein ja opastauluin. Ihan tavallisilla asuinkaduillakin saattaa törmätä tauluihin, joissa kuvin ja sanoin kerrotaan paikalla sijainneista tai sijaitsevista rakennuksista, niihin liittyvästä tarinasta ja kunnostushistoriasta.

Wittenbergplatzin metroasema, eräs Berliinin vanhimpia

Illan jo tummuessa päätin kukistaa vielä yhden nähtävyyden pois listalta ja ajoin metrolla Wittenbergplatzille, sillä aukion laidalla sijaitsee kuuluisa vuonna 1907 avattu tavaratalo KaDeWe. Lyhenne tulee sanoista Kaufhaus des Westens eli lännen tavaratalo. Rakennus tuhoutui sodassa pahoin, sillä amerikkalainen pommikone rysähti katon läpi.

En ollut ylipäätään shoppailureissulla Berliinissä, eikä helle yhtään lisännyt intoa ravata kaupoissa, vaikka useimmissa ilmastointi onkin. KaDeWe on kuitenkin omalla tavallaan yksi Berliinin nähtävyyksistä, joten soin sille hetken illastani. 

Kun on nähnyt yhden merkkitavaratalon, on nähnyt kaikki. KaDeWe on ikäänkuin Helsingin Stockmann hieman isommassa mittakaavassa. Heti sisääntullessa törmää hajuvesiin ja meikkeihin ja ylös lähteviin rullaportaisiin. Kävin kiertämässä lelu- ja kodintarvike- sekä sisustusosaston. Tavaratalo oli sulkeutumassa ja merkkitavaroiden hinnat ylipäätään turhan korkeita minun kukkarolleni. Lähdin siis ulos ja suuntasin kulkuni kohti hotellia.


Eikä tässäkään vielä kaikki, matka jatkuu...