Sivut

sunnuntai 16. huhtikuuta 2023

Kotipihan kuntosalissa

Scilla forbesii - Kirjokevättähti
 

Jos oli pääsiäisenä hieno sää, niin samaa on piisannut pyhien jälkeenkin. Hivenen viileämpää ja roimasti tuulisempaa, mutta se ei ole pihaputsaajaa liiemmin haitannut. Mitä nyt kuivat vaahteranlehdet juoksevat käytävillä haravaa karkuun nopeammin kuin haravaa pitelijä perässä ehtii.

Omphalodes verna - Kevätkaihonkukka


Pihasta alkaa olla lumet kaikonneet muutamaa varjoisempaa kolauskasaa lukuunottamatta. Mullasta nousee ylös tuttuja kavereita osan poksahdellessa samantien kukkimaan. Paikoin on jo hyvin kuivaa, kun sadetta ei ole tullut missään olomuodossa sitten sen maalis- huhtikuun vaihteen lumipyryn. Auringonpaiste ja tuulisuus lisäävät kuivuuden vaikutusta, joten jännityksellä odotan, millainen kasvukausi tästä kaikkinensa syntyy.

Aglais urticae - Nokkosperhonen


Nokkosperhosia on lennellyt ahkerasti. Samanaikaisesti niitä on useampi pienellä alalla. Mistähän ne ravintonsa ottavat, kun krookuksille ne eivät pysähdy? Sitruunaperhosiakin on jonkun verran, mutta vikkelinä otuksina niitä on vaikea kuvaan ikuistaa. Myös leppäkerttuja on runsaasti. Siinä yksi syy, miksi en kovin tarmokkaasti istutusalueita siivoa. Kuivien lehtien alle kurkistamalla saattaa löytää monen monta esiin mönkivää leppäkerttua.

Tulppaanit

Tekemistä on pihassa niin paljon, että ulos lähtiessä on paras tehdä itselleen työlista. Tokihan sitä tekemättömät työt tietää, mutta listan laatimalla on helpompi priorisoida tehtäviä ja välttää sinne tänne haahuilua, kun ei osaa päättää aloituskohdetta.

Torstaina saapui tilaamani lavallinen Biolanin Mustaamultaa. Kuljetusfirma laski lavan haarukkatrukilla kivituhkapäällysteiselle varaparkkipaikalle. Siihen se jämähti keskelle, sillä painavaa lastia ei niin vain trukilla liikutella pehmeällä maaperällä. En ollut kotona, mutta Ukkokulta hyväksyi laskupaikan. 65 säkin siirtäminen ei ajallisesti kauaa kestänyt. Selkä vain ei tykkää moisesta punttisalihommasta.

Lamprocapnos spectabilis, syn. Dicentra spectabilis - Särkynytsydän


Viime vuoden multasatsista oli vielä jokunen säkki tallella. Valtaosa niistä kellarissa, jonne raahasin ne jo syksyllä. Kevään taimikoulinnassa on huomattvasti mukavampi ottaa valmiiksi sulaa multaa kuin rahdata aluksi jäinen multasäkki lämpiämään. Lauantain aloitinkin siirtämällä hyvässä kasvussa olevat tomaatit isoihin astioihin, joissa ne jatkavat eloaan myöhemmin kasvihuoneessa. 

Aika monta tomaattia jäi taas yli, vaikka tänä vuonna kylvin mielestäni siemeniä maltillisesti. Jotenkin on niin paljon turvallisempaa kylvää muutama ylimääräinen, kuin heittäytyä tismalleen tietyn määrän varaan. Eiköhän tomaatintaimille löydy ottajia.

Käytännössä lähes koko puutarha on siivottu eli haravoitu, oksia ja muuta sälää kerätty, kuivia perennanvarsia leikattu ja katemultaa istutusalueille levitetty. Myös vaahteravauvojen kitkeminen on aloitettu. Nepä vasta ovat vikkeliä. Kun yhtä kumartuu pois nappaamaan, huomaa vieressä viisi muuta. Ja seuraavalla kerralla samalla paikalla jälleen vähintään viisi on käärinyt heleän vihreän lehtensä esille. Tässä vaiheessa pikkuiset vaahteravauvat irtoavat lähes henkäisemällä. Vaan viikko pari lisää, niiden juuri on kasvanut pitkäksi ja tarttunut tiukasti maahan. Silloin saattaa kaksikin kättä olla liian vähän kitkemiseen.

Trillium erectum - Punakolmilehti


Siistimisen ohessa tulee syynättyä penkkejä hyvinkin tarkkaan. Tähän aikaan vuodesta melkein mikä tahansa vihreä verso tuottaa iloista mieltä. Jotkut sitten aiheuttavat aivan erityisiä sydämensykähdyksiä, kuten nämä punakolmilehden vihreät kääryleet, jotka ovat terhakkaasti heräämässä mullan uumenista. 

Siirsin punakolmilehden loppukesästä vajaan metrin rhodosta oikealle. Aiemmin se oli jäädä rhodon jalkoihin, josta syystä kukkanuppuja oli vaikea huomata ja vielä vaikeampi ihailla ja kuvata. Halusin tarjota kaunottarelle enemmän tilaa, vaikka samalla pelkäsin menettäväni kasvin. Vielä ei tietenkään olla kuivilla vesillä kasvin selviytymisen suhteen, mutta aika hyvältä näyttää.

Ribes nigrum 'Pohjan Jätti' - Mustaherukka

Myös kaksi Pohjan Jätti -mustaherukkaani kokivat muuton viime kesänä. Ne asuivat muista marjapensaista hiukan erillään. Paikassa, joka ei minusta ollut niille paras mahdollinen. Vielä vähemmän paikka miellytti minua, koska ne hankaloittivat nurmikon leikkaamista.

Elossa ovat Pohjan Jätit uudessa paikassaan. Pukkaavat jo lehtisilmuja. Luultavasti tämän vuoden marjasato on vähäisempi, mutta jospa sitten jatkossa tuottavat paremmin.

Paeonia anomala - Kuolanpioni


Pikkupuutarhakin vapautui vihdoin lumista. Sinänsä jännä, että siellä lumi ja jää säilyy muita puutarhan osia pidempään, vaikka paikka on varsin aurinkoinen ja lämmin. Toisaalta pikkupuutarhaan myös kertyy lunta enemmän, vaikka sinne ei sitä kolata.

Muualla ei vielä pionin punaisia piippoja näy, mutta Pikkupuutarhan Kivipenkin kuolanpioni on aina hyvin aikainen.

Euphorbia dulcis - Metsätyräkki


Punaiset versot kuuluvat metsätyräkille. Olen saanut pienen taimen alun Saaripalstan Sailalta. Silloin kasvi oli minulle uusi ja outo. Sittemmin olen tykästynyt metsätyräkkiin, jonka alkuja olen laittanut myös Ruusupenkkiin. Vähitellen metsätyräkki on lisääntynyt, mutta ei todellakaan riesaksi asti.

Minulla oli aikaisemmin myös mantelityräkki, joka suuttui minulle siirrosta niin pahasti, että otti hatkat. Viime kesänä metsästin sitä monesta paikasta löytämättä. Oman taimeni ostin vuosia sitten kevätmessuilta Tommolan tilan standilta. Niinpä otin muutama viikko sitten yhteyttä Tommolaan tilaan ja heillähän on edelleen mantelityräkkiä. Heidän taimitarhalleen on meiltä sen verran pitkä matka, etten ihan lähiaikoina ole sinne saakka menossa. Onneksi he toimittavat taimia myös Matkahuollon kautta. Tilaus on tarkoitus tehdä pikimmiten.


Päivänpesän elämää -blogin Katja kysyi kommentissaan, olenko huomannut pörriäisten suosivan tietyn värisiä krookuksia? Viime päivien aurinkoisina päivinä olen tarkkaillut pörriäisiä ja todennut, että ne mönkivät liloissa ja valkoisissa krookuksissa. Sen sijaan keltaiset krookukset saavat paistatella ylhäisessä yksinäisyydessä ilman pörriäisten suosiollisia vierailuja. 

Mitään tieteellistä tutkimusta en asian tiimoilta ole tietenkään tehnyt. Varmaan seurantaa on syytä jatkaa. Tämä on kuitenkin tärkeä huomio tulevan syksyn sipulien kannalta. Krookukset ovat todella tärkeitä kukkijoita pörriäisille tässä vaiheessa, kun muiden kasvien kukintaa saa vielä odottaa. Uutisissa mainittiin, että tulevalle kasvukaudelle ennusteteaan pölyttäjien vähäisyyttä. Mitä vähemmän pölyttäjiä, sen vähemmän esimerkiksi marjoja ja hedelmiä.

Crocus crysanthus - Kultasahrami Romance


Aktiivisen ahkeroinnin ja raittiissa ilmassa oleskelun johdosta kroppa on jäykkä ja olo väsynyt. Siksi ajattelinkin tehdä sunnuntaina jotain kevyempää. Suunnittelin virittäväni kasvariin uudet narut hallaharsoja varten. Olen tarkoituksella siirtänyt sitä hommaa sellaiseen päivään, jolloin vaikkapa sataa. Kun sitä sadetta ei näy eikä kuulu, on paras ryhtyä toimeen.

Tomaattien ja kurkkujen muuttoaikaan on usein vielä viileitä öitä. Vaikka laitan silloin vähäksi aikaa lämmittimen kasvariin, tarvitsevat kasvit hatarassa kennokasvarissa lisää suojaa. Yleensä olen tehnyt kasvarin kummallekin sivulle tuplaharsoista "teltan", jonka suojassa tomaatit ja kurkut ovat alkutaipaleen hyvin pärjänneet. Jospa tänä keväänä kaikki olisi jo valmista, kun hyötykasvien muutto on ajankohtaista.

Eranthis hyemalis - Italiantalventähti


Parhaillaan on käsillä ajat, jolloin pihan kutsua on mahdoton vastustaa. Pikkuisen on huono omatunto, kun jopa viikkosiivous jäi väliin. Muutaman ikkunan sentään pesin. Kutominen on jäänyt niin vähiin, että yksi sukka huutaa paria itselleen. Illalla ei montaa sivua jaksa kirjaa lukea, kun silmät jo räpsyvät uhkaavasti kohti unten maita. 

Helleborus - Jouluruusu
 

Muu elämä haittaa piha- ja puutarhaelämää, mutta sehän on jo meille kaikille aiemmilta vuosilta tuttua. Ystävät, ilolla ja innolla kohti uusia puutarhakokemuksia!