 |
| Rosa rugosa F.J. Grootendorst - Neilikkaruusu |
Tämän postauksen kuvat on otettu kahden edellisen viikon aikana. Luonto muuttuu nyt hurjalla vauhdilla. Värit vähitellen haihtuvat lehtien pudotessa maahan. Kukkaset alkavat olla harvinaista herkkua. Sää vaihtelee ajatusta nopeammin; tunnin sisällä auringonpaisteesta kaatosateeseen.
Neilikkaruusu on kukkinut aloittamisestaan lähtien runsaana. Välillä kävin leikkaamassa kuivuneita kukintoja pois ja pian oli taas nuppurypäs valmiina avautumaan. Viidennentoista päivän yöpakkanen laittoi neilikkaruusunkin kumartumaan kuuran edessä ja kukinta tältä vuodelta alkaa olla ohitse.
 |
| Spiraea japonica 'Froebelii' - Ruusuangervo |
Ruusuangervo on tontin valoisuuden lisääntymisen myötä alkanut viihtyä ja kaunistua entisestään. Sen syksyinen väritys jaksaa ihastuttaa joka kerran istutuspaikan ohi kulkiessa. Myös kesällä tykkään kovasti tähtimäisistä nupuista, jotka avautuessaan ovat kuin pienien timanttien kokoelma. Kukat toimivat hyvin myös kuivakukkina, kuten joku postauksessaan totesi (pyydän anteeksi, etten muistanut kirjata ylös, kuka näin kirjoitti).
 |
| Ajuga reptans - Rönsyakankaali |
Rönsyakankaalia sain vuosia sitten nyt jo pois muuttaneelta naapurilta. Sitä kasvaa Vasenrinteen alareunassa. Ja onpa se luikerrellut nurmikollekin, jossa kasvi yrittää kumartua voikukkien lailla mahdollisimman matalaksi välttääkseen ruohonleikkurin terät. Nurmikolta olen kaivanut muutamia taimia ystäville annettavaksi.
Aiemmin pohtiessani sopivaa kasvia pikkusydämen tilalle Kurgaaniin, sain teiltä yhtenä vinkkinä rönsyakankaalin. Tuota syyspukuun sonnustautunutta akankaalia katsoessani alan vahvasti kallistua sen puoleen. Ensi keväänä siis taas kaivamaan hentoja taimia nurmikolta. Ellei rinteestä riittävästi alkuja Kurgaaniin siirrettäväksi riitä.
 |
| Silene dioica - Puna-ailakki |
Joissakin blogeissa olen nähnyt puna-ailakkia kukkimassa perennojen joukossa. Toin sitä kerran omalle tontille, josta se katosi. Haravoidessani puiston puoleista tontinreunaa, löysin puna-ailakkia raja-alueelta. Siellä se kukkii nokkoskasvuston kupeessa. Ensi keväänä seuraan puna-ailakin virkoamista ja koitan hellästi siirtää ainakin osan siitä Ovaalipenkkiin. Siellä sen ei tarvitsisi tapella nokkosten kanssa.
 |
| Clematis viticella 'Polish Spirit' |
Ennen viikon takaista kuura-aamua Polish Spirit -kärhö kukki vielä iltapäiväauringossa. Muutamia nuppuja köynnöksessä on yhä, mutta eivät ehkä enää avaudu. Polish Spirit on ollut tämän kesän kärhökukkija nro 1. Moni on kehunut viinikärhöjä, eikä suotta.
 |
| Lehtikato on tämän kuvan jälkeen vallannut taustan kriikunan. |
Aamut valkenevat kahdeksan aikoihin ja iltojen pimeneminen alkaa kuuden maissa. Päivä lyhenee vikkelässä tahdissa. Usein valot joutuu sisällä sytyttämään myös harmaina pilvipäivinä, kun ei vaan luonnonvalo enää riitä. Keittiöstä ulos vilkaistessa syyshortensiat näkyvät hämärämmässäkin valopilkkuina, kunnes kukinnot menevät täysin ruskeiksi.
Ulkotöiden vähetessä voi taas suunnata katseensa sisätiloihin. Jospa vaihtaisi tyynynpäälliset ja kaivaisi lämpimämmät tamineet esille.
RUNO ITTEL
Aurink lämmittä mustrasta rinna
ja see nosta nokkas valo kohre.
Ei varo
ei sirist
ei kysy mitä maksa.
An mun olla samanlaine.
Käännä uus leht ko vanh on katottu.
An muista laulupuun paik
an lakat murhettumast
an otta valo vasta.
Heli Laaksosen kirjasta "Aurinko. Porkkana. Vesi."