Viime hetken kukkijoita

Rosa rugosa Ritausma

Ruusut eivät pienestä kylmyydestä säikähdä, kunhan ei ihan hurjia pakkasia niidenkään syksyyn osu. Nyt kuitenkin ollaan jo kääntymässä lokakuun loppupuolelle ja osa pensasruusuista kukkii, kuin ei aikoisi ollenkaan lopettaa. Ritausmakin uhmaa hallaa, vaan saapa nähdä, ehtivätkö kaikki sen nuput vielä avautua.

Rosa rugosa Sävel

Sävel on kukkinut lähes taukoamatta sen kesällä aloitettuaan. Tänä kesänä olen kyllä aika ahkerasti muistanut ja jaksanut leikata kuihtuneita kukkia pois. Se lisää kukintaa.

Rosa F.J. Grootendorst - Neilikkaruusu

Neilikkaruusu ei halua jäädä Säveltä huonommaksi. Siinä on ollut tämän kasvukauden aikana valtavia nuppuryppäitä. Yksittäiset kukat ovat sulautuneet yhteen. Ajoittain on näyttänyt, kuin pensas olisi täynnä valtavan kokoisia kukkia.

Rosa Sommerwind - Maanpeiteruusu

Maanpeiteruusuni Sommerwind ja Fairy jatkavat kukintaansa miinusöistä huolimatta. Fairyt viettivät kesän isoissa ruukuissa, josta siirsin ne Oikearinteeseen. Ajattelin kukinnan loppuvan siirron myötä, vaan niin ei käynyt. Olen koittanut tutkia ja vertailla näitä kahta maanpeiteruusua, mutta minusta ne näyttävät ihan samanlaisilta ja käyttäytyvät tismalleen toistensa tavoin. Joku asiantuntija varmasti osaisi heti sanoa, miten  ne eroavat toisistaan.

Clematis alpina Purple Dream - Tarha-alppikärhö

Alppikärhöillä on tapana kukkia pienemmässä mittakaavassa syksyllä. Purple Dreamin en muista näin tehneen, mutta saatan hyvinkin muistaa väärin. Yhden kukan löysin siitä viime viikolla. Purple Dreamin kukka on sen verran näyttävä, että sitä on vaikea olla huomaamatta.

Clematis 'Pink Fantasy' - Loistokärhö

Pink Fantasy on kukkinut todella pitkään. Se taisi tykätä, kun leikkasin sen vierellä kasvaneet norjanangervot ja metsäruusut matalaksi. Nyt valoa riittää laajalle alueelle, mikä tosin on väliaikaista. Ensi kesänä puskat versovat uudelleen, mutta ihan heti niistä ei ihmisen kokoisia sentään tule.

Sorbus Dodong - Tuurenpihlaja

Toinen tuurenpihlaja näyttää erehtyneen vuodenajasta, sillä bongasin sen latvuksesta pikkuisen kukan. Tuurenpihlajalla on korkeutta jo yli kaksi metriä ja siksi en ylettynyt ottamaan kukasta lähikuvaa. Siellä se yhä keikkui yläilmoissa laittaessani puulle jänisverkkoa suojaksi.

Rhododendron impeditum Moreheim - Sinialppiruusu

Türin kukkamarkkinoilta toukokuussa 2016 ostamani sinikukkainen alppiruusu taisi tykätä viimeisimmästä siirrosta. Se teki jo toisen kukan siirron jälkeen ja tämän jälkimmäisen lokakuun puolivälissä, mikä ei taida olla ihan tavallista. Toivottavasti pieni puska selviää talvesta ja kukkii ensi keväänä lukuisin sinisin kukin.

Trollius chinensis - Kesäkullero

Kesäkullerolle pitää kohta vaihtaa nimi, kun se ryhtyi kukkimaan vielä lokakuussa. Miltä kuulostaisi syyskullero tai lokakullero? Ajattelin, ettei se jaksaisi avata nuppuja, mutta niin vain avautuvat. Lauantaivastaisen yön pakkanenkaan ei sitä lannistanut.

Crocus speciosus - Syyssahrami

Syyssahrameita istutin vuosi sitten. Ensimmäiset kukat ovat nyt avautuneet. Yhden kukan elinkaari on aika lyhyt. Nuppuvaihe kestää pitkään, mutta avautunut  kukka lakastuu nopeasti ja samantien varsikin kaatuu.

Valkoinen syysasteri

Valkoisen syysasterin kanssa saa joka vuosi jännätä, ehtiikö se kukkia ennen talvea ollenkaan. Nyt ehti, mikä on kiva juttu. Tämän asterin olen tuonut Päivölän ruusutilalta muutama vuosi sitten. Sen nimi on hukassa, mutta onneksi kasvi sentään on tallessa.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard' - Syysasteri

Osan perennoista jo leikkasin ja siivosin talven tieltä. Kauniisti kukkivia en tietenkään ryhtynyt leikkaamaan. En varsinkaan syysastereita, joissa viikonlopun auringonpaisteessa riitti pörisijöitä. 

Tanacetum parthenium - Reunuspäivänkakkara

 
Reunuspäivänkakkarat ovat varsinaisia mattimyöhäisiä. Olisivat saaneet kasvaa ja kukkia paljon aikaisemmin, mutta eipä niitä näkynyt. Ehkä ensi kesänä täytyy laittaa heille herätyskello ilmoittamaan, että talviunet on nyt nukuttu.

Lehtikaktus

Jos ulkona kaikki kasvit ovatkin vaipumassa talviunille, sisällä lehtikaktukset aloittavat oman kukintansa. Yleensä siirrän lehtikaktukset kesäksi ulos, mutta tänä vuonna tämä toimenpide jostain syystä jäi tekemättä. Eipä näytä kukintaa haittaavan.

Orkideoistani on vihdoin tullut monivuotisia. Eivät siis joudu kukinnan päätyttyä kompostiin. Edelleenkään en kovin paljon orkideoista ymmärrä, mutta annan niiden imeä vettä viikon-kahden välein sillä välin, kun teen viikkosiivousta kodissa. Kun imuri on laitettu kaappiin ja matot lattialle, vessat pesty ja pölyt pyyhitty, kaadan jäljellä olevan veden alusastiasta pois ja siirrän orkideat takaisin paikalleen. Tällä tavoin olen saanut orkideat kukkimaan useaan kertaan uudelleen. Edelleen joku orkidea välillä jättää minulle hyvästit, mutta paljon entistä paremmin tulen niiden kanssa juttuun.

 Mukavaa viikkoa kaikille!