Sivut

lauantai 20. kesäkuuta 2020

Ohikiitävää kauneutta

Papaver orientale 'Princess Victoria Louise' - Idänunikko

Oi, näitä silkkipaperimaisia ihanuuksia. Niiden kauneus kestää ohikiitävän hetken, mutta on tänä vuonna sitäkin runsaampaa. Illalla tiukassa nupussa ja aamulla terälehdet avoinna. Kukahan käy varhaiskeväällä rutistamassa ohuen ohutta silkkipaperia ahtaan nupun sisälle? Avautumisen myötä terälehdet siliävät, mutta edelleen niissä on hienoisia taitoksia. Kovin kuumalla raudalla niitä ei siis ole siloteltu.

Papaver orientale 'Princess Victoria Louise' - Idänunikko

Vaaleanpunaisen Princess Victoria Louisen ja alakuvan Royal Weddingin olen kasvattanut siemenistä. Princess Victoria on lisääntynyt mukavasti. Sen sijaan Royal Wedding taitaa tyytyä yhteen kukkaan. Aika näyttää, kuinka käy.

Papaver orientale 'Royal Wedding' - Idänunikko

Aion kerätä huolella näiden kaunotarten siemenet talteen ja kasvattaa niistä lisää kukkia. Sopivia paikkoja olisi kyllä tarjolla. Korkeina kasveina nämä sopivat muiden perennojen joukkoon. Ja siten ne onkin kätevintä istuttaa, sillä lehdet menevät ruskeiksi pian kukinnan jälkeen. Parempi siis niiden piiloutua muiden kasvien lehdistön joukkoon.

Papaver orientale - Idänunikko

Katsokaa nyt tätäkin unikkoa. Kuvitteleeko hän olevansa italialainen galzone, kenties pinaatti-vuohenjuustotäytteellä. Ei suinkaan, sisältä löytyy tutut tummasävyiset heteet ja terälehtien putoamisen jälkeen esille jäävä koristeellinen siemenkota.

Papaver orientale - Idänunikko

Hiekkakäytävä on aamuisin täynnä pudonneita punaisia terälehtiä. Joka aamu on myös yhä uusia auki poksahtaneita unikoita. Mikä missäkin vaiheessa avautumista. Unikon nuppuja odotan joka vuosi yhtä suurella innolla. Mikä olisikaan sen jännittävämpää kuvattavaa kuin karvainen nuppu, josta pilkistää punaista silkkipaperia.

Papaver orientale - Idänunikko

Suurin osa vuosia sitten naapurilta saamistani punaisista idänunikoista on sitä kaikille tuttua oranssinpunaista väriä. Joukkoon on ilmestynyt myös vaaleampia sävyjä. Vaikka kaikki nämä ihanuudet ilahduttavat minua, etsinnässä on myös uusia värejä.

Iris germanica 'Eleanor Roosevelt'

Saksankurjenmiekoista ensimmäisenä kukkaan ehti sininen Eleanor Roosevelt. Se on sen verran muita matalampi, että meinasin ensin ohittaa kukan sitä huomaamatta. Eleanor Roosevelt kukkii nyt ensimmäistä kertaa, ellen nyt ihan läpiä päähäni puhu. Mielestäni tämän olen ostanut Päivälän koeruusutilalta kesällä 2016.

Iris germanica

Eleanorin jäkeen kukkimaan ryhtyi samassa penkissä asuva valkoinen saksankurjenmiekka. Tälle minulla ei ole nimeä. Luultavasti olen sen hukannut. Tämäkin iris on kotoisin Päivölästä.

Päivölän koetilan iriksiä

Runsas viikko sitten kävin samaisella Päivölän koeruusutilalla, joka ei siis enää ole Helsingin yliopiston projekti. Yhä se on paikka, jossa luotiin monta uutta suomalaista pensasruusua. Sain ensimmäisen kerran tilaisuuden tutustua paikkaan heinäkuussa 2016, jolloin Helsingin yliopisto oli jo päättänyt  luopua koetilasta.

Nyt jäljellä olevat ruusupensaat olivat vasta aloittamassa kukintaansa, mutta irikset olivat jo täydessä kukassa. Ja kylläpä niitä oli paljon erilaisia. Monet jännittävän värisiä, eivätkä vielä kaupallisessa levityksessä.

Iris germanica 'Ellenida'

Pirkko Kahila oli paikalla hoitamassa kasveja. Samalla hän kertoi niiden nimiä ja muutakin tietoa. Sattumoisin oli mahdollisuus ostaa kuvassa olevaa, Peter Joyn kehittämää Ellenidaa. Enpä voinut vastustaa ja nyt Elleniida asuu myös minun puutarhassani.

Geum 'Totally Tangereine'

Päivölään on meiltä lyhyt matka. Ruokaostokset teemme useimmiten Nummelan kaupoissa. Poikkesin Päivölä-reissulla myös kivenheiton päässä olevassa Honkkarissa. Joka siis on muuttanut nimensä Rustaksi. En voinut vastustaa kahta Satakunnan Taimitukun muhkeaa kellukkaa. Totally Tangerine kukki jo ostaessani. Sen sijaan Nonnan kukintaa saan vielä hetken odottaa.

Niin vain puutarhani kasviperheet saavat uusia jäseniä ja laajenevat. Ensin tuli tulikellukka, sitten Mai Tai. Ja nyt nämä kaksi kaunokaista.


Huomasin juuri, että tämä on bloggaushistoriani 1503. postaus. Aloitin bloggaamisen 10.6.2011. Synttäri meni ohi ihan huomaamatta. Josko sitten ensi vuonna juhlisi täyttä kymppiä isommin.

PS.
Miten te lisäätte tunnisteet postauksiinne tässä uudessa blogger-versiossa? Jos lisään tunnisteita entiseen tapaan siihen tarkoitetussa paikassa, saan virheilmoituksen, enkä saa postausta tallennettua enkä siten myöskään julkaistua.