Sivut

torstai 1. heinäkuuta 2021

Upea päätös kesäkuulle: kahden tunnin sade!

 

Kesäkuu sai komean päätöksen, kun iltapäivällä taivaan harmaannuttaneet pilvimassat laskivat vesimassan meidän kylälle. Toivottavasti myös moneen muuhun paikkaan. Sade tuli ihan reippaaseen tahtiin ja sitä kesti pari tuntia. 

Kastelin ennen sadetta kasvimaan ja ruukkukukat sekä poikkeuksellisesti annoin sadettimen pyöriä tunnin verran myös pikkupuutarhassa. En koe tehneeni yhtään turhaa työtä, sillä sadevesi imeytyy huomattavasti paremmin jo valmiiksi kosteaan maahan.

Clematis Rouge Cardinal

Äärimmäinen kuivuus on vaivannut puutarhaani lähes koko kesäkuun. Yksi ainoa ukkosmyrsky toi mukanaan meluun ja myllerrykseen nähden varsin vähäisen määrän sadetta. Jatkuva helle, usein tuulen maustamana, on vienyt lopunkin kosteuden joka paikasta. 

Helle on sen verran uuvuttavaa, ettei oikein tee mieli kaivaa tai kärrätä. Rikkaruohoista osa kärsii kuivuudesta nekin, mutta esimerkiksi ratamoa on ilmestynyt liiaksi saakka kanttausuriin. Ruohokin yrittää valloittaa istutusalueita. Sen saa tiukasti nyhtäisemällä juurineen pois, mutta monet muut rikat ovat ilmeisesti kuivuutta paetakseen kasvattaneet juuret syvälle maahan. Kitkentä vaatisi järeämpiä aseita, jotta osa rikasta ei jäisi maahan jatkamaan kasvuaan.

Hydrangea serrata ´Blue Bird´ - Safiirihortensia

Ilonaiheita puutarhasta toki löytyy helteen  keskelläkin. Safiirihortensia on tuuheutunut hienosti ja muutamista kärjistä löysin nuppujakin. Istutin kuukausi sitten sen taakse revontuliatsalean, jolle olen käynyt säännöllisesti lorottamassa kastelukannullisen vettä. Safiirihortensia on siinä ohessa saanut osansa. Ehkä se siksi kiittää minua nupuillaan.

Sempervivum - Mehitähti

Mehitähdet eivät helteitä säikähdä. Ne ovat kukkineet kauniisti Oikearinteessä. Kukinta alkaa niidenkin osalta olla pian ohi. Muutaman mehitähden istutin kesäksi ruukkuun. Ehkä istutan ne piakkoin maahan, jotta ehtivät hyvin juurtua. Oikearinteessä on niitä varten tyhjää tilaa, jonka ahomansikka meinaa vallata. Kaipa se kuvittelee tilan olevan juuri sitä varten.

Anemone coronaria - Kruunuvuokko


Jokakesäisistä vannomisista huolimatta kesäkukkaruukkuja on taas kertynyt liiaksi asti. Minkäs sille mahtaa, kun kaikki kaunis houkuttelee ja saa unohtamaan kastelukannujen kantamisen työläyden. Kruunuvuokkoja istutin kahteen isoon ruukkuun. Toisessa kasvusto on vihreän rehevää ja kukkia nousee tasaiseen tahtiin. Toiseen ruukkuun tuli pieniä vaaleanvihreitä toukkia, jotka kiusasivat kruunuvuokon lehdet keltaisiksi. Kippasin ruukusta mullan pensaiden tyvelle ja otin mukulat talteen.

Geranium pratense Splish-Splash - Kyläkurjenpolvi

Kurjenpolvet ovat kärsineet kuivuudesta. Olen pitänyt niitä helppoina ja kaiken kestävinä kasveina, mutta nyt lähes jokaista niistä jurppii kuumuus ja kuivuus. Ovaalipenkin yleensä rehevä kyläkurjenpolvikasvusto muuttui oudon väriseksi, eivätkä tehneet ainuttakaan nuppua. Samaa kyläkurjenpolvea kasvaa myös toisessa paikassa, jossa ne eivät ole koko päivää suorassa paahteessa. Siellä lehdet ovat normaalin vihreitä ja  kukkiakin on ihan kiitettävästi.


Tavallisesti laitan mansikoita pakastimeen vasta heinäkuun puolella. Usein siinä kuun puolivälin tienoilla. Nyt media on rummuttanut mansikan pääsadon varhaisesta kypsymisestä. Kylän lähellä oleva kasvattaja myy mansikoitaan myös meidän kaupan edustalla. Koska marjat kypsyvät kiivaaseen tahtiin, kasvattaja myy mansikoita edulliseen laatikkohintaan. Kävin hakemassa kaksi 5 kg:n laatikkoa hintaan 25 €/ltk. Varsin edullisia ja kertakaikkiaan hyvälaatuisia ja makoisia marjoja. Laitoin ostamani marjat saman tien pakastimeen. Aion hakea vielä syöntimarjoja. Tuoreinahan niitä kannattaa herkutella.

Tuoksuherneet kukkivat

Olen käynyt lukemassa blogejanne ja ihmetellyt sekä ihastellut, miten jotkut jaksavat rakentaa ja laittaa puutarhoihinsa kaikenlaista hienoa. Yleensä pidän itseäni aktiivisena touhuajana, enkä kauaa jaksa paikallani istua. Nyt minut on vallannut valtaisa laiskotus, suoranainen jaksamattomuus. Osittain mehut puutarhatyöskentelyltä ja bloggaamiselta on vienyt kommentointiongelmat, mutta iso merkitys on myös helteen uuvuttavuudella. Ei huvita istuttaa mitään uutta, kun huoli entistenkin selviytymisestä tässä kuivuudessa painaa mieltä. 

Vuoden vaihteesta saakka olen setvinyt ensin vanhempieni muuttoa hoivakotiin ja pian sen jälkeen äidin kuolemaan liittyviä asioita. Paperityöt ovat viittä vaille valmiita. Elän toivossa, että ensi viikolla voisin vihdoin laittaa pisteen perunkirjoitusprosessille.


Vaikka moni kasvi on kesän loistonsa jo ohittanut, ihasteltavaa riittää tulevillekin päiville. Ja kesähän jatkuu nyt heinäkuun merkeissä. 

Ihania kesäpäiviä kaikille ja leppoisaa lomaa sitä viettäville!