Muutaman onnistuneen talvetusvuoden jälkeen kohtasin vaihteeksi epäonnen. Seitsemästä siemenestä kasvattamastani pelaguusta vain kaksi selvisi kevääseen. Toinen niistä on Divas Rasberry Ripple, mistä ilman muuta olen iloinen. Toisen nimi on kadoksissa.
Kipaisin viikolla pikaisesti Plantsussa pyörähtämässä. Olen sieltä ostanut keväisin pistokkaita ja niin kävi nytkin.
Rullakossa ei kovin paljon valinnanvaraa ollut. Mukaan lähti kaksi verenpisaraa: Fuchsia 'Aunty Jinks' ja Fuchsia 'Blue Satin'. Enpä voinut vastustaa myöskään värinokkosia eli isokirjopeippiä, joista Coleus blumei hybrida 'Royalty' ja Coleus blumei hybrida 'Abbey Road' tulivat valituiksi.
Pelaguut olivat Plantsuun mennessä mielessä. Otin seuraavat:
Pelargonium pelt. hybrida Toscana Sunflair Eva, Pelargonium zonale hybrida Toscana Dolce Vita Karen, Pelargonium zon. hybrida Toscana Estelle Appleblossom ja Pelargonium 'Orange Fizz'. Nämä kaikki ovat riippuvia.
Pelaguut istutin saviruukkuihin työhuoneen ikkunalaudalle. Värinokkoset ja verenpisarat laitoin reilun kokoisiin taimipotteihin kasvattamaan juuria ja kokoa. Siirrän ne myöhemmin ruukkuihin, joissa saavat viettää kesää ulkosalla.
Tuoksuherneet ovat itäneet vajaassa viikossa. Tämän kuvan jälkeen koukkuja on noussut enemmänkin ja niille on tullut jo reilusti pituutta. Tuoksuhernepotit ovat olleet takkahuoneen ikkunalaudalla. Seuraavaksi vien ne joksikin aikaa autotalliin ja luultavasti piakkoin kasvihuoneeseen. Viime vuonna vein tuoksuherneet kasvihuoneeseen 18.4. Silloin päivälämpötila oli ulkona +15℃, mutta yöllä vajaa +1℃. Tuoksuherne pärjää pikkupakkasessa. Aluksi tuoksuherneet olivat kasvihuoneessa muovilaatikossa, jonka päälle laitoin öiksi harson.
Siemenpusseja kertyy ylenmäärin, vaikka kuinka vannoisi vastustavansa houkutuksia. Tänä vuonna yritän saada pussukoita vähenemään ihan kunnolla. Uusia tulee takuuvarmasti tilalle, mutta se on sitten myöhemmän ajan murhe - tai ilo.
Lajittelin pussukoitani kylvöaikojen mukaan. Näin huhtikuussa olen kylvänyt monenmoista, joiden kehityskulusta ei tässä vaiheessa pysty vielä sanomaan juuri mitään. Suurimman osan kesäkukista pyrin kylvämään suoraan maahan, mutta joitain olen laittanut esikasvatukseen.
Kurkut kylvin kuun alussa. Niistä pintaan on noussut jo Sherpa. Beth Alpha ja La Diva eivät ole vielä heränneet. Vesimeloni Sugar Babystä ainakin yksi verso kurkkii mullasta.
Kellarissa alkaa olla jo taimipottiruuhkaa. Tomaatit pitäisi siirtää isompiin purkkeihin, mutta taidan jättää sen vaiheen kokonaan pois ja laitan tomaatit suoraan niihin kasvatusastioihin, joissa asuvat sitten kesän kasvarissa. Kellarissa on muutama multasäkki, jotka eivät kuitenkaan riitä täyttämään isoja astioita. Ulkona on lisää, joskin umpijäässä. Tilasin lavallisen mustaa multaa eli 65 säkkiä. Toimitus tapahtuu kahden viikon kuluessa.
 |
| Kotitie 6.4. |
Mullalle riittää käyttöä, mutta sen tilaaminen on joka kerta jonkinlainen mietinnän paikka. Tontillamme ei enää ole paikkaa, johon voisi kipata lavalta multaa. Aiemmin ostin multaa ja kivituhkaa suursäkeissä, mutta suosimani toimittaja lopetti toissa vuonna. Suursäkkien hinnat ovat nousseet ja niin ovat nousseet niiden toimitusmaksutkin. On siis ynnättävä päässä, millaisessa muodossa multaa kannattaa hankkia niin, ettei pelkkä toimitusmaksu niele isoa siivua hinnasta.
Kevään 2022 lavallinen multasäkkejä.
Suursäkkien hyvä puoli on siinä, että multa on kompaktissa paketissa. Säkistä voi ottaa sen mitä tarvitsee ja loput voi olla kohtalaisen siististi paikallaan pitkän aikaa. Irralliset multasäkit ovat sopiva kakkosvaihtoehto. Päädyin nyt kolmannen kerran tilaamaan lavallisen, jotta ei tarvitse joka kauppareissulla rahdata neljän säkin erää auton takapaksissa.
Kevään 2021 multasäkkikuorma.
Lavallinen Mustaa multaa eli 65 kpl 45 litran säkkiä maksaa Hankkijalla kotiin toimitettuna 259 €. Suursäkkien (1000 l) hinnat vaihtelevat 100 eurosta ylöspäin + kuljetusmaksu toimittajasta ja alueesta riippuen n. 60 €. Varmaan samaista mustaa multaa tai suursäkkejä saisi edullisemminkin. En vain jaksa seikkailla netissä hintoja vertailemassa, vaikka käyttämälleen ajalle ja vaivalle ehkä pienen palkkion saisikin. Tarvitsen multaa, sitä on nyt tilattu.
Kukkavana tulossa.
Kolmisen vuotta sitten onnistuin kukittamaan orkideoita uudelleen. Yhden jopa useampaan kertaan. Mitään kikkakolmosta minulla ei ollut käytössä. En vain heittänyt kutakin orkideaa kukinnan loputtua kompostiin, vaan annoin niille uuden mahdollisuuden. Leikkasin kuivuneen kukkavanan pois ja laitoin ruukun valoisalle ikkunalaudalle. Talviaikaan lorautin kahden viikon välein suojaruukkuun vettä pohjalle runsaaksi tunniksi. Kesällä kerran viikossa. Imeytymättömät vedet kaadoin pois. Lannoitteeksi annoin merileväuutetta tai Substralia.
Loppuvuodesta ostin ruotsalaisesta huonekalujätistä halvan orkidean keittiöön iloa tuomaan. Kukinnan jälkeen vein kukan makkarin ikkunalaudalle ja hoidin sitä, kuten aiempiakin. Yllätyksekseni purkista työntyy ylös uusi kukkavana. Olen iloinen. Aika harvoin ostan itselleni orkideoita, kun laiskassa hoidossani niistä tuppaa tulemaan kertakäyttökasveja. Se taas on turhaa tuhlausta, josta en oikein tykkää.
Pääsiäisen hienot säät jatkuvat. Aurinko paistaa ja lumi sulaa. Lämpömittari kipusi meillä pitkäperjantaina +10℃ asteeseen. Kannettiin Ukkokullan kanssa osa pihakalusteista kellarista pergolaan. Kovin kauaa ei vielä voinut ihan vain istua, sillä kylmä hiipi kinttuihin.
Kirjoitan tätä juttua varhain lauantaiaamuna. Tullessani työhuoneeseen, oli vielä täysin pimeää. Siitä huolimatta mustarastaan laulu kuului selkeästi. Kello lähentelee seitsemää, päivä on valjennut ja mustarastas laulaa yhä. Aika ihanaa!