Hetki haravanvarressa

Kylän kolme järveä yhdistävä puro

Olipa omituinen tammikuinen sunnuntai. Puolipilvistä ja mittari näyttää +3.4 astetta. Ei lumen ja jään hiventäkään. Ei routaa maassa. Sulaa märkyyttä kaikkialla. Hanskat olivat pihalla tarpeen ja ehkä saappaissa olisi voinut villasukatkin olla. Touhutessa tuli kuitenkin sopivasti lämmin, joten pipo lähti päästä jo ensimetreillä.

Helmililjoja maisteltu

Tavanomaisen pihakieroksen lisäksi ajattelin tehdä muutakin. Varaparkkipaikalla seisoi yhden täysinäisen suursäkin lisäksi hyvin vajaaksi käytetty multasäkki. Päätin tyhjentää vajaan säkin kokonaan, kuten sitten teinkin. Multa ei ollut laisinkaan jäässä. Kärräsin mullan yläpihan kukkapenkkeihin, kuten yleensä teen keväällä. En siis haravoi penkkeihin pudonneita lehtiä ja sinne muutenkin mädäntyviä kasvijätteitä. Ripottelen kevyesti uutta multaa päälle ja taas näyttää siistiltä. Tämä ajankohta on siinä mielessä hyvä, ettei kasvit ole vielä aloittaneet kasvuaan. En siis ruttaa mitään uutta ja tuoretta. Sieltä ne ponnistavat aikanaan mullan läpi.

Näiden on pakko olla lumikelloja. Muita sipuleita tuossa ei ole.

Vajaa säkki oli äkkiä kärrätty ja intoa riitti muuhunkin. Niinpä korkkasin täyden säkin ja kärräsin siitä kaksi kukkurasatsia ripoteltavaksi olopihan penkkeihin. 

Multahommien lomassa tarkkailin ympäristöä ja tein havaintoja. Sieltä täältä nousee jo piippoja. Ihan yhtä suloisia ne ovat tammikuussa kuin huhtikuussakin. Silti teki mieli sanoa niille, että pysykää nyt vielä hetki mullan kätköissä. Kun ei näistä suomalaisista säistä tiedä, vaikka pukkaisi vielä kunnolla pakkasta ja luntakin. Lumi toki suojaisi, mutta pakkanen märässä ja paljaassa maassa viluttaa kasveja ikävästi.

Syyssahramit ennen lyhennystä

Syyssahramit ovat  nousseet pintaan ilmoittamatta. Ties kuinka pitkään ovat minua odottaneet ja kun vihdoin ne huomasin, jänis-risihuuli kävi suorittamassa pikaisen lyhennyksen. Ehdin sentään kuvan saada koko joukosta. Jäniksen vierailun jälkeen jäljellä oli vain yksi. Muut yhtä töpöhäntäistä mallia, kuin jänis itsekin.

Muratti lepäilee kasvimaalla kevättä odotellen

Onhan tällaisessa leudossa talvessa puolensa. Eipä tarvitse lykätä lunta ja murehtia, minne sen kaiken saa mahtumaan. Talvitakkia en ole vielä käyttänyt kertaakaan ja talvikenkiäkin vain mekon kanssa. Näillä korkeuksilla luonto on kuitenkin tottunut pakkasiin ja lumipeitteeseen. Pelkäänpä, että tällä talvella on negatiivisetkin seurauksensa. Vähintäänkin kotiloiden kanssa taitaa olla edessä kunnon sotakesä. Varmasti suomalainen luonto tottuu leutoon ilmastoon, mutta ei se ihan yhdessä tai kahdessa vuodessa tapahdu. Sopeutuminen vaatii oman aikansa ja siinä prosessissa syntyy väistämättä myös tappioita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uutta multaa unikolle

Mullan levitettyäni haravoin vielä yläpihan hiekkakäytävät. Paljon haravoitavaa ei ollut. Lähinnä tuulen heittämiä oksia ja lehtiä. Keräsin myös alapihan nurmikolta kottikärryllisen koivunoksia. Nyhdinpä pari rikkaruohoakin. Nyt voisi jopa kantata kukkapenkkejä, kun maa on ihan sulaa. Tein sen myöhään syksyllä, joten ei ole tarvetta.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki

Haravoinnin päätteeksi tein vielä tavanomaisen tarkastuskierroksen puutarhassa kameran kera. Kovin paljon ei muutoksia alkuviikkoon nähden ollut. Nurmikko vihertää kauniisti, vaikka osa siitä onkin aika sammaleista. Vihertää se sammalkin.

Tunnen selvästi, kuinka rinnassa takin alla on jo kevät tuloillaan. Ensimmäiset kylvötkin on jo tehty. Kelloköynnös ja pari eri paprikaa on mullassa pesuhuoneen lattialla. Kunnon suunnitelman laadin, kunhan siementilaukseni saapuu. Toivottavasti jo lähipäivinä.  

Haastepostausta varten selasin viime vuotisia kuvia. Uppouduin niin täydellisesti värien ja kukkien kauneuden maailmaan, että meinasi lauantain iltapäiväkahvi unohtua. Kesän kukoistusta odotellessa on hyvä huomata, että tammikuun harmaudestakin löytyy värejä. Katsokaa kulkiessanne, miten sammal ja mustikanvarvut loistavat vihreydessään. Hieno punaruskean väri on lahoavassa puussakin. Kyllä näillä eväillä jaksaa taas muutaman päivän eteenpäin.

 Leppoisaa alkuviikkoa kaikille!