Jaha, se on nyt sitten lumikauden avaus suoritettu. Maanantaina satoi ensilumi ja hyvin se on pysynyt maassa. Keskiviikkoaamuna mittari näytti -7, joka tosin päivän aikana muuttui auringonpaisteen myötä plusasteiksi. Pitänee hakea lumikola kellarista talon seinustalle. Tässä vaiheessa se torjuu hyvin suurempien lumimassojen saapumista.
Puutarha on keveän lumihuurteen kuorruttamana kaunis. Joissakin pensaissa on vielä lehtiä, joiden ruskavärit näyttävät hienoilta valkoisen lumen kera.
Aloitin lintujen ruokinnan talipötkylöillä ja -palloilla sekä pähkinä-siemenseoksella. Linnut löysivät buffetpöydät oitis. Ostin keväällä kaupasta reilussa alennuksessa olleita siemenseoksia, joten nyt ei heti tarvinnut lähteä kauppaan ostoksille. Lintujen touhuja on taas kiva seurata ja kummasti aika kuluu pelkästään lintulaudan vilinää katsellessa.
Talvi sinänsä ei yllättänyt, mutta hiukan täytyy taas totutella erilaiseen pukeutumiseen. Ulos ei noin vain lähdetä ilman käsineitä ja ohuissa vaatteissa. Tulevana viikonloppuna on suoritettava talvivaatteiden marssi vaatehuoneesta käyttövaatekaappiin ja talvikengätkin lienee paras nostaa esiin.
Hiukan tuntuu oudolta kaikki lisääntynyt aika. Maaliskuun lopusta alkaen suurin osa vapaa-ajasta on kulunut pihan ja puutarhan parissa. Nyt puutarha on laitettu talviunille ja puutarhahörhö saa täyttää iltansa kutimien ja kirjojen parissa. Suunnitelmissa tosin on keittiön kaappien perusteellista läpikäymistä. Järjestelen kaappeja pitkin vuotta, joten en harrasta mitään erityisiä joulusiivoussessioita. Nyt haluan kuitenkin tehdä kunnon inventaarion ja laittaa ylimääräisiä tavaroita kiertoon.
Kaappi-inventaariot saavat toistaiseksi odottaa. Viikko sitten alkanut selkäkipu on ehkä vähän hellittänyt, mutta edelleen on kaikissa liikkeissä oltava varovainen. Lääkärin diagnoosi on noidannuoli. Hidas elämä ei kuulu normivalikoimiini, mutta nyt on pakko siihen taipua. Muuten viiltää selästä niin vimmatusti.
Huomenna siirrymme marraskuuhun. Tällä vauhdilla voi kohta ryhtyä miettimään kevätkylvöjä. Melkein.