Sivut

lauantai 12. joulukuuta 2020

Taas on kudottu


Pitkin vuotta tulee annettua itse tehtyjä neuleita lahjaksi. Pääasiassa sukkia. Vuosia sitten kävin pari kertaa myymässä neuleitani joulumarkkinoilla, mutta siihen se jäikin. Sukkakauppiaita oli pilvin pimein ja hintakilpailu kovaa. Joku pyysi sukistaan design-tuotteen hintaa ja joku taasen kauppasi alle lankojen hankintahinnan. Hinnoittelu on todella vaikeaa, sillä en haluaisi polkea käsintehdyn työn arvoa ja hintaa, mutta toisaalta käsityöt ovat minulle harrastus, jossa en ole mestari. Totesin, että markkinamyynnistä saa vain pahan mielen ja seisomisesta jalat kipeiksi.

Ystävällinen naapurini on jo useampana jouluna pyytänyt sukkiani työpaikalleen myytäväksi. Henkilökunta ostaa itselleen ja lahjoiksi. Anne jää vuodenvaihteessa eläkkeelle ja niin päättyy sukkieni matka tuntemattomien jalkojen lämmikkeeksi. Kutomista en aio lopettaa, mutta ehkä tahtia on vähän höllennettävä.


Pukinkonttiin kudoin mustasta ja kirsikan värisestä 7veikasta kääntövartiset Mariet, joiden ohje löytyy viimeisimmästä Novitan sukkalehdestä. Ylemmässä kuvassa on kolme sukkaa ja neljäs on vielä puikoilla. Piti kutoa vain yksi pari, mutta televisiota katsellessa toiseen tuli pidempi varsia. En tykkää purkamisesta ja niinpä kudoin kummallekin parin.
 

Tumppuja on tullut vähemmän kudottua. Niiden tekeminen on helppoa ja nopeaa, eikä lankaakaan tarvita yhtä paljon, kuin sukkiin. Jostain syystä tumppujan alulle saaminen on työläämpää.

Kahdet tumput tein 7veikasta. Toiset kirkkaanpunaiset ja toiset kirsikan väriset. Punaisten selkämykseen kudoin valepalmikkoa ja kirsikkaisten selkämyksen mallineuleen löysin Parhaat Villasukat -lehdestä.


Säännöllisin välein koitan, joko hermoni sietävät kirjoneuleiden kanssa askartelua. Kuvan mustat tumput valkoisin pilkuin ovat helpoimmasta päästä, eikä näistä tullut yhtään liian kireitä. Langanjuoksut ovat lyhyitä ja muistin jokaisen puikon jälkeen venyttää työtä. Saattaa olla, että kirjoneuleet saavat taas hetken odottaa löytämistään.


Kirkkaanpunaiset nilkkasukat kudoin Suuri Käsityökerho/Parhaat villasukat -lehdestä löytämälläni Jääruusut-mallilla. Kiva ja helppo malli, jolla sukat valmistuvat vikkelästi.


Yksinkertainen perussukka on varsinaista hermolepoa. Ei tarvitse katsella mallia eikä laskea silmukoita. Kunhan antaa puikkojen suihkia. Vähän vaihtelua keskisiniseen sävyyn tuli vaaleansinisestä jämälankanöttösestä lisätyillä raidoilla.

Syksyn lankatarjouksesta ostin useamman kerän mustaa sukkalankaa, sillä mustille sukille lähipiirissäni on käyttöä. Kun saman perheen kolmelle eri-ikäiselle ja sukupuoliselle piti tehdä mustat sukat jokaiselle, lisäsin toiseen kerrosrivinousu-mallisen varren.

Ja toiseen sukkaan kudoin ruttuvarren. Halutessaan perheenjäsenet voivat vaihtaa sukkia keskenään tunnistaen silti omansa. Kolmannet mustasävyiset sukat ovat tämän postauksen ensimmäiset kääntövartiset Marie-sukat.

Ruttuvarsisukkia kutoessani puikkojen väliset nurjat silmukat tuppaavat minulla venymään, jolloin rajakohdasta tulee ruma. Kokeilin erilaisia kikkoja, joista parhaaksi osoittautui neuleen kääntäminen nurin. Tällöin neulomissuunta vaihtuu, mutta se ei haittaa. Kudoin tarvittavan määrän kerroksia oikein, jonka jälkeen käänsin taas neuleen jatkaakseni toisella puolella oikeita kerroksia. Jälki on huomattavasti siistimpää.


Lahjasukat alkavat olla valmiina ja paketoitukin.
Tilasin netistä tekoturkistupsuja, joten seuraavaksi olisi tarkoitus kutoa muutama pipo.

Auringonnousu 7.12.20

Parina aamuna auringonnousu on punannut taivaan ja vastapäisen pihan suorina seisovien mäntyjen rungot. Tätä postausta kirjoittaessani aurinko on laskemassa ja aionkin poistua tietokoneen ääreltä hienoja värejä ihailemaan.