Sivut

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Peurat tihutöissä

Anemone hepatica - Sinivuokko

Pitääköhän minun pyytää rusakoilta ja jäniksiltä anteeksi, kun niiden kontolle laitoin kaikki puutarhani tuhot? Ehkä en sittenkään ala etukäteen rusakoita mielistelemään, sillä on niidenkin kolttosia saanut tällä tontilla kyllikseen katsella.


Tänä keväänä suurin tuholainen on ollut peura tai peurat. Itseäni saan tietenkin syyttää, kun en ajoissa älynnyt suojata edes tärkeimpiä sipuli-istutuksia. Olemme nähneet peuroja iltaisin pihassamme ja aamulla niiden jälkiä näkyy lumessa, jos sellaista on ja kostealla kivituhkakäytävällä. Multaan peuran sorkasta jää jo tutuksi tullut painallus.


Peurat ovat seikkailleet pitkin pihaamme ja niille tuntuu  kelpaavan kaikki. Jos jotain yhden yön buffetreissulta jääkin, se syödään seuraavana yönä. Elin toivossa, että tulppaanien nuppu olisi edelleen lehtikäärön uumenissa tallessa. Voi ollakin, mutta mullan tasalle syödyt lehdet näyttävät nopeasti alkavan pilaantua. Kasvin maanpäällinen osa tekee kuolemaa.


Ilmeisesti peuroille tulee välillä kiire, sillä niiden leukaperistä on pudonnut muutamia sipuleita poistumistielle. Alapihan aitojen vuoksi peurojen on kuljettava pihamaalta pois yläpihan kautta.


Yläpihan sipulikasvit alkavat olla kaluttuja. Alapihalla on osa vielä kokonaan tai osittain nousematta. Lisäksi pelottaa, että peurat jatkavat muilla kasveilla sipulikasviajan jälkeen. Niinpä viritin verkot talon päätyihin siten, etteivät peurat pääse alapihalle. Toki ne tuollaisten aitojen ylikin hyppäävät, mutta toivon, että yön pimeydessä rauhallisesti tepastellessaan kääntyvät aidan tullessa vastaan muualle. Yläpihaa on mahdoton aidata kovin kevein menetelmin. Tontilla on kaksi pysäköintiliittymää, joten aidan lisäksi olisi hankittava reilut portit. 

Annan aitaviritysteni olla nyt hetken aikaa. Peuroillahan on vakioreittinsä, joten josko ne aitojen vuoksi siirtyisivät kulkemaan puistoon. Siellähän niiden reitti ennenkin oli. Oma vaivansa on myös meille asukkaille, kun talon toiselle puolelle päästäkseen on irrotettava rautalankakiinnitys aidasta ja muistettava sulkea se viimeistään illansuussa.


Nettiä tutkiessani ei kovin paljon apua peuraongelmalle löydy. Päätin kokeilla rautakaupasta ostamaani Trico Garden -sumutetta, jonka teho perustuu aineen hajun ja maun hirvieläimiä karkoittavaan vaikutukseen. Aika kallis paketti, sillä 250 ml:n purkki maksoi 19,95 €, eikä se kovin suurelle alalle riitä. Auttaa tai ei, ainakin on kokeiltu.

Fritillaria meleagris - Kirjopikarililja

Kirjopikarililjoja olen istuttanut moneen paikkaan. Valitettavasti niistäkin useimmat ovat maistuneet hyvältä, joten mahdanko päästä iloitsemaan shakkiruutukauneudesta tänä kevään.

Helleborus - Jouluruusu

Välillä maailma tuppaa vähän murjomaan. Milloin hajoaa tietokone, milloin peura syö puutarhasta kauniit kukat. Niistä murheista selviää, kunhan itse ja läheisemme pysymme terveinä. Tulevasta ei tiedä, joten nautitaan juuri tästä päivästä.