 |
| Syyshortensia - Hydrangea paniculata Vanille Fraise |
Jotkut jo puhuvat syksystä, mutta minä elän vielä kesässä. Toki puutarhassa monet merkit viittaavat kesän päättymiseen, vaan hyvin voi syyskuukin vielä mennä kesän merkeissä. Yöt ovat selvästi viilenneet, vaikka päivisin ollaan edelleen hätyytelty hellelukemia. Pimeys saapuu illalla yhä aiemmin. Siksipä liitin pergolan valosarjan taas ajastimeen. Ei sentään ihan heti auringon laskeuduttua tarvitse siirtyä sohvankulmaan odottamaan nukkumaanmenoa.
 |
| Syyshortensia - Hydrangea paniculata Vim's Red |
Syyshortensiat kuuluvat minun loppukesän kukkijoiden mielikaartiini. Tänä vuonna syyshortensioiden kukinta alkoi aikaisin, mutta vähän on vaisumpaa verrattuna esimerkiksi viime kesään. No, silloin kukkia oli valtavasti ja komeaakin komeampia. Vanille Fraisen kukissa riittää näyttävyyttä ja nyt ne ovat vähitellen alkaneet punertua. Sen sijaan Vim's Redin kukkaryppäät ovat aika pieniä ja osa on jäänyt kokonaan aukeamatta. Luultavasti kovin runsasta punerrusta noihin ei ole tulossa.
 |
| Mustilanhortensia – Hydrangea paniculata 'Mustila' |
Sisäänkäynnin puoleisissa syyshortensioissa kukkia on vähemmän, kuin vuosikausiin. Ja kooltaan kukinnot ovat kymmensenttisiä. Pensaiden lehdet lurpottavat nekin alamaissa. Alue ei ole kaikkein aurinkoisin paikka puutarhassamme, mutta toisaalta syyshortensioiden lähellä kasvaa iso marjakuusi sekä pitkä tuija-aitarivistö. Ilmeisesti multatilassa on runsaasti juuristoa jakamassa vähäistä vesivarantoa.
 |
| Komeamaksaruoho - Sedum 'Herbstfreude' |
Komeamaksaruohosta pidän myös kovasti. Keväästä syksyyn. Sinänsä aika jännää, että vaikka monet kasvit ovat kukkineet hurjalla vauhdilla, komeamaksaruoho etenee omaan rauhalliseen tahtiinsa helteistä ja kuivuudesta piittaamatta. Nyt se alkaa hiljalleen avata nuppujaan ja muuttua vihreästä punaiseksi.
 |
| Asteri |
Asterit ovat nousseet ja kasvaneet kuivuudesta huolimatta entiseen tapaan. Nuppuja niissä on kuitenkin edelliskesää vähemmän. Pikkupuutarhan astereissa lehdet nuokkuvat varsia pitkin surullisen näköisinä. Kuivuus kai on syynä. Toivon, että vähitellen saisimme muutamia runsassateisia päiviä, jotta asterit jaksaisivat kukkia. Pikkupuutarhassa on valkoisia ja sinisiä astereita, jotka kukkivat myöhäiseen syksyyn. Elleivät siis kuivu pystyyn.
 |
| Talvivalkosipuli Aleksandra |
Ukkokulta nosti vihdoin valkosipulit ja ripusti sadon kuivumaan puuvajan kattoon. Hyvin olisin voinut minäkin sipulit nostaa, mutta niiden kasvattaminen on ainoa puutarhalaji, josta hän vielä on edes vähän kiinnostunut. Muutaman kerran muistutin, että nyt olisi noston aika. Ukkokulta kuuluu niihin miehiin, joiden pitää itse saada päättää. Ohjeet ja käskytkin on naamioitava innostavaan ja houkuttelevaan muotoon, jos haluaa niillä olevan toimintaan tähtäävää vaikutusta.
 |
| Ruostekukka - Crocosmia × crocosmiiflora/Montbretia |
Vuosi sitten olen ostanut sipulipussukan, jossa lukee Montbretia 'Mix'. Laitoin ne purkkiin kasvamaan, mutta pelkkää lehteä pukkasivat. Sipulit/mukulat pääsivät syksyllä talvehtimaan kellariin ja nyt keväällä laitoin ne jälleen uuteen multaan. Kaiketi en ole mukuloihin mitään nimikylttiä talvehtimisen ajaksi laittanut, enkä multaan uudelleen kätkiessäni. Ihan elin siinä käsityksessä, että purkissa asuisi tuoksumiekkaliljoja. Yllättäen muutama päivä sitten huomasin kasvarin kupeessa nököttävässä ruukussa kukkavanan ja kas, vähitellen nuppuihin on tullut väriä ja vihdoin avautuneita kukkiakin.
 |
| Ruostekukka - Crocosmia × crocosmiiflora/Montbretia |
Yleensä etsin itselleni tuntemattomille latinankielisille nimille joko suomenkielisen nimen tai selityksen, minkä sukuisia ovat. Ilmeisesti tämän kasvin kohdalla en ole niin tehnyt. Samanaikaisesti kukkavanan ilmestyttyä muutamissa blogeissa kerrottiin ruostekukan kukkimisesta. Mietin, että onpa ihan samannäköinen, kuin minun muukalaiseni. Kaivoin pussukan nimilapun esille ja Montbretia 'Mix' siinä lukee. Enpä tiennyt, että Montbretia on sama kuin Crocosmia eli ruostekukka. Ihan on taas voittajafiilis, kun olen oppinut tällaisen uuden asian.
Kuvan mukaan mukuloista pitäisi tulla punaisia, oransseja ja keltaisia kukkia. Ruostekukat eivät meillä kovin hyvin talvehdi maassa, joten juuri nimen saanut aarteeni pääsköön viettämään talvikuukausia kellariin sitten aikanaan.
 |
| Kriikuna |
Kriikunatkin alkavat vähitellen kypsyä. Väri on jo muuttunut vihreästä tummaksi, mutta aika kovia vielä ovat. Mitään isoa satoa ei ole odotettavissa. Meillä on kaksi kriikunapuuta alapihalla ja yksi yläpihan pikkupuutarhassa. Välillä mietin, josko kaataisi puut kokonaan pois, mutta ovathan ne nättejä keväällä kukkiessaan. Ja ylipäätään pienet puut tuovat puutarhaan viihtyisyyttä ja sopivia suojapaikkoja linnuille ja hyönteisille. Nyt myös kaivattua varjoa muuten paahteiseen puutarhaan. Kriikunan huono puoli on sen tapa kehittää juurivesoja pitkin puutarhaa. Tähän saakka niistä on selvitty ruohonleikkurilla.
 |
| Kallionauhus - Ligularia dentata |
Kallionauhus on tavallisesti houkutellut meidän pihalle perhosia. Nyt nauhus kukkii vaatimattomasti, eikä perhosiakaan ole näkynyt. Lauantaina leipoessani kuuntelin samalla radiota, jossa toimittaja kiipeili perhostutkijan kanssa Vuosaaren täyttömäellä. Kaverusten havaitsema perhossaalis oli vaatimaton ja siihen tutkija totesi, että lämpimän kesän vuoksi perhosten suosikkikasvien kukinta on ohi ja perhoset ovat jo lentonsa lentäneet ja kenties muualle lähteneet.
 |
| Elokuunasteri - Aster amellus |
Helteiden aikaan lintujakaan ei liiemmin pihapiirissä näkynyt ja kuulunut. Viime päivinä pihassa on taas lennellyt ja tepastellut jos jonkinlaisia lintuja. Enimmäkseen rastaita, mustarastaita, punarintoja, västäräkkejä, pikkuvarpusia ja tiaisia. Uuttukyyhkytkin kujertavat naapurin kuusessa, kuin kevään kosiopuuhissa konsanaan.
Punarinnat ovat minusta erityisen hauskoja puutarhakavereita. Puutarhassa kykkiessä ne tulevat ihan lähelle ja saattavat siinä jotain selittääkin. Ehkä niillä on hyviä neuvoja annettavanaan. Sääli, että puhun vähän huonosti punarintojen kieltä.
Mukavia elokuun päiviä teille kaikille, rakkaat puutarhaystävät!