Silmäniloa marraskuun alkuun

Sedum Herbstfreude - Komeamaksaruoho

 

Komeamaksaruohot ansaitsevat kaikki kiitokset ahkerasta ja pitkästä kukinnasta. Pari pakkasyötäkään ei ole niitä nujertanut. Kuuraa kertyi latvuksiin ja päivän lämmettyä kukat ovat taas kuin ennenkin. Leikkasin viimeksi sunnuntaina komeamaksaruohoja maljakkoon Päivänliljapenkistä, koska alapihalla ei näinä loppusyksyn päivinä pahemmin kukkia käydä ihailemassa. Toimivat hyvin maljakkokukkina.

Kuvan näkymä keittiön ikkunasta kohti Pikkpuutarhaa viehättää niin paljon, että huomaan välillä unohtuneeni sitä pitkäänkin katselemaan. Kriikunapenkin komeamaksaruohot seisovat tanakasti pystyssä monien muiden kasvien jo tultua silputuksi kompostin uumeniin. Naapurin kunnallistekniikkakaivannosta saatu kivi on sammaloitunut hienosti. Joku saattaa kummastella kiintymystäni tähän murikkaan, mutta monet puutarhaihmiset kokevat varmasti samanlaista kivirakkautta.

 
Kivellä kasvava sammal kiinnostaa myös lintuja. Tätä pikkupuutarhan kiveä ei ole kovin paljon nokittu. Sen sijaan alapihan kotikivestä joku tintti oli käynyt irrottamassa monta sammaltuppoa.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki 7.3.2020

Kevätmessuilta 2017 ostin Tommolan tilan pienen mantelityräkin taimen. Istutin sen alapihalle, syyshortensia Vanille Fraisen viereen. Enpä tajunnut, että mantelityräkki kasvaa korkeutta jopa 70 cm. Kasvi kasvoi ja pulskistui niin, että loppukesästä se rötkötti käytävällä.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki 1.6.2020

Sopiva hetki mantelityräkin ylöskaivulle koitti toukokuussa, jolloin poistin Kriikunapolun istutusalueiden muovireunukset ja laitoin tilalle turveharkkoja. Pitkään olinkin mantelityräkin tulevaisuutta pohtinut ja vihdoin se nytkähti liikkeelle. Jotkut asiat näköjään vaativat oman kypsymisaikansa.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki

Mantelityräkin juuret olivat toki suuret, mutta helposti se nousi ylös. Jaoin paakun kahtia ja istutin molemmat uusiin paikkoihin Pikkupuutarhan Harkkokäytävän oikealle puolelle. Toinen puolisko lähti heti virkistymään. Toinenkin on hengissä, mutta se ei ole kasvanut kaksosensa tavoin kovin paljon.

Mantelityräkki on siitä kiva kasvi, että se herää keväällä aikaisin ja on syksylläkin viimeisten talviuneen vaipujien joukossa.

Sulkaneilikat Oikearinteessä 23.6.2019. Rinne myllätty syksyllä 2020.

 

Hopeanharmaalehtinen sulkaneilikka on myös hauska väripilkku. Keväällä, lumien sulattua kasvustot ovat toki pääosin ruskeiksi kuivuneita, risuläjän näköisiä. Pian se virkistyy ja vihertyy, kunnes kukkii kesäkuussa vaaleanpunaisin, hapsumaisin kukinnoin.

Dianthus plumarius - Sulkaneilikka 26.6.2019

Kesti pitkään löytää kasville nimi. Sain muutaman tuppaan vanhempieni pihalta heidän asuessaan hetken aikaa Lohjalla. Vanhempani laittoivat pihan siistiksi, mutta mitään kasvi-ihmisiä he eivät olleet. Isä sanoi sulkaneilikkaa kartanoruohoksi ja sillä sitä jonkin aikaa itsekin kutsuin.

Dianthus plumarius - Sulkaneilikka syksyllä 2021

Sulkaneilikkani on hyvä maanpeitekasvi. Se kasvattaa nopeasti tiiviin, yhä laajenevan kasvuston. Syksyllä 2020 kaivoin Oikearinteestä kaikki kasvit pois, putsasin rikkaruohoja ja villiksi heittäytyneen puna-apilan parhaani mukaan pois. Laajensin portaiden vieressä olevaa mehikasvialuetta, johon hankin lisääkin mehikasveja. Sulkaneilikkaa jaoin useisiin pienempiin tuppoihin ja istutin takaisin rinteeseen. Sitä riitti myös muualle istutettavaksi ja tyttären pihalle laitettavaksi. Tänä kesänä kukinta oli syksyisen uudelleenistutuksen vuoksi vähäistä. Ensi keväänä toivon mukaan entistä ehompaa.

Haltiankukka, valkotäpläimikkä ja rotkolemmikki - muotoja ja sävyjä 24.10.2021

Puutarhamyymälät ovat pullollaan mielenkiintoisia kasveja, joista minimaalinen osa on löytänyt tiensä minun valikoimaani. Keijunkukkia ja haltiankukkia minulla on ollut pidempään. Kuvan vasemmassa ylälaidassa näkyvä haltiankukka (Heuchera Twilight) vietti  kesän 2020 ruukussa, josta siirsin sen syksyllä Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin.

Vasemman alalaidan valkotäpläimikkää (Pulmonaria saccharata 'Dora Bielefeld') istutin kaksin kappalein niinikään kesällä 2020 tuohon penkkiin. Toisen siirsin myöhemmin olopihan puolelle, jossa se viihtyy hyvin.

Brunnera macrophylla 'Alexander's Great' - Rotkolemmikki toukokuussa 2021

 

Rotkolemmikin suhteen minulla oli päähänpinttymä, ettei se viihtyisi pihassani. Hyvin on tuo puoleen hintaan vuosi sitten hankittu pärjännyt. Kun sain vihdoin oudon päähänpinttymäni poispyyhittyä, hankin toisenkin rotkolemmikin. Brunnera macrophylla 'Jack Frost' sai asuinpaikan toisaalla Pikkupuutarhassa.

Petroselinum crispum - Persilja 31.10.2021

Ruohosipulia olen istuttanut kasvimaan lisäksi pariin kukkapenkkiin. Se nousee keväällä aikaisin ja kukkii kauniisti. Toimii hyvin myös reunuskasvina. Nyt mietin, kokeilisiko persiljaa ruohosipulin tapaan kukkapenkeissä. Kasvimaalla on kaksi isoa tupasta. Toinen on kasvanut paikallaan jo kolme vuotta, toinen kaksi. Kummastakin olen napsinut oksia keittiöön ahkerasti ja pakastanut myös sekä pusseihin että rasioihin. 

Petroselinum crispum - Persilja 24.10.2021

Kuvassa persilja on pakkasyön jäljiltä vähän kuurassa, jonka jälkeen se ei ole ollut moksiskaan. Kun persiljasta korjaa satoa säännöllisesti, uutta tulee nopeasti tilalle. Tällainen kesäisen vihreä tupas voisi olla kivan näköinen muuallakin puutarhassa. Laitetaan siis harkintaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Monet kärhöt tekevät kukinnan jälkeen hienoja siemenpalloja. Tarha-alppikärhö Purple Dream on yksi parhaista siemenpallojen kehittäjistä. Ainakin meidän pihalla. Tykkään näistä karvapalloista kovasti.

Lokakuun alussa törmäsin saksalaisessa ruokakaupassa pionijuurakoihin. Laatikossa oli niinsanotusti rippeet jäljellä, joten päätöksenteosta ei tullut vaikeaa. Ehkä olisi ollut järkevämpää laittaa juurakot purkkeihin ja kasvattaa niitä talven yli vaikka autotallissa. Maan ollessa vielä lämmintä ja kaivuukelpoista, laitoin nämä kuitenkin maahan. Hienoa, jos juurtuvat ja nousevat keväällä. Maksoivat 4 euroa kappale eli menetys ei ole suuri, mutta kotiutuessaan niiden tuottama ilo sitäkin suurempi.

Enkä sitten päässyt sipulihyllynkään ohi, vaikka olin ihan muuta eräästä myymälästä hakemassa. Puutarhassa nyt sattui olemaan aukko, jonka keväinen tyhjyys jäi kaivertamaan mieltä. Pitihän siihen jotain täytettä saada, kunnes jossain vaiheessa keksin jonkun kauaskantoisemman ratkaisun aukon poistamiseksi.

Vaalea jouluruusu taitaa pian avata lukuisat nuppunsa.  Jos näin käy, mahtaako se ehtiä kehittää uudet kevääksi? Onneksi minulla on jouluruusuja useammassa paikassa. Tämän vaaleajouluruusun lisäksi nuppuja on vain viereisessä Double Ellenissä. Muut taitavat säästää voimansa kevääseen.

Tykkään kukilla koristelemisesta. Yleensä vaihdan kesäkukkien tilalle jotain syys- ja talvi-istutuksia ainakin muutamiin paikkoihin. Kattoremppa kaikkine oheistoimintoineen vei tänä syksynä suurimman innon. Pesin kukkaruukut ja -laatikot ja vein ne kellariin tai kaadoin kumolleen. Sisääntulon laatikkoon sentään ostin muutaman kanervan, sillä kesäkukkien joukossa kasvaneet muratit näyttivät yksinään kovin orvoilta.

Brunnera macrophylla 'Jack Frost' - Rotkolemmikki