Sivut

torstai 2. marraskuuta 2017

Köynnöskaari on tuettu - kiitos loistavista neuvoista!


Taas on aika kehua ja kiittää blogiystäviä. Taannoin kirjoitin köynnöstukeni kaatumisesta ja ihmettelin, millä kummalla saisin sen kiinnitettyä maahan niin, ettei se ensimmäisen isomman tuulen tuivertaessa kaadu. Köynnöstuen maavara on aika olematon, joten omillaan sitä ei saanut millään pehmeään multaan riittävän syvälle. 

Päivänpesän elämää -blogin Katja sekä Tuplasti terapiaa -blogin Pirjo kumpainenkin kertoivat tukeneensa omat köynnöskaarensa harjateräksellä. Niinpä matkalla kirjamessuille poikkesin rautakauppaan ja ostin neljä 150 cm:n korkuista tankoa 16 mm:n harjaterästä. Jonkin aikaa sain tankojen määrämittaan leikkaamista odotella, sillä myyjäpoika joutui tekemään töitä saadakseen taivasalla sijainneesta harjateräspinosta irti sen yhden kuuden metrin tangon. Olivat peittyneet jäätyneeseen lumeen.


Vasta maanantaina sää ja muut työt tarjosivat mahdollisuuden harjaterästen maahan junttaamiseen. Asetin terästangon köynnöstuen viereen, laudanpätkän tangon päälle ja sen avulla naputin kumivasaralla harjateräksen maahan niin syvälle, kuin sen suinkin sain menemään. Sinne upposi, kuin veitsi voihin. Harjaterästangon kiinnitin köynnöskaaren "jalkaan" nippusiteillä. 

Hyvä, että otin riittävän pitkät tangonpätkät, sillä 50 cm niistä meni maahan ihan kevyesti. Kahdellakin tukitangolla köynnöskaari olisi pysynyt hyvin pystyssä, mutta kun nyt tuli neljä tankoa hankituksi, tuin niillä kaaren jokaisen "jalan". Nyt kaari on tanakka, eikä heilu tai huoju yhtään mihinkään. Harjaterästangot maksoivat vajaan kympin, joten aika edullisesti sain mielenrauhan ja ratkaisun tähänkin ongelmaan.

Tangot olisi toki voinut maalata vaikkapa mustaksi, kuten köynnöskaarikin. Katsoin, että on tärkeämpää saada köynnöskaari tuettua ennen maan jäätymistä. Kasvukaudella köynnökset ja ympäristön pensaat peittävät tukitangot täydellisesti, joten ihan sama, ovatko ruosteenruskeat tai mustat. 


Tässä siis kiitosruusu Katjalle ja Pirjolle! Ja samalla kiitos kaikille muillekin, jotka täällä blogimaailmassa pyytettömästi jakavat hyviä neuvojaan ja vinkkejään. Toisten auttaminen ei ole itseltä pois, mutta jollekin siitä voi olla suuri apu.