 |
| Elämäni ensimmäinen itse kasvatettu keijunmekkovauva. |
Taimikasvatuksen suhteen innostuin tänä keväänä kahteen erilaiseen kokeiluun. Ei ehkä ihan viisasta toteuttaa niitä samanaikaisesti, sillä näin en varmaan jälkikäteen pysty arvioimaan, mikä johtui mistäkin. Vaan aloitettu, mikä aloitettu ja näillä eväillä mennään eteenpäin.
Ensimmäinen kokeilu liittyy kasvilampun hankkimiseen ja sen sijoittamiseen ikkunattomaan kellariin. Kukkia ja koukeroita -blogin Tuulikin vinkistä hankin syksyllä käytetyn ja kunnostetun kasvivalaisimen. 400 Watin valaisin on aiemmin ollut ammattiviljelijän käytössä, joten mikään rimpula se ei ole. Kellarissamme ei tosiaankaan ole ainuttakaan luonnonvalolähdettä eli ikkunaa. On siis tärkeää käydä sytyttämässä ja sammuttamassa lamppu säännöllisesti. Lampun tehokkuuden vuoksi sitä ei voi liittää tavalliseen ajastimeen.
Kellarissa on pari huonetta, joissa on patterilämmitys. Huoneisiin kasvilamppua ei kuitenkaan voinut sijoittaa, vaan se laitettiin avoinna olevaan tilaan. Tätä tilaa lämmitetään kovimmilla pakkasilla porinmatilla, muuten ei laisinkaan. Ilman lämmitystäkin kellarin lämpötila on tähän aikaan vuodesta +12-13 astetta. Lamppu lämmittää sen verran, että lämpötila nousee +18 asteeseen.
Siemenet kylvän ja taimetan sisällä, siis asuintiloissa. Myös koulimisen jälkeen ne ovat olleet muutaman päivän sisällä, jonka jälkeen olen vienyt potit kellariin. Kovin hitaalta kasvu näyttää, vaikkakin tomaatit ovat venyttäneet vartta jo tässä vaiheessa. Mietinkin, onko tila kuitenkin liian kylmä tahi liian pimeä. Toisaalta kylmäksi ja pitkäksi venähtävän talven vuoksi taimilla ei ole kiirettä. Mieluummin saisivat vankistua ja kasvaa hitaasti. Tässä voi hyvinkin mennä vielä kaksi kuukautta ennen, kuin taimia voi edes kennokasvihuoneeseen viedä.
 |
| Kuva: Leena Luoto/Flowerpecker (julkaistu Leena Luodon luvalla) |
Toinen kokeiluni liittyy taimien koulimiseen. Seuraan facebookissa Puutarhan parhaaksi -ryhmää, jossa tavoitteena on jakaa ajantasaista ja luotettavaa, tietoa miten puutarhan hyvinvointia voi parantaa. Biologi Leena Luoto aloitti keskustelun ryhmässä 14.3. taimien koulimisesta.
Itsekin olen sisäistänyt taimien koulimisajankohdaksi hetken, jolloin esikasvatettavaan on ilmestynyt pari varsinaista lehteä ensimmäisten sirkkalehtien lisäksi. Siinä vaiheessa taimen pääjuuressa saattaa olla jo useita ohuita juurikarvoja ja sivujuuria. Leena Luodon keskustelunavauksen innoittamana kokeilen nyt taimien koulimista ensimmäisten lehtien ilmaantumisen jälkeen eli en odota niitä varsinaisia lehtiä.
Mikäli ymmärsin oikein Leena Luodon kuvan, niin 4.3. koulitun taimen juuret ovat suurinpiirtein samanlaiset 10.3. kuin samana päivänä koulimista odottavalla taimella. Näin siis sirkkalehtivaiheessa kouliminen ei näyttäisi olevan yhtään huonompi vaihtoehto.
 |
| Samettikukka Vanilla F1 |
Pientä tainta kouliessa on tärkeää varoa vahingoittamasta kasvin vartta ja juuria. Käytännössä olen huomannut, että pienen taimen käsittely on helpompaa, kuin pidemmälle kasvaneen ja kehittyneen. Silloin taimen saa aika hyvin siirrettyä lusikan ja grillitikun avulla uuteen pottiin. Yritän aina koulimisvaiheessa saada siirrettyä taimen pienen multapaakun kera.
 |
| Tomaatti Indigo Rose |
Kokeilu on sen verran aluillaan, ettei siitä vielä kovin paljon kerrottavaa ole. Tomaatit ja samettikukat ovat nyt alkaneet tehdä varsinaisia lehtiä eli ainakin kouliminen on onnistunut. Kelloköynnökset kasvavat sisällä hurjaa vauhtia. Myös ne on koulittu ennen varsinaisten lehtien ilmestymistä. Huhtikuussa on seuraavien kylvösten aika.
 |
| Hyasinttipapu |