Sivut

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Ihmeellistä ja ihanaa

Jouluruusu - Helleborus

Jokainen pihakierros tuottaa nyt uusia ihmetyksen ja ihastelun aiheita. Heräämisen tahti on kiivasta ja mikä eilen oli pientä, on jo tänään paljon isompaa. Kotipihasta lähtiessä on paras kulkea silmät ummessa. Muuten innostuu katselemaan kukkapenkkejä ja myöhästyminen on enemmän kuin todennäköistä.

Jouluruusu - Helleborus 'Double Ellen'

Jouluruusut ovat kerrassaan ihmeellisiä selviytyjiä. Lumen ja jään seasta ne kurkottavat kohti kevättä. Lehdet ovat saattaneet kärsiä talvesta, mutta niin vain nuppuja on usein valmiina avautumaan lumen tehdessä tilaa. Kivipenkin Double Ellenin nuput olivat pitkään jään painamia ja ilmeisesti siksi vähän ruttuisen oloisia. Toivottavasti ne tästä oikenevat ja toivottavasti Ellen tekee lisää kukkia.

Kärhö -Clematis atragene 'Columnella'

Tämä Columnella-kärhö meinasi saada minut putoamaan takamukselleni kovaan maahan nähdessäni tuoreet lehtisilmut. Kärhöt, jos mitkä tuottavat joka kevät runsaasti pohdintaa ja epäilyjä, heräävätkö ne ja milloin. Viime kevät oli kärhöjen kannalta suorastaan onnellinen. Jokainen niistä heräsi jopa varhain ja ryhtyi hurjaan kasvuun ja kesän myötä komeaan kukintaan. Vaikka koitin kesän kuivuudessa edes kärhöjä kastella, olen varautunut kärhöjen suhteen vähintäänkin hitaaseen heräämiseen ja jopa menetyksiin.

Kevätkaihonkukka -Omphalodes verna
  
Kevätkaihonkukka on aina yhtä aikaisin valmis kukintaan. Ensimmäiset nuput ilmestyvät siihen kohta sen jälkeen, kun lehdet ovat vihertyneet. Paras kukinta on vielä edessä. Kunhan kevätkaihonkukka on saanut lehtensä kunnolla kasvuun ja maan vihertymään, se kukkii pitkään ja hartaasti lemmikinsinisin kukin. Kevätkaihonkukka ruskettuu ja näivettyy kuivuudessa. Niin myös viime kesänä. Hän ei kuitenkaan näytä olevan pitkävihainen, vaan kevään saapuessa on täysin unohtanut viimekesäisen kuivuuden.

Koristekirsikka Kevätsuudelma - Prunus 'Accolade'

Kolmen vuoden takainen äitienpäiväkukkani, koristekirsikka Kevätsuudelma on täynnä pirteyttä valmiina uuteen kesään. Kovin montaa kukkaa siinä ei viime keväänä ollut. Iloitsin niistä vähistäkin ajatellen, että vielä jonain päivänä Kevätsuudelma on yhtä vaaleanpunaista pilveä. Että minä tykkään tällaisista lahjakukista. Tänä vuonna olen puhunut Tuurenpihlajasta ja kertonut jopa, mistä niitä saa. Katsotaan, pitääkö hakea itse vai tuleeko "kukkapuska" pihaan kannettuna.

Pystykiurunkannus - Corydalis solida 'Beth Evans'

OmaPiha-lehdellä on joka vuosi jokin edullinen tilaajalahja. Viime vuonna tilaajalahjana oli pystykiurunkannuksen vaaleanpunainen Beth Evans. Istutin niitä kahteen paikkaan varmistaakseni, että ainakin osa niistä selviytyy talvesta. Kaikki vuosia puutarhassa asuneet ovat tervetulleita keväällä esiin tullessaan. Erityisen mukavaa on kuitenkin nähdä sellaisia kasveja, jotka ilmaantuvat ensimmäistä kertaa. 

Tavallista pystykiurunkannusta minulla kasvaa nurmikolla. Olen siirtänyt niitä kukkapenkkiin, mutta jostain syystä viihtyvät paljon paremmin nurmikolla. 

Mukulaleinikki - Ficaria verna
  
Mukulaleinikkikin heräsi ihan yhtäkkiä ja tunkee lehtiään innolla. Ei aikaakaan, kun lehtien lomasta kurkistelee palluraisia nuppuja. Ehkä siihen sentään vielä hetki menee.

Nepalinhanhikki - Potentilla nepalensis 'Miss Willmot'
  
Kiemurapenkissä nepalinhanhikki on ihan huomaamatta pyöräyttänyt ilmoille uudenuutukaisia lehtiä karvaisine varsineen. Miten upeita nämä pienet vihreät keitaat keskellä harmaanruskeaa kukkapenkkiä tässä vaiheessa ovatkaan.

Syysasteri - Aster novi-belgii

Syysasterin kasvua en ole aiempina keväinä huomannut seurata. Nyt siivosin Pikkupuutarhan käytäviä ja huomasin asterin pukkaavan lehtiä. Luulisi, että tällainen loppukesän kukkija olisi kevätuninen ja viettäisi aikaa mullassa muita pidempään. Ei, ihan yhtä innokkaasti se on päättänyt kevättä tervehtiä.

Vuorenkilpi - Bergenia crassifolia

Entä vuorenkilpi sitten. Tämä monien inhoama, mutta niin äärimmäisen vaivaton ja monia rytöpaikkoja helposti vihreäksi naamioiva kasvi on eräs kevään aikaisimpia kukkijoita. Vähänkin lämpöä hänen osalleen, niin kukkanuppuja alkaa ilmestyä. Kasvin lehdet ovat vielä enimmäkseen onnettomina littanoina maata vasten. 

Sinivuokko - Anemone hepatica

Monissa blogeissa on jo ollut esillä sinivuokkojen nuppuja ja auenneita kukkia. Minun sinivuokkojeni päällä oli pitkään kellarin portailta luotu, jääksi tiivistynyt lumikasa. Varovasti levittelin lunta sitä mukaa, kun sain sain lapion kasaan uppoamaan. Sieltä nuo untuvaiset sinivuokot ovat ilmestyneet näkyviin.

Mahonia

Muistatteko tappotalven, joka kuritti puutarhan kasveja raskaalla kädellä. Silloin luulin menettäneeni kumpaisenkin mahoniani. Jouduin leikkaamaan niitä kovalla kädellä. Niin vain virkosivat, mutta kukkia ei mahonioihin ole sen kevään jälkeen tullut. Vihdoin löysin nuppuja isommasta mahoniasta. Pelkästään se, että kasvit selviytyvät vaikeista olosuhteista, on mukavaa. Vielä palkitsevampaa on nähdä niiden kasvavan ja kukkivan.


Tarkoitukseni oli syksyllä tilata säkillinen multaa odottamaan kevättä. Myöhästyin, suursäkkitoimituksia ei enää siinä vaiheessa tehty. Päätin kevään tullen olla ajoissa ja niinpä laitoin tilauksen sisään heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä eli 1.4. Perjantaina toimittaja soitti olevansa pihassa. Katsoin ikkunasta, mutta mitään kuorma-autoa ei näkynyt. Sanoin kuskille hänen olevan kaiketi väärässä pihassa. Kävi ilmi, että kuski oli naapurikunnassa, josta hän ilmoitti ajavansa hetkessä meille. Se hetki kesti yli kaksi tuntia, joten taisi kuski käydä välillä kahvilla. Pääasia, että alkuillasta multasäkit vihdoin nostettiin kuorma-autosta meidän pihalle. 

Kolmesta 1000 litran säkistä ehdin jo yhden lähes kokonaan tyhjentää kärräämällä sen sisällön katemullaksi mm. kukkapenkkehin. Ripottelin ohuesti multaa syksyisten lehtien ja karikkeiden päälle. Ei tarvitse haravoida ja siistiä tulee. Sinne ne lehdet maatuvat ja pian viherrys saa voiton. Mullalle on tarvetta moneen muuhunkin paikkaan, joten yhtään liikaa en sitä tilannut.

Tulput kevätillan valossa

Puutarhaihmisen elo ei koskaan ole yksitoikkoista ja tylsää. Luonto tarjoaa kaiken aikaa uusia yllätyksiä ja ihmettelyn aihetta. Yksinkertaisesti ihmeellistä ja ihanaa!