Sivut

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Viluvälipäivän villasukkia


Uuden astianpesukoneen asennusta odotellessa ehdin sopivasti päivittää viimeisimmät villasukkatuotokset. Kevään edistymisen myötä telkun katseleminen on vähentynyt ja sitä myöten myös sukkia ja muita neulomuksia valmistuu hitaammassa tahdissa. Kutominen on kuitenkin mukavaa ja omalla tavallaan koukuttavaa, etten enää oikein osaa tyhjin käsin edes istua. Puikot ja langat hakeutuvat käsiin kuin itsestään.


Merja Ojanperän Kauneimmat villasukat kirjasta olen kutonut jo aiemmin talvella yhdet Helmi-Orvokit. Malli on kaunis ja helppotekoinen, joten päätinpä sitten tehdä vielä parit uudet samalla ohjeella. Virkatut kukat jätin pois.

Lankana tässä on beige Novitan Eero ja  valkoinen 7-veikka. Puikot 3½.


Sama Helmi-Orvokki toteutettuna viininpunaisesta ja valkoisesta 7-veikasta.



Koko talven olen kotosalla kulkenut villasukissa. Nykyiset langat ovat hyviä ja kestäviä. Koska pidän villasukkia päivittäin, pesen niitä myös säännöllisesti 40-asteen hienopesussa. Pari kertaa sukat ovat menneet vahingossa kuumempaan kirjopyykkiin, mutta hyvin ovat senkin kestäneet. Vuoden pesut jättävät kuitenkin jälkensä ja vihdoin päätin kutoa myös sukat itselle saadakseni vaihtelua jo hiukan kulahtaneeseen varastoon. Lankakorista löytyi jämäkerä vaaleanpunaista 7-veikkaa, johon talven alennusmyynnistä ostettu 7-veljeksen pinkkisävyinen Polkka sopi hyvin.

Novitan mallilehdessä näin pirteän polvisukkamallin, jonka ohje löytyi Novita Knitsin sivuilta. Sukka kudotaan oranssikeltaisesta Aurorasta ja luonnonvalkoisesta 7-veikasta. Kuvio tulee sekä sukan etu- että takaosaan.

Yleensä pitsineule näkyy paremmin yksivärisessä neuleessa, mutta tähän Aurora-lankaan kuvio sopii ihan mukavasti. Siksipä tein toiset polvisukat samaisella ohjeella  pinkkisävyisestä Aurora-langasta. Tällä kertaa sukkaosuus ja resori pinkkiä Suomalaista sukkalankaa.


Joukon jatkeena on vielä parit Körtti-sukat miehille. Siniset on jo helmikuussa esitelty ja ne annoin viime kuussa veljelleni syntymäpäivälahjaksi. Ruskeat tein myöhemmin.


Hakkuualueelle ilmestyi maanantaiaamuna työkone, joka on kiskonut puunsäleet lentäen ja kovaan ääneen rutisten kantoja hakkuualueelta. Kävin vehkeen kuvaamassa, kun se tuli meidän tontin nurkalle. Nyt muuten avaria näkymiä piristää sinne tänne kootut isot kantokeot. Pitänee käydä kuvaamassa, kunhan muilta kiireiltä ehtii.