Sivut

maanantai 1. elokuuta 2022

Heinäkuun lopun liljaviikot

Lilium Sweet Surrender

 
Viime vuosina olen istuttanut varsin vähän uusia liljan sipuleita. Lähinnä muutaman tiikerinliljan, joista vaalea Sweet Surrender on yksi suosikeistani. Se on kaunis katsella ja runsastuu kivasti. 

Ylipäätään liljat ovat aika helppohoitoisia ja isoina ryhminä näyttäviä. Liljakukot tuovat miinusta liljojen kasvattamiseen. Listin punaisia liljakukkoja alkukesästä ahkerasti, mutta olen häviöllä. Hyvistä aikomuksista huolimatta unohdan kiertää putsaamassa liljojen lehdiltä mustat toukkatöhnät, jonka vuoksi liljakukkoja on takuuvarmasti ensi kesänäkin.


Kuvan tiikerililja aiheuttaa taas jonkin verran pään raapimista. Olen selvästi laiskotellut istutustietojen ylläpidossa, sillä en löydä listoiltani kasville nimeä. Se on tavallista tiikerililjaa vaaleampi, hieman punertava. Ja kukkii perinteistä tiikerililjaa sekä kerrannaista Flore Plenoa aiemmin. Saattaa olla Tiger Babies.


Allaspenkin liljoja katsellessani pohdin, olisiko punertava tiikerililja sittenkin tullut kermanväristen Sweet Surrenderien mukana? Ajoitus ja sijoitus täsmäisivät. Vanhempia sipulipussukkakortteja olen saattanut hävittää, mutta tuoreemmat ovat kyllä aika hyvin tallessa.

Pallokentän vastaisen aidan vieressä kasvaa kookas värililja, jonka olen ostanut "Black & White" -sekoituksena keväällä 2020. Ensimmäisenä kesänä vaalea ja tumma kukkivat tasaväkisesti. Nyt vaalea on noussut paljon runsaampana. Tumma vasta miettii, jaksaako avautua.


Vuosien aikana olen ostanut ja istuttanut jos jonkinvärisiä liljoja. Muutama keltainen ja oranssi tuli hankittua iät ja ajat sitten. Loput ovat liljabingon tuloksia. Aina niistä markettipussukoista ei tule kuvan mukaisia.

Ilmeisesti keltaiset ja oranssit ovat muita värejä sinnikkäämpiä ja kestävämpiä, sillä ne nousevat uskollisesti vuosi toisensa jälkeen. Olen joskus kaivanut väärän värisiä tai väärässä paikassa olevia liljoja siirtääkseeni ne muualle. Usein onnistun halkaisemaan sipulin, vaikka kuinka varovainen yrittäisin olla. Niinpä en enää pahemmin liljansipuleita kaivele ja siirtele. Olkoon, missä ovat.

Eniten puutarhasta taitaa löytyä vaaleanpunaisia liljoja. Tykkään kyllä vaaleanpunaisista kukista, joten eivät nämäkään mitään inhokkeja ole.

Kriikunapenkin liljat ovat Oriental Mix -pussista. Tummemmat sävyt ovat taantuneet. Näiden vaaleiden liljojen terälehtien punaiset pilkut ikäänkuin kertaavat viereisten kokonaan punaisten väriä.

Lilium Peach Dwarf


Matalat Peach Dwarfit olen istuttanut 2015. Hämärästi muistan, että nämä olisivat OmaPiha-lehden jäsentarjouksesta. Kuvassa väri on voimakkaamman oranssi, kuin todellisuudessa.

Lilium Elodie?


Tämän liljan olen ostanut Elodiena, jonka pitäisi olla kerrotumpi. Aina se on noussut yksinkertaisena. Hauskannäköinen tällaisenakin, joten ei yhtään haittaa.

Näillekään en löytänyt arkistoistani sopiaa nimikorttia. Veikkaan, että nämä olen istuttanut jonnekin muualle ja kaiken siirtämisen ja kaivamisen ohessa sipulitkin ovat löytäneet uuden kotinsa Ruusupenkistä. Turhan reunalla kasvavat korkeiksi kasveiksi, mutta toisaalta tuossa tuijan edessä sopivat seisomaan.

Lilium Rosella's Dream

Lilium Rosella's Dream ja tai lilium Renoir


Kiemurapenkin päähän olen istuttanut 2016-2017 sekä Renoiria että Rosella's Dreamia. Asiantuntija saattaisi erottaa, onko tuossa jompaa kumpaa vai kumpaakin. Loppujen lopuksi ei liene kovin tärkeä asia. Kauniisti kukkivat.

Valkoiselle liljalle ei myöskään löydy nimeä. Tämä kasvaa Allaspenkin reunassa, johon en ole sitä alkujaan istuttanut. Kuuluu siis niihin sipulikukkiin, jotka ovat erinäisten istutussessioiden pyörteissä vaihtaneet asuinssijoja.

Lilium Spring Pink


Spring Pinkistä pidän kovasti. Tuo terälehtien reunojen hento ruskea rajaus tekee hienon säväyksen vaaleaan väriin. Kuin taiteilija olisi halunnut laittaa vielä vaatimattoman kädenjälkensä maalaukseen. Näitä voisin istuttaa lisääkin.

Ajat sitten kukkineiden siperiankurjenmiekkojen keskeltä nousee kesä toisensa jälkeen oranssit liljat. Tänä päivänä en niitä tuohon istuttaisi. Vaan kun siinä nyt ovat, saavat ollakin. Tuovat kivan väriläiskän muuten vihreään nurkkaukseen.

Lilium Lollypop

Allaspenkistä nousi myös yksi Lollypop. Muistan istuttaneeni niitä kolme kappaletta, mutta tämä ainokainen on jäljellä. Tässäkin penkissä on tullut kaiveltua lukuisia kertoja. Siinä ohessa sipuleita muuttaa muualle tai joskus myös halkeaa lapion iskusta.


Eipä ole tämänkään, Syreenipenkissä asuvan liljan nimi tallessa. Istutuksesta on jo aikaa vuosia, mutta varsin uskollisesti kukkavana joka kesä paikalle nousee. Vieressä kasvavat siperiankurjenmiekat yrittävät tarmokkaasti vallata alaa ja ajaa liljan nurkkaan.

Sweet Surrenderit ja yksi päivänlilja


Tarhapäivänlilja Pink Damask (oletettavasti) on tunkenut itsensä Päivänliljapenkin Sweet Surrenderien joukkoon.

Hemerocallis ?


Lilja se on tarhapäivänliljakin. Kuvan päivänliljan olen istuttanut Crimson Piratena. Nimi ei kuitenkaan täsmää ulkomuodon kanssa. Sinänsä kiva yllätys, että kasvi teki nupun paikassa, jossa se on asustanut jo pari-kolme vuotta kukkimatta aiemmin.


Roope-kissa ei ole palannut. Alkaa olla aika puutunut olo kaikesta etsimisestä, odottamisesta, toivomisesta ja joka iltaisesta loukun varustamisesta. Vinkkejäkään ei enää tule. Muutama naapuri kulkee silmät avoinna, kyselee ja raportoi, mikä tuntuu lohdulliselta. Lemmikin omistajat pystyvät hyvin samaistumaan tilanteeseen. Tällä hetkellä tuntuu, että pahin pelkoni eli katoamisen jääminen ratkaisemattomaksi mysteeriksi, toteutuu. Saimme juteltua kissan omistajan kanssa siten, ettei meistä vihamiehiä toisillemme tule. Sille en voi mitään, että tapahtuma tulee nakertamaan minun sisintäni pitkään ja lujasti.


Olen ollut ja olen yhä niin maassa, että olen jaksanut kommentoida blogejanne hyvin rajatusti. Myöskään oman blogin päivittäminen ei tahdo sujua. Pikemminkin tuntuu kyseenalaiselta, jaksanko jatkaa kirjoittamista ollenkaan. Maailmalla jylläävien kriisien mittakaavassa minun murheeni ovat nappikauppaa. Ihmisen kantokyky on kuitenkin rajallinen. Joskus se pieni vastoinkäyminen voi toimia viimeisenä pisarana ämpärin täyttymisessä.


 Kaikesta huolimatta aurinkoisia kesäpäiviä ja lämpöä alkavaan elokuuhunne!