 |
| Heuchera hybr. 'Midnight Rose' - Keijunkukka |
Sää seilaa meidän nurkilla laidasta laitaan. Enimmäkseen on ollut varsin lämmintä, ihan yötä myöten. Tiistaina 19.10. herättiin -3.6℃ asteen pakkaseen, samoin sunnuntaina 24.10. Mittari pysyi miinuksen puolella tai hivenen nollan yläpuolella koko päivän, vaikka aurinkokin ilmestyi näkyviin.
Perjantaivastaisena yönä alkanut kaatosade kesti tunteja ja taas tunteja. Voimakas tuuli viskasi pisarat ikkunoihin ja riepotti risuja pitkin pihaa. Ihme, että vielä joissakin koivuissa on runsaasti keltaisia lehtiä. Kenties kesän hellekausi toimi kuumaliiman tavoin koivuissa.
 |
| Physocarpus opulifolius 'Diabolo' - Purppuraheisiangervo |
Kylmyyden lisääntyessä on aika pohtia lintujen talviruokintaa. Vuosien ajan olen sijoittanut pihalle eri kohtiin ruokinta-automaatteja. Hiljattain siirryin kuorittuihin auringonkukkiin, sillä kuorimattomat roskaavat ruokintapaikkojen ympäristöä ja saattavat houkutella paikalle jyrsijöitä.
Tali- ja sinitiaiset tepastelevat jo ahkerasti ikkunalaudoilla, koputtelevat komentelevasti jopa ikkunaan. Asiantuntijoiden mukaan ruokinta kannattaa aloittaa vasta maan jäätyessä ja/tai lumipeitteen tullessa. Siihen saakka linnuille löytyy ravintoa luonnostakin.
 |
| Fragaria x rosea 'Pink Panda' - Koristemansikka |
Syksyn aikana mediassa on ollut pari ajatuksia herättävää kirjoitusta lintujen talviruokinnasta. Ensimmäisen puheenvuoron Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla esitti 27.8.2021 luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä Metsähallituksesta. Hän otsikoi mielipiteensä "Luonnonvaraisten eläinten ruokinta täytyy lopettaa – meillä on keväisin luonnottoman paljon varpuslintuja, merikotkia, kauriita, supikoiria. Ruokinta muokkaa merkittävästi eläimistöämme. Hyvää tarkoittavan toiminnan luonnonsuojelullisia varjopuolia ei haluta nähdä."
 |
| Thuja - Tuija |
Sama teema oli niinikään Helsingin Sanomien artikkelissa 14.9. otsikolla "Lintujen talviruokinta uhkaa lintulajien luontaista tasapainoa, sanoo brittitutkimus."
Metsähallituksen Pekka Heikkilän kirjoitus ja brittiläinen tutkimus herättävät paljon ajatuksia puolesta ja vastaan. Aiheesta ei ole riittävästi vertailevia tutkimuksia.
 |
| Rosa Sommerwind - maanpeiteruusu |
Lintujen talviruokinta on omalla kohdalla lisännyt lintulajien tuntemusta ja ylipäätään kiinnostusta lintuihin. Lintulaudan liikenteen seuraamisesta on ollut iloa talvikaudella, jolloin elämä siirtyy sisätiloihin. Eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtolan lausahdus jälkimmäisessä artikkelissa: "Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että kyse on paljolti omasta ilosta, eikä aina palvelukesta luonnolle." kolahtikin minuun osuvasti. Iloa olen saanut, mutta ovatko luontokappaleet hyötyneet ilostani?
Brittitutkimuksen toinen kirjoittaja arvioi BBC:n haastattelussa, että vastaus talviruokinnan hyödystä linnustolle riippuu asuinympäristöstä. "Kaupunkimaisilla alueilla tai maatalousalueilla, joissa ihminen on muokannut ekosysteemiä merkittävästi, talviruokinta on hänestä perusteltua. Mutta jos menee koskemattomaan luontoon ja vie sinne ruokaa, se kyllä sotkee ekosysteemiä”, Alex Lees sanoo.
Rosa Tove Jansson
Lintulaudan täyttämiseen kuluu talven aikana melkoinen määrä siemeniä. Auringonkukan siemeniä tuodaan säkkitolkulla ulkomailta. Ekologiselta kannalta se ei tunnu järin kestävältä. Kotimainen kaura olisi parempi vaihtoehto, mutta kokemukseni mukaan sitä ei ole helposti löydettävissä ja lintujen ruokinnan kustannukset kasvavat.
 |
| Aronia |
Kaipa maailma on aina ollut monimutkainen ympäristö ihmiselle. Tänä päivänä erilaisia haasteita tuntuu olevan yhä enemmän. Median aktiivinen seuraaminen tuo pohdittavia asioita, eikä päätöksiä arkielämässä ole helppo tehdä. Toisinaan tuntuu, että teet niin tai näin, niin aina väärinpäin. Pitäisikö vähentää uutisten lukemista tai vaihtoehtoisesti lopettaa ajatteleminen, kun niin moni asia menee suoraan sieluun?
 |
| Taxus x media 'Hicksii' - Kartiomarjakuusi |
Todennäköisesti aion jatkaa lintujen talviruokintaa, mutta kiinnitän enemmän huomiota ruokintapaikkojen siisteyteen ja tarjottavaan ruokaan. Vaikka tintit kovasti minua ikkunalaudoilla komentelevat, en ihan vielä lataa siemeniä ja talipötköjä automaatteihin. Kylmyydestä ja muutamasta pakkasyöstä huolimatta maa on edelleen sula ja sen myötä jotain syötävää on vielä tarjolla.
Jätin aroniapensaisiin marjoja, joita ainakin mustarastaat syövät ahkerasti. Etupihan marjakuusessa on poikkeuksellisen paljon punaisia marjja. Nekin maistuvat hyvin linnuille. Ympäristön pihlajat suorastaan notkuvat marjatertuista. Hyönteissyöjät ovat jo lähteneet lämpimämmille seuduille, joten tänne jääneillä riittää jaettavaa.
Aronia
etsien jotakin lähelle suuta.
Sitten se kaarnaa pikkuisen hakkaa
ja pullean toukan suuhunsa nakkaa.