Sivut

maanantai 29. kesäkuuta 2020

Poks ja pionit aukeaa

Paeonia lactiflora 'Coral Charm'

Juuri kun unikoiden auki poksahtaminen oli viimeisillään, aloittivat pionit oman poksahtelunsa. Se on ollut arvattavaakin, kun aurinko on helottanut monta päivää täydeltä taivaalta +30 asteen voimalla.
 
Paeonia anomala - Kuolanpioni

Vaikka pionipostauksen aloittaa lempipionini Coral Charm, kukinnan aloitti kuolanpioni. Se ehti saada niskaansa muutaman sadekuuron ennen helteiden alkamista, mikä nopeutti kukkien kuihtumista.

Paeonia lactiflora 'Red Charm'

Seuraavana vuorossa olikin sitten punainen röyhelöpioni, jonka ostin Lahden puutarhamessuilta Alexander Fleminginä. Viime vuonna lukijat veikkasivat kyseessä olevan Red Charm. Myös Rubra Plenaa veikattiin. Kulkekoon nyt Red Charmin nimellä, kun asustaa Coral Charmin vieressä. Kuva hiukan vääristää kukan väriä. Luonnossa on enemmän tummanpunainen kuin tuollainen syklaamiin kallistuva.

Paeonia lactiflora 'Coral Charm'

Coral Charmit avautuivat pian Red Charmin perässä. Helle teki niiden värille tepposet. Koskaan aiemmin Coral Charmit eivät ole näin vaaleiksi menneet. Kuvassa kolme eri aikaan avautunutta kukkaa. Tummin on nuorin näistä. Vanhimmassa terälehtien kärjet muuttuivat viininpunaisiksi. Kauniita Coralit ovat tällaisinakin. Vaan kovin lyhyeksi niiden kukinta näyttää nyt jäävän. Kastepisarat kukissa tulivat ennen kuvaamista paikalla pyörineestä sadettimesta.

Paeonia lactiflora 'Festiva Maxima'

Festiva Maximat ovat lähes kaikki jo täysin avoinna. Yritin katsoa, josko useampia olisi vielä nupulla, jotta voisin ottaa niitä maljakkoon. Kuvan avoimen kukan alla oleva  nuppu on samassa varressa, joten sitä en leikannut.
 
Paeonia lactiflora 'Immaculee'

Alapihan Kurgaanissa asuvat valkoiset pionit seuraavat kukinnassa yläpihan pioneja. Immaculee on pian parhaimmillaan, kun useat kukat ovat samanaikaisesti avoinna. Immaculeet ovat tänä kesänä hurjan korkeita. Kuten kyllä kaikki muutkin pionit. Kukkavarsi nousee korkealle. Kurgaanissa pionit kasvavat riippahernepuun alla ja ensimmäisen kerran osa pioneista jää hernepuun oksien alle. Siitäkin huolimatta, että leikkasin muutamia hernepuun oksia helpottaakseni pioinien elämää.

Paeonia lactiflora 'Jan van Leeuwen'

Jan van Leeuwen on vielä hitusen kiinni. Täysin avoimena sen keltainen keskus näkyy hyvin.

Paeonia lactiflora 'Karl Rosenfield'

Karl Rosenfieldit ovat tehneet tänä vuonna muita vähemmän nuppuja. Lisäksi Karlit kasvavat Sarah Bernhardtien keskellä, enkä pääse niitä kovin läheltä kuvaamaan. Tässäkin tapauksessa kirkas auringonpaiste vääristää kukan väriä kuvassa. Todellisuudessa Karl on punaisempi, ei lainkaan pinkki.

Paeonia lactoflora 'Sarah Bernhardt'

Sarah Bernhardt ei jää muita huonommaksi, vaan kukkii täysillä kavereidensa kanssa. Siinä on vielä sen verran useita nuppuja, että taidan saada muutaman myös maljakkoon. Rohkenen ottaa, kun luvassa on vesisateitakin. Perinteisesti sade hakkaa pioneja rankasti tuennasta huolimatta.

Paeonia lactiflora 'Coral Charm'

Uusia pioneja en ole vähään aikaan hankkinut, eikä ole nyt suunnitelmissakaan. Nettikaupan bonuksena sain keväällä Bowl of Beautyn, joka kasvaa toistaiseksi purkissa. Pionipolun varrelta kaivoin pois ruusupionin, Louis van Houtten ja Bowl of Beautyn, jotka olin laittanut liian ahtaaseen paikkaan. Bartzella ei noussut tänä keväänä ollenkaan. 

Ylös kaivetut pionit ovat nyt purkeissa. Ajatuksena on ryhtyä valmistamaan niille uusi istutuspaikka alapihalle, kunhan tulee viileämpää. Näyttävät voivan paremmin tällä hetkellä purkeissa, joten kerätkööt voimia.

Hämähäkki Festiva Maximassa

Kesäkuu lähestyy loppuaan. Huomenna on viimeinen päivä. Säiden puolesta on ollut todella lämmintä ja hyvin kuivaa. Kesällä saa kyllä lämmintä ollakin, mutta puutarhan ja luonnon vuoksi toivon välillä vesisateita. Minä jaksan vesiletkua kiskoa ja siirtää, mutta taivaallinen kastelu on aina tehokkaampaa ja kaikille kasveille tasa-arvoista.


lauantai 27. kesäkuuta 2020

Kukkii niin, ettei perässä pysy

Sempervivum marmorum - Marmorimehitähti

Kirjoitan tätä postausta illansuussa läppärillä keittiön pöydän ääressä. Kodin varjon puolen ovet ja ikkunat ovat pihalle saakka avoinna. Säleverhot taas auringon puolella aamusta iltaan kiinni, jotta kivitalo ei liikaa kuumenisi. Toistaiseksi nukkuminen on onnistunut, vaikka lämpöä on reilusti enemmän, mistä normaalisti yöaikaan tykkään. Mittari näyttää nyt +28.3 ja peipponen laulaa kauniisti. Muuten on hyvin hiljaista. Monilla alkoi loma juhannuksena ja kaikki muukin väki tuntuu kaikonneen uimarannoille tai jonnekin varjoon loikomaan.

Thalictrum delavayi - Jaloängelmä

Puutarhan kuvaaminen on jäänyt tämän hellejakson aikana vähemmälle. Aurinko porottaa kuumasti täydeltä taivaalta, joten viihdyn mieluummin varjossa. Tärkein puutarhatoimi on viime päivinä ollut kasteleminen. Kastelemisen lomassa tulee tehtyä kaikenlaisia huomioita istutusalueiden tilanteesta, mutta työt saavat odottaa viileämpiä säitä. Rikkaruohoja nappaan ohi kulkiessani. Ihan hirveästi ei niitäkään ole, mikä johtunee kuivuudesta.

Heuchera 'Hans' - Keijunkukka

Puutarhassa tulee useimmiten huomioitua ne näyttävimmät kukkijat eli kärhöt, ruusut ja pionit. Monet muut kaunottaret ansaitsevat yhtä lailla tulla nähdyiksi ja kiitetyiksi. Viime kesän Puutarha Tahvosen retkeltä kotiutunut keijunkukka Hans on ylittänyt kaikki odotukset. Taimi oli suuri ja istutin sen Syyspenkkiin huolella. Hans selvisi ongelmitta leudosta talvesta ja on kasvattanut lukuisan määrän korkeita kukkavanoja. 

Heuchera 'Hans' - Keijunkukka

Vaikka itse kasvi on melko matala, kukkavanat nousevat korkealle. Oli hyvä, että istutin sen penkkiin vähän taaemmas. Tosin Syyspenkki ei ole kovin syvä, mutta jokin matalampi kasvi tulee jossain vaiheessa Hansin eteen. Nyt siinä on vielä sipulikasvien lehtiä, jotka saavat kerätä hetken voimaa ennen leikkaamista. Takana on viime vuonna siemenestä kasvattamaani harmaakäenkukkaa, jonka toivon tänä kesänä kukkivan.

Lonicera 'Dropmore Scarlet' - Tulikuusama

Puiston puoleiseen aitaan istutin toissa kesänä useamman edullisesti hankitun köynnöksen. Pimeän metsikön varjossa vuosikausia asuneena ja vihdoin valon saaneena en halua tilalle mitään korkeaa. Köynnökset kierrelkööt aitaa pitkin ja antakoon auringon tulla vapaasti ylitsensä. Yksi edullisista köynnöshankinnoista on tulikuusama Dropmore Scarlet. Sen kukat ovat vähän villin erikoiset. Yllättävän ahkera kukkija.

Trollius chinensis - Kesäkullero

Kesäkulleron esittelytekstissä mainittiin sen houkuttelevan mehiläisiä. Se riitti valintakriteeriksi minullekin. Onhan kauaskantoinen ajatukseni ollut istuttaa yhä enemmän pörriäisiä houkuttelevia kasveja.

Allium oreophilum - Lehtolaukka

Lehtolaukka sopii mataluutensa vuoksi hyvin penkkien reunuskasviksi. Saman pussin pienistä sipuleista saattaa nousta joko keltaisia tai punaisia kukkia. Nämä kukkivat uskollisesti vuodesta toiseen.

Lathyrus odoratus - Tuoksuherne

Tuoksuherneiden kanssa näytän onnistuneen tänä vuonna erinomaisesti. Kovin montaa kertaa en ole tuoksuherneitä edes esikasvattanut, mutta nyt noudatin Suvikummun Marjan blogissaan julkaisemia Cecilia Wingardin ohjeita. Ohjeet ovat helpot ja näppärät. Itäminen sujui likimain täydellisesti. Istuttaessa 7 eri lajikkeen taimien nimet menivät sekaisin (joukossa pitäisi olla ainakin Cupania ja Beaujolaista). Tuoksuherneet ovat isoissa ruukuissa. Kasvihuoneen edessä olevan ruukun asukkaat kukkivat jo.

Campanula patula - Harakankello

Punaherukan viereen nousi pian tulppaanien kukinnan päätyttyä hentoja kasveja. Mietin, onko kyseessä jokin rikkaruoho ja mikä? Pieni epäilys hiipi jo varhaisessa vaiheessa, sillä samanlaisia kasveja on ollut aiemmin muuallakin puutarhassa. En siis kiskaissut pois ja hyvä niin. Harakankellohan sieltä kehkeytyi, kuten uumoilin. Lapsena kaikki siniset kellokukat olivat minulle kissankelloja. Kissankelloiksi näitäkin kutsun, vaikka harakankelloja ovatkin.

Geranium pratense 'Summer Skies' - Kyläkurjenpolvi

Kurjenpolvet kukkivat pitkin puutarhaa. Olopihan kyläkurjenpolvi "Summer Skies" on hiukan syreenien varjostama, joten se aloitti myöhemmin. Alapihan ovaalipenkissä on jo jonkin aikaa kukkinut kyläkurjenpolvi 'Splish Splash". 

Kyläkurjenpolvi "Splish Splash' ja Illakko

Splish Splash on hauskasti monivärinen. Osa kukista on sinisiä, osa valkoisia ja joissakin kukissa on valkoisissa terälehdissä isompia sinisiä läikkiä ja raitoja. Tämä kyläkurjenpolvi kasvaa korkeaksi, joten kaukoviisaana istutin sen Ovaalipenkin keskelle. Illakko samanlaisena hujoppina sopii Splish Splashin kumppaniksi. Kunhan helle hellittää, käyn heitä tukemassa, koska reunimmaiset varret retkottavat jo muiden kasvien päällä.

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho

Myös etelänruusuruoho venyy korkeaksi ja pyrkii rötköttämään matalampien kasvien päällä. Enpä uskonut etelänruusuruohon leviävän niin tehokkaasti, kuin se on tehnyt. En edes tajunnut kyseessä olevan tämän kukan, kun keväällä katselin jonkun pukkaavan innolla versoja Pikkupuutarhan Kivipenkistä. Olisi kannattanut vähän harventaa taimia. Saattaa olla, että teen sen vielä käyttämällä osan harvennetuista maljakkokukkina.

Armeria maritima 'Splendens' - Tarha (Ranta-) laukkaneilikka

Tarhalaukkaneilikan alkaessa kukkia Vasenrinteessä, jouduin hetken etsimään sen nimeä. Erehdyksessä olen poistanut tämän laukan kasvilistastani, vaikka se on jo monena kesänä uskollisesti noussut kukkijoiden joukkoon. Pieni ja sievä kasvi, joka ei näytä kovin paljon tilaa vaativan. Tämä kasvi on niitä entisen Honkkarin neljä kympillä taimia, joiden kasvattamisessa tuurilla on ollut merkittävä rooli. Jotkut niistä ovat jääneet elämään ja kukoistamaan puutarhaani. Useampi on jättänyt nopeasti hyvästit.

Dianthus grationopolitanus 'Pink Jewel' - Vuorineilikka

Vuorineilikka kasvaa Teresanruusun kupeessa. Sopii siinä mielessä hyvin, että ruusu pudottaa samanvärisiä terälehtiä vuorineilikan joukkoon. Kauempaa näyttää, kuin neilikka olisi aivan täynnä kukkia. Kyllä sen kukinta kuvanottohetkestä runsastuukin.

Dianthus plumarius - Sulkaneilikka

Tämän harmaaversoisen neilikan tarinan olen kertonut joskus aiemminkin. Sain sitä vanhempieni pihasta heidän asuessaan Lohjalla 1990-luvun lopulla. Vanhempani eivät tienneet neilikan nimeä, mutta isä kutsui sitä kartanoruohoksi. Tarkkaa nimeä tälle kasville en ole löytänyt, mutta vertaillessani erilaisiin kuviin, olen tulkinnut sen sulkaneilikaksi.

Dianthus plumarius - Sulkaneilikka

Pienestä alusta olen vähitellen monistanut sulkaneilikkaa moneen paikkaan puutarhassani. Ihan reunalle kasvia ei välttämättä kannata istuttaa, sillä se alkaa helposti maata pitkin pituuttaan. Silloin se ei ole kovin nätti ja haittaa esimerkiksi nurmikon leikkaamista.

Dianthus barbatus - Harjaneilikka

Vuosia ihmettelin, miksen saa harjaneilikkaa kasvamaan puutarhassani. Sitten tuuri kääntyi ja nyt niitä on parissa paikassa. Ostanpa sitten mix-pussukan tai kuinka tummia tahansa, nousee siemenistä aina lähinnä punaisia. Harjaneilikan ilmestymisen varaan en myöskään laske. Se nousee, jos on noustakseen. Ja noustuaan sekin toteaa itsensä laiskottelijaksi ja ryhtyy monen muun rennon kasvin tapaan makaamaan puoli-istuvassa asennossa.

Astrantia major 'Star of Fire' - Isotähtiputki

Jossain vaiheessa huomasin, ettei pihassani kasva ainuttakaan tähtiputkea. Asia korjaantui pian ostaessani Kotkassa käydessä Sunningdale Variegated'in, jonka lehdet ovat kaksivärisiä. Tykästyin tähtiputkeen niin paljon, että seuraavana kesänä ostin Star of Firen. Minua varoitettiin tähtiputkien tehokkaasta siementämisestä. Kohta penkissäni olisi lukuisa joukko pieniä tähtiputken taimia. Näin ei ole käynyt. Istutetut puskat ovat runsastuneet, mutta vauvoja he eivät ole saaneet.

Papaver orientale 'Princess Victoria Louise' - Idänunikon kuihtuvaa kauneutta

Helteen vuoksi puutarhanhoito on rajoittunut lähinnä kastelemiseen. Paljon alkaa olla tukemista, vähän kitkemistä ja jotain voisi karsiakin. Pionitkin ovat jo alkaneet poksautella nuppujaan auki, enkä ole ehtinyt laittaa niille tukia. Perinteisesti teen sen jo siinä vaiheessa, kun varret vasta alkavat venyä korkeutta. Toissa iltana innostuin sitten suihkunraikkaana kömpimään pionien ja kuihtuvien idänunikoiden välissä tukia virittelemässä. Pakko oli mennä uudelleen suihkuun, vaan onpa tuet nyt laitettu.

Geranium pratense 'Splish Splash' - Kyläkurjenpolvi

Leppoisaa viikonloppua teille kaikille! Älkää polttako nahkaanne.

 

torstai 25. kesäkuuta 2020

Direktiivejä kaihtava kurkku

Cucumis sativus - Kasvihuonekurkku F1 'Cordoba'

Ensimmäiset Cordoba-kurkut alkavat olla korjuukypsiä. Sherpaa olemme syöneet jo monen monta kappaletta ja pari Beth Alphaakin on jo leivän päälle viipaloitu. Cordoba on pitkä kasvihuonekurkku. Kuvan yksilö on kasvanut hassusti kippuralle lehtihangan varaan. Taitaa uhmata kaikkia EU:n asettamia direktiivejä. Itse asiassa kurkkujen muotoa säätelevä direktiivi on legenda. Direktiiviä ei nimittäin koskaan ollut olemassakaan, ainoastaan asetus kurkkujen muodosta, joka sekin poistui vuonna 2008. 

Solanum lycopersicum F1 'Sungold' - Kirsikkatomaatti

Tomaatteihinkin alkaa vähitellen tulla väriä. Kirsikkatomaatti Sungold voittanee kisan siitä, mikä niistä pääsee ensimmäisenä lautaselle. Kakkosesta ei vielä ole edes veikkausta. Tomaateissa on paljon kukkia, mutta raakileiden määrä voisi olla suurempikin. Eiköhän nuo ehdi niitä tehdä.

Olen karsinut tomaateista alimpia lehtiä. Pian muutamasta on varmaan katkaistava latva, sillä  pari pisintä kuikuilee kasvarin ikkunasta ulos.

Solanum lycopersicum 'Golden Bumble Bee'- Kirsikkatomaatti

Viime päivien helteiden vuoksi kasvihuoneessa ei ole voinut pitkään oleskella varkaita etsimässä ja kukkia hellästi pölyttämässä. Hikeä pukkkaa pelkkä ajatuskin. Ovi on yötä päivää auki. Oviaukossa on harso suojaamassa tomaatteja iltapäivän paahteelta. Yöksi kiinnitän harson nipistimellä, jotta pihassa pörräävät räkätit eivät vahingossakaan lennä kasvariin - olisiko sellainen edes mahdollista? Myös pihapiirissä viime päivinä loikkinut jäniksenpoikanen saattaisi käydä napostelemassa kasvamassa olevia herkkujani.

Capsicum annuum F1  'RedSkin' - Paprika

Paprikaa minulla on  kasvamassa punaiseksi kypsyvää RedSkiniä ja keltaista Zazua. RedSkin on matala kasvi, jossa on jo lukuisia hedelmiä valmistumassa. Zazu sen sijaan on kasvanut paljon korkeammaksi. Se kyllä kukkii, mutta yhtään hedelmää ei ole näkyvissä.

Kastelujärjestelmästä on näillä helteillä erityisen suuri hyöty. Multatila näyttää päällepäin katsottuna kuivalta, mutta vesisäiliön pinta vajenee selvästi. Tomaatit ja kurkut voivat hyvin, eikä niiden lehdet lotkota kuivina. Pari kertaa olen multatilan kuivuudesta huolestuneena säätänyt tippaletkua tiputtamaan ahkerammin. Seuraavalla käynnillä olen huomannut istutuslaatikosta valuneen lattialle ylimääräistä vettä, joten olen palauttanut säädöt entiselleen. Hyvin Blumat toimii.

Mangoldi

Ainoastaan yksi tomaatti ja yksi paprika ovat isoissa ruukuissa, joihin ei Blumatin keraamiset kastelukartiot riittäneet. Niille laitoin aluslautasiksi pesuvadit, joihin voin kaataa ylimääräistä vettä kuivumisen estämiseksi ja kasteluvälin pidentämiseksi.

Cucurpita 'Tuscany' - Kesäkurpitsa, vihreä

Kasvimaalla kaikki kasvaa komeasti. Ensimmäiset kurpitsat ovat pian satovalmiina. Valkosipulin ja sipulin varret ovat komeat. Herne ja härkäpapu ovat alkaneet kukkia. Porkkanaa ja punajuurta on harvennettu. Lehti- ja palmukaali sekä mangoldi kasvavat kauniisti. Ainoastaan salaatti on itänyt huonosti. Uusi kylvös näyttäisi itävän paremmin. Retiisien ensimmäinen sato oli isokokoista ja maukasta. Ei ollenkaan puisevaa, vaikka pelkäsin korjaavani isoimmat liian myöhään. Uusi kylvös nousi hetkessä eli pian on taas retiisejä syötäväksi.

Cucurpita 'Tuscany' - Kesäkurpitsa, vihreä

Tänä kesänä en ole laistanut kasvimaan kastelua. Joka toinen päivä kastelen kaiken kunnolla, vähintään. Paahdetta on toki riittänyt, mutta toistaiseksi kaikki näyttää hyvältä. Kosmoskukatkin kehittävät jo nuppujaan.

Kosmoskukka ennen kuihtumista

Muutaman kosmoksen esikasvatin ja istutin myöhemmin kasvimaan laitaan. Nyt esikasvatettuihin on avautunut ensimmäinen kukka. Kovin suurta etua en esikasvatuksessa näe verrattuna suorakylvön helppouteen. Myös tilan säästö on suorakylvössä tärkeä pointti, sillä esikasvatettavaa on yleensä muutenkin ihan riittävästi.


Monet muistavat kuvata kaikkea etukäteen ja jopa somistavat kuvattavansa kauniisti. Minä olen surkea somistaja ja etukäteiskuvaaminenkin tuppaa unohtumaan. Juhannuksena ehdimme jo miltei kaikki retiisit syödä, kunnes muistin viimeiset ryökäleet kuvata todisteeksi. Eipä kai maailma tähän kaadu. Omaan ruokapöytäänhän näitä kasvatetaan, eikä koolla tai määrällä kilpailtaviksi.


Ahomansikat ovat saaneet punerrusta poskilleen. Ostin ensimmäisen satsin kotimaisia Honey-mansikoita espoolaisen marketin ulkomyynnistä. Ilmeisesti olivat aamulla poimittuja ja päivän myyntipöydällä seisseitä, sillä iltapäivällä olivat jo pehmenneitä. Hinta ei ollut niin korkea, kuin mediassa kirjoitettujen poimintakohujen perusteella voisi päätellä. Oman kylän mansikoita myydään jo ja yleensä ne ovat olleet taivaallisen makuisia. Kunhan kerkeän, käyn hakemassa. Toivottavasti viljelevät tänäkin vuonna Sonataa, josta tykkään.


maanantai 22. kesäkuuta 2020

Ruusurakkauden aikaa

Rosa Therese Bugnet

2013 voimalla iskenyt ruusukuume on hissukseen vähän laantunut. Pystyn jo kaupassa kulkemaan näiden kaunotarten ohi ilman, että sormet ruusupiikeistä kipuillen kannan uusia taimia kassaa kohti. Osaltaan kuumeen hellittämiseen vaikuttanee sekin, että olemassa olevat ruusupuskat ovat kotiutuneet näyttäen kauneutensa ja täyttäen niille asettamani toiveet.

Rosa pimpinellifolia 'Suviruusu'

Juhannusruusu kukki kerrankin nimensä mukaisesti juhannuksena. Nyt sen valkoisia terälehtiä on enemmän nurmikolla kuin pensaissa. Myös Suviruusu on ollut viikon verran täynnä pinkkejä kukkia. Asuvat Tornionlaaksonruusun kanssa vierekkäin ja ovat kasvaneet niin toisiinsa kiinni, ettei enää erota, missä toinen alkaa ja toinen loppuu.

Rosa 'Tornedal'

Puutarhassa kuvia räpsiessä ei aina huomaa, kuinka samalla mukaan tallentuu erilaisia ötököitä. Nytkin vasta tätä kuvaa postaukseen ladatessani huomasin valkoisen hämähäkin kukassa. Jos jo kuvausvaiheessa huomaan jonkun ötökän, yritän saada siitä onnistuneen ja tarkan kuvan. Kimalaisten kuvaamisessa onnistun harvoin, koska niillä tuntuu olevan kova kiire kukasta kukkaan. Pitäisi varmaan laukoa otoksia sarjana ja valita sitten parhaiten onnistunut.

Rosa majalis - Metsäruusu

En tunnusta kärsineeni koskaan mistään erityisen kovasta ötökkäkammosta. Jos jonkinlaista kammoa onkin ollut, on se näinä puutarhan rakentamisen vuosina kaikonnut lähes kokonaan. En minä ehdoin tahdoin ötököitä ryhdy sormeilemaan ja käsiini ottamaan. Saavat kuitenkin olla ja elää rauhassa omaa elämäänsä. Pahikset tietenkin harmittavat tuhoa tehdessään, mutta minun puutarhassani ei myrkkyjä käytetä. Jollei vesisuihku tai käsinkerääminen tuota tuloksia, olkoot. Yleensä talvi on tehnyt tehtävänsä.

Rosa pimpinelliforlia 'Tove Jansson'

Jonkun verran tänä(kin) kesänä pimpinelliruusuissa on vattukärsäkkäitä. Vähemmän kuitenkin, kuin joinain aiempina kesinä. Olen kerännyt taittuneita ja vioittuneita nuppuja pussiin ja laittanut sekajätteeseen. Taistelussa vattukärsäkkäitä vastaan koen olevan altavastaaja, sillä osa nupuista on yleensä pudonnut maahan minun niitä näkemättä. Sieltä niitä on vaikea löytää. Joka vuosi juhannusruusu ja muut pimpinellit kukkivat riittävän kauniisti vattukärsäkkäistä huolimatta.
 
Rosa Hurdal - Norjanruusu

Norjanruusun eli rosa Hurdalin istutin 2015 Pikkupuutarhaan. Tilasin sen Oulujoen taimistolta samanaikaisesti rosa Duchesse de Montebellon kanssa. Montebello on vielä nupulla. Hurdal on aivan täynnä kukkia. Osa nupuista on kasvanut peuraverkon läpi, enkä voi nyt verkkoa siirtää vahingoittamatta kukkia. Illalla ruusu  kylpee auringonpaisteessa, jolloin kuvaan tulee liian jyrkät valot ja varjot. Yritän saada pensaasta yleiskuvan vaikkapa aamulla.

Crataegus 'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja

Ruusuorapihlaja on viime vuotiseen tapaan kukkinut aivan upeasti. Tässä on kukkiva puu, joka koristeomenapuiden ohella on vertaansa vailla. Oksat ovat täynnä pieniä ruusuja. Puu kukkii nyt toista viikkoa. Luultavasti helle nopeuttaa kukinnan edistymistä ja kukkien kuihtumista, mutta olen kyllä tanssinut tämän puun ympärillä ihan joka kukan edestä.

Hortensiapenkki

Ruusuorapihlaja  kasvaa Hortensiapenkin toisessa päässä, ennen samaisessa penkissä kiinni olevaa pyöreää Kurgaania. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy Tornionlaaksonruusu, joka kuvaushetkellä oli vielä nupulla. 

Ruusuorapihlajasta kuvaajan päin ovat syyshortensiat Vim's Red ja lähimpänä Vanille Fraise. Kumpikin, kuten myös yläpihan Bermudassa kasvavat syyshortensia Grandiflorat ovat niitä harvoja kasveja, jotka vähän kärsivät leudosta talvesta. Olen poistanut niistä monta kuivunutta oksaa, eikä pensaista ole tullut kovin lehteviä. Ainakin Vanille Fraisen taidan ensi keväänä leikata matalammaksi, jotta saan sen haaroittumaan alempaa ja muutenkin paremmin. Vim's Red on jo valmiiksi matalampi ja haaroittuvampi.


Kävin hakemassa Ikeasta hajonneen työpöytälampun tilalle uuden. Samalla mukaan lähti kaksi komeaa 5 euron ruukkuhortensiaa. Vasta kotona älysin, että olisihan niitä siihen hintaan voinut ostaa useammankin. Toisaalta minulla ei ole kovin montaa hyvää puolivarjoista tai varjoista paikkaa hortensioille, joten ehkä oli viisasta jättää ylimääräiset hortensiat muiden ostettaviksi.

Crataegus 'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja

Ruusurakkauden kohteet vasta aloittavat, joten ruusuisia postauksia on todennäköisesti tulossa lisää. 

Aurinkoisia päiviä kaikille. Älkää polttako itseänne paahteessa.