Sivut

torstai 22. kesäkuuta 2017

Riittämättömyyden tunteita

Siperiankurjenmiekka - Iris sibirica

Sametti Hortensia kertoi blogissaan Pikkuinen puutarha (18.6.2017) tunnelmista, joiden parissa itse koen painivani monta kertaa kesässä. Aikaa ja energiaa ei riitä tarpeeksi puutarhan laittamiseen. Muu elämä haittaa liiaksi itselle rakasta ja tärkeää harrastusta ja riittämättömyyden tunteet vyöryvät voimalla lannistaen ainakin hetkellisesti vähäisenkin tarmon. 

Akileija Petticoat Pink

Kylmän ja pitkäksi venähtäneen kevään vuoksi rikkaruohotkin ilmestyivät varsin myöhään ja sitä ehti ihastella kukkapenkkien yhä runsastuvaa kasvua ja kukkimista ilman, että heti olisi katse osunut ylimääräisiin ratamonlehtiin ja leinikkeihin. Ehkä sitä jopa erheellisesti tuudittautui ajatukseen, että tällaisena se tilanne säilyykin. Ihanaa käyskentelyä kameran kanssa nuppuja ja kukkia tähyillen. Eihän se koskaan niin mene. Rikkaruohot löytävät tiensä ennen pitkää jokaiseen puutarhaan ja jos vähänkin pitää lomaa kitkemisestä ja huoltotoimenpiteistä, kohta onkin sitten aikamoinen työmaa edessä. 

Kurjenpolvi - Geranium

Jokaisessa puutarhassa on myös ongelmanurkkauksensa ja rytöpensänsä, joita ei mielellään kenellekään esittele. Hyvä, että itsekään aina ilkeää niitä katsella. Sitä vain odottaa, että jonain päivänä oivallinen vinkki suorastaan taivaasta laskeutuu päähän juuri sen ongelmapenkin kohdalla ja tuo helpon ja nopean ratkaisun siihenkin päänvaivaan. Sitä loistavaa vinkkiä odotellessa voi tosin käydä niinkin, että hosuva puutarhuri kehittelee erilaisia väliaikaisratkaisuja, joita saa sitten myöhemmin ankarasti katua. Kaikkia kasveja kun ei niin vain kaiveta pois ja siirretä sopivimpiin paikkoihin. Voi käydä myös niin, että kohta sitä tiettyä kasvia on joka ikisessä puutarhan kolkassa. Niin siinä ensimmäisessä ja väliakaiseksi tarkoitetussa paikassa kuin niissä muissa, johon sitä on epätoivoisena siirtänyt.

Kevätkaihonkukka valtaa Pikkupuutarhan polut

Kesän alussa kasvit kasvavat nätisti omilla paikoillaan rönsyämättä ja haarautumatta sinne tänne pitkin paikkoja, joissa niiden ei toivoisi olevan. Rikkaruohotkin ovat niin pieniä ja suloisia, että ilman muuta niiden olettaa olevan jotain kovin tärkeää ja edellisenä vuonna istutettua tai emokasvista siihen tyvelle siementynyttä. Ei vaan uskalla nyhtää moisia vauvoja, ettei tule samalla tehtyä peruuttamattomia vahinkoja hartaasti toivotulle kasvulle ja kukinnalle. Ehkä kannattaisi istuttaa ne epäluulon kohteena olevat vauvataimet ruukkuun ja odottaa, mitä niistä tulee. Jos tulee rikkaruoho, samantien kompostiin. Jos taasen kaunis ja tärkeä kukka, takaisin penkkiin.

Tarhakalliokielo - Polygonatum x hybridum

Tavallisesti puutarhaan kohdistuvat riittämättömyyden tunteet tulevat vasta elokuun alkaessa. Silloin on jo ehtinyt kitkeä tonttinsa läpi useampaan kertaan. Tänä vuonna kesää joutui odottelemaan iäisyydeltä tuntuvan ajan. Kun kesä vihdoin saapui, kiire niin ihmisellä kuin kasveillakin on ollut hurjaa. Kasvien on pitänyt kuroa keväinen viivästys umpeen ja ihmisen tehdä kahden kuukauden hommat puolta vähemmässä ajassa. Ei ihme, jos vähän väsyttää, eikä ehdi rikkaruohojen pariin kykkimään.

Punapäivänkakkara - Tanacetum coccineum

Tiedän, että puutarha näyttää taas kauniilta ja siistiltä heti, kun sinne tänne rönsyilevät kevätkaihonkukat on saatu siistittyä, kottikärryllinen rikkaruohoja kitkettyä ja ylipäätään tsekattua, että kaikki on jotakuinkin kohdallaan. Pelkästään nurmikon leikkaaminen saa puutarhan näyttämään huomattavasti paremmalta. 

Pioni

Toiset sietävät epätäydellisyyttä paremmin kuin toiset. Itse kuulun niihin, jotka nauttivat järjestyksestä ja usein osaan levätä vasta, kun pakolliset työt on tehty. Kitkeminen ja raskaatkin työt puutarhassa eivät ole minulle vastenmielisiä. Minulle ne ovat osa puutarhaharrastusta ja samalla myös henkistä terapiaa arkisten haasteiden vastapainoksi. Eniten oikeastaan rassaa se, ettei ehdi ja pääse puutarhaan kitkemään silloin, kun itse sinne mieluiten menisi. Haluaisin aloittaa puutarhatyötkin heti aamusta, jolloin päivässä ehtii saada paljon aikaan. Illansuussa multaisten hommien aloittaminen turhauttaa, kun tietää joutuvansa ne kesken jättämään. Mieluummin siedän kokonaan aloittamatonta projektia, kuin puutarhaan jätettyjä kottikärryjä odottamassa jatkajaansa.

Metsäpuutarhan kotkansiivet

Tässä elämässä ei vaan ole mahdollista tehdä aina oman mielensä mukaan, vaan on tehtävä epämieluisiakin asioita, huolehdittava toisista ihmisistä ja joskus vähän itsestäänkin. Muullakin tavoin, kuin puutarhaa itseensä tankkaamalla. Ja sitten vielä luonto laittaa omat esteensä hyvin suunnitelluille aikatauluille. Lykkäämällä esimerkiksi vettä taivaantäydeltä.

Juhannusruusu - Rosa pimpinellifolia

Kaikkinensa puutarha aiheuttaa varsin vähän negatiivisia tunteita. Jokainen panostus puutarhaan tuo runsaasti iloa ja onnea. Se vapaa-aika, jonka viime päivinä olisin voinut käyttää kitkemiseen ja siistimiseen, on tullut tuhlattua silkkaan nauttimiseen. Iltahetket auringon lämmön hivellessä ihoa, valkosipulien varsien heiluessa hiljaa tuulessa ja Juuson kuorsatessa pitkin pituuttaan minttujen päällä ovat kokemuksia vertaansa vailla. Siinä joutavat rikkaruohot omaa hetkeään odotella.

Sinivaleunikko - Meconopsis 'Blue Fertile'

Olkaamme itsellemme armollisia. Kättensä töistä on myös lupa nauttia.
Oikein kaunista, kukkaisaa ja mukavaa juhannusta kaikille!