Sivut

maanantai 12. kesäkuuta 2023

Maaginen 10.6. ohitettu onnistuneesti

 
Vanha kansan ohjeen mukaan ennen kesäkuun 10. päivää ei kannata laittaa kesäkukkia. Tuota ohjetta en ole noudattanut ikikausiin. Toukokuu on ollut meidän nurkilla useimmiten niin lämmin, että jo äitienpäivän aikaan kesäkukat ovat pärjänneet kaikkein arimpia lukuunottamatta ulkona hyvin. Ja hyötykasvitkin selvinneet lämmittämättömässä kasvarissa toukokuun viimeisestä viikosta lähtien ongelmitta. Tänä keväänä lämpöä on saatu hidastetusti. Etenkin öisin on ollut koleaa. Lauantaivastaisena yönä meidän alapihalla mittari painui alimmillaan +1.5 asteeseen.

Vihdoin maaginen kesäkuun 10. on ohitettu. Jokohan voisi huokaista helpotuksesta ja siirtyä ihan käytännössä kesään.

Prunus serrulata 'Royal Burgundy' - Japaninkirsikka


Kuluneella viikolla minusta tuli onnellinen japaninkirsikan omistaja. Olen ihastellut sitä jo edellisenäkin kesänä Saaripalstan Sailan blogissa. Kävin läpi lähiseudun taimimyymälöiden tarjontaa, ettei tarvitse turhan päiten pitkin pääkaupunkiseutua ajaa. Espoon puolelta kaunotar löytyi. Myyjä sanoi sen olevan heidän viimeisensä. Ensin ei meinannut edes löytyä, kun tuuli oli kaatanut ainokaisen muiden kasvien joukkoon. Sieltä sen pelastin ja kotiin kuskasin.

Magnolia stellata 'Susan' - Tarhamagnolia
 
Kuten tavallista, yhden uuden kasvin ostaminen johtaa pihalla "tuolileikkiin". Jonkun on muutettava uuden alta toisaalle. Niin kävi nytkin. Liian kuivassa paikassa ja varmaan siitä syystä huonossa hapessa elelevä magnolia Susan sai lähtökäskyn Pikkupuutarhan Kriikunapenkistä ja tilalle muutti Royal Burdungy. 

Saila totesi postauksensa kommenttiketjussa magnolian kaipaavan Kiinan vuoriston alarinteiden olosuhteita. Sellaisia paikkoja ei meidän pihalta löydy, mutta kuvittelen ja toivon alapihan Kaivoruusupenkin tarjoavan Kriikunapenkin paahteisuutta viileämmän asuinsijan magnolialle. Magnolia jää penkin itä-kaakkopuolelle ja saa osakseen enemmän aamuaurinkoa. Päivällä ja iltapäivällä se saa varjoa ja tuulensuojaa isoksi venähtäneistä juhannus- ja punalehtiruususta.

Corylus maxima purprea - Veripähkinäpensas


Ehdin istuttaa toukokuussa Kriikunapenkkiin, magnolian lähelle ostamani veripähkinäpensaan. Se on vielä aivan pikkuinen, niukin naukin 30-senttinen rääpäle. Saattaa olla hidaskasvuinen, mutta aikuisena se on 3-5 metrinen. Eli japaninkirsikan kaveriksi se ei käy. Lapio kouraan ja puskamuutto käyntiin. 

Veripähkinän uusi asuinsija on Vasenrinteen yläosassa. Paikka on lämmin ja siinä on veripähkinällä tilaa kasvaa joka suuntaan. Tuuli saattaa osua vähän liikaa, eikä kosteuttakaan taida olla riittävästi. Meidän tonttimme tarjoaa yhä enemmän kasville kuin kasville kuivuutta ja tuulta. Kaipa tässä on hissukseen valmistauduttava aavikko-olosuhteisiin ja hankittava kameli ja pari taatelipalmua.

Saxifraga - Patjarikko?


Istutin vuosi sitten syysomenan alle Niltalta saatua patjarikkoa. Selvästikään ei ollut rikoille suotuisa paikka monestakin syystä. Niinpä kaivoin ne ylös, jaoin ja istutin Pikkupuutarhan Kivipenkin reunaan riviin. Tilaa on enemmän tarjolla, multatila syvempi, eikä kasvit ole samalla tavoin vaarassa tulla tallotuiksi, kuten omenapuun tyvellä.

Rikkojen suhteen olen vähän ulalla. Minulta menevät sekaisin patjarikot, varjorikot, posliinirikot ja ihan kaikki rikot. Ehkä ehdin jossain välissä syventyä rikkojen elämään syvemmin. Nyt toivon puutarhani rikkojen viihtyvän uudessa paikassa. Oli nimi mikä tahansa.

Helleborus spp. 'Anna's red' - Jouluruusu


Kirjavalehtisen jouluruusun istutin Kriikunapenkkiin jo kuukausi sitten. Se sujahti kätevästi oikealla puolella jo pidempään asuneen jouluruusu Double Ellenin viereen. Taimi oli kivan kokoinen jo nettikaupasta saapuessaan. Se näyttää kotiutuneen hyvin, sillä uusia lehtiä on alkanut nousta tyvestä. Nuppuja ei ole näkyvissä, mutta hyvää kannattaa ilman muuta odottaa.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki

Tommolan tilalta tilaamani mantelityräkitkin on nyt istutettu Pikkupuutarhan Harkkokäytävän varrelle, pallohortensioiden lähelle. Kuvassa mantelityräkit ovat vielä poteissaan odottamassa istutusta. Kasvit oli todella hyvin pakattu ja saapuivat hyväkuntoisina. Kävin hakemassa ne heti postista, kun saapumisilmoitus tuli.

Toivottavasti nämä kaksi uutta kaverusta kotiutuvat puutarhaani ja viihtyvät monia vuosia. Mitä lie mokasin, kun edelliset mantelityräkit eivät selvinneet siirrosta alapihalta Pikkupuutarhaan? Tykkäsin niistä sen verran paljon, että olin valmis tekemään töitä uusia saadakseni. Pelkäsin jo, että on lähdettävä ajelemaan Leivonmäelle saakka. Ei tarvinnut, asia hoitui postitse.

Dodecatheon meadia - Vuorijumaltenkukka

Viime kuussa hihkuin täällä blogissa Vasenrinteen vuorijumaltenkukan onnistuneesta talven yli selviytymisestä. Nyt saan hihkua toistamiseen, sillä kadonneeksi luulemani vanhempi vuorijumaltenkukka ilmestyi Hortensiapenkissä kukkimaan. Missä lienee luurannut pari edellistä vuotta?

Popcorn 7.6.


Viime kesänä kylvin isoon piharuukkuun popcornia. Iti ja kasvoi hyvin, vaikka alussa oli vähän vahtimista. Linnut nimittäin kävivät nokkimassa popcorneja mullasta ja levittivät samalla multaa ja lehtisilppua pitkin patiota. Nyt laitoin heti aluksi harson ruukun päälle. Sen suojissa popcornit pääsivät itämään.

Popcorn 9.6.

7.6. otetun kuvan jälkeen totesin, että eiköhän popcornit jo pärjää ilman harsoakin. Tuskin linnut enää ovat kovin kiinnostuneita, kun taimet ovat jo mukavasti kasvussa. Harsoa oli nokittu ja riivitty hahtuviksi pitkin terassia, joten purkki näytti minusta paljon paremmalta ilman harsoa. Korvasin harson varmuuden vuoksi verkolla, joka ei ihan koko ruukun ympäri ylettynyt.

Perjantaiaamuna näkymä oli sitten aika surkea, kuten kuvasta näkyy. Illalla sohvalla istuessani näin harakan olevan ruukun kimpussa.

Popcorn 10.6.


Lakaisin mullat pois patiolta, mutta jätin ruukun myöhemmin siivottavaksi. Harakoilla taisi olla perjantai-iltana leffailta tiedossa, kun viimeisetkin popcornit oli käyty napsimassa. Lauantaiaamuna terassille menijä kohtasi myllätyn mullan ja viimeisetkin versot pitkin lattiaa nakeltuina.

Popcorn-pussissa on edelleen runsaasti jyviä kylvettäväksi. Jääköön tältä kesältä popcorn-istutukset tekemättä. Harakat saavat keksiä muuta huvia ja pureskeltavaa leffailtoihinsa. Minun popcorn-paistopisteeni sulkeutui.

Allium ursinum - Karhunlaukka

Kesällä 2020 Makkaripenkkiin istutettu karhunlaukka on edelleen elossa ja hyvävointinen. Parhaillaan se lykkää nuppuja. Kuten jo aiemmin totesin, tontillamme varjopaikkoja ei juuri ole. Makkaripenkki on niitä harvoja paikkoja, joissa voin edes kuvitella jonkun varjokasvin voivan menestyä. Aina ohi kulkiessani olen syystäkin hyvin iloinen nähdessäni karhunlaukan ja muut alueelle keräämäni varjokasvit.

Papaver orientale - Idänunikko


Kesän etenemisen huomaa selvimmin eri kukkaryhmien vauhdilla avautuvista nupuista. Sipulikukkien aikaan tuntuu, että vielä on ikuisuus perennojen heräämiseen. Hups vain ja siellä sipulikukkien seassa nousee unikko jos toinenkin. Yhtä vikkelästi niiden palluraiset nuput nousevat pitkien varsien päihin nuokkumaan. Ja sitten voikin tarkasti kuunnellen havaita pientä poksahtelua, kun nupuista esiin työntyvät silkkipaperin ohuet terälehdet suoristavat ryppyjään.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Molemmat tuurenpihlajani, alapihan Syyspenkissä ja yläpihan huoltopihalla asuva, ovat aloittaneet kukinnan. Kukat ovat ruokalautasen kokoisia ja tänä vuonna niitä on entistä enemmän. Kesällä 2019 istutetut puut ovat saaneet pituutta ja leveyttä kivasti. Minusta puu on aika nopeakasvuinen.

Tuurenpihlajaa ei syyttä kutsuta Pohjolan palmuksi. Sen oksat suurikokoisine ja siroine lehtineen taipuvat kauniisti ihmisen pään ylle. Parasta tuurenpihlajassa on sen loistava oranssinpunainen ruskaväri. Sen lisäksi tämä puu ansaitsee tulla ihailluksi koko kasvukauden.

Syringa vulgaris - Pihasyreeni

Jatkamme kesäkuun merkeissä. Kivaa viikkoa kaikille!