Apua, anna minulle juotavaa!

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho

 

Juhannus tuli ja meni. Keskikesän juhlaa vietettiin kotosalla jälkikasvun kanssa syöden ja jutellen. Aattona lämpömittari kipusi yli +28 asteen, joten päivällä katsottiin paremmaksi syödä sisällä. Riitti, että ruoka oli grillattua. Ihmiset eivät enää ruskistettua pintaa kaivanneet. Eivätkä hikikarpaloita otsalle. Illansuussa oli jo huomattavasti mukavampaa istua pergolassa.

Juhannuspäivänä sää oli jo monta astetta viileämpää. Menimme heti aamusta Pojan ja Ukkokullan kanssa jatkamaan puistopäätykäytävän kunnostusta. Poika kärräsi kivituhkaa, Ukkokulta harasi ja tasoitti, minä siistin paikkoja ja osallistuin väliaikaneuvotteluihin. Siinä ohessa siistin Pikkupuutarhan käytäviä. Kukkapenkkit jätin toistaiseksi kitkemättä. Rutikuivassa maassa ei paljon rikkoja edes kasva. Eikä kaikki sinne istutetutkaan.

Kuution säkistä riitti kivituhkaa myös etupuolen käytävälle pidemmälle, kuin olin laskenut. Kivituhkan väri ei ole paras mahdollinen. Suursäkkitoimittajan mukaan tämä on sekasväyistä. Olisi saanut olla tummempaa, mutta ei kuitenkaan mustaa. Sade ja aika tiivistää kivituhkan. Varmasti värikin tuosta tummenee, toivon niin.

Kahdella kuutiolla ei koko pihaa ollut tarkoituskaan laittaa kuntoon. Tilasin kaksi suursäkkiä saadakseni puistopäätykäytävän maanpeitekankaat piiloon ja käytävän levennyksen valmiiksi. Samalla pääsimme laskemaan kunnostamattomien alueiden kivituhkamäärätarpeen. Seuraavaksi tilataan kivituhkaa kipattavaksi kuorma-autolla. Siinä riittää taas muutamaksi päiväksi kärrättävää ja tasoitettavaa. Poika lupasi tulla lomallaan auttamaan.

Camassia leichtlinii - Isotähtihyasintti

Pari varoituksen sanaa. Seuraavaksi on kuvia, jotka saattavat järkyttää siistien, säntillisesti hoidettujen ja erityisesti tehokkaasti kasteltujen puutarhojen omistajia. Tolaltaan meno on onneksi tilapäistä ja toipumista nopeuttaa pikainen kipaisu omassa, viimeisen päälle laitetussa puutarhassa. Mukaan voit ottaa myös kastelukannullisen vettä ihan vain varmistaaksesi, ettei kuvien tilanne pääse edes ajatuksen voimalla siirtymään omaan puutarhaasi. Voimia postauskuvien katselun jatkamiselle...

Phlox stolonifera 'Rosea' - Rönsyleimu kärsii kuivuudessa

Koko puutarha, kuten ympäröivä luontokin on äärimmäisen kuivaa. Puutarhakierrokset nostavat surun puseroon ja pahan mielen. Olen tehnyt vuosien ajan valtavasti töitä saadakseni puutarhan reheväksi ja kukoistavaksi. Nyt kuivuus näyttää mitätöivän kätteni työt kertaheitolla. Yhden kesän sateettomuudesta puutarha varmaan vielä selviytyisi, mutta kun tämä on jo kolmas samanlainen peräkkäin. Tänä vuonna keväälläkään ei kovin paljon satanut, eikä kevään jälkeen sitäkään vähää.

Torstaille luvattu ukkosmyrsky jäi saapumatta. Aamulla taivas oli pilvessä ja lopulta alkoi satamaan. Se kesti puolisen tuntia, eikä ollut kummoinen sade. Ilmatieteenlaitoksen tietojen mukaan meillä tuli sadetta 0.5 mm. Oman pihan sademittari kumisi tyhjyyttään.

Phlox stolonifera 'Rosea' - Rönsyleimu ennen kuivuutta

Kasvit aivan huutavat juotavaa. Kastelen kasvimaan, ruukkukasvit ja tänä keväänä istutetut. Kasvihuoneessa kastelun hoitaa Blumat-järjestelmä, kunhan huolehdin 150-litraisin saavin täyttämisestä. Satunnaisesti koitan pelastaa myös kärsivimpiä puutarhakasveja, mutta se on päältäraapaisua. Niin paljon ei pysty letkusta vettä lorottamaan, mitä pitäisi. Joka päivä en ehdi kastelukierrosta tehdä, mutta joka toinen päivä on jo pakko. Tunti ei kastelu-urakkaan riitä alkuunkaan. Meillä on onneksi porakaivovesi käytettäväksi kasteluun. Se maksaa vain pumpun käyttämän sähkön verran. Kunnan vedellä kastelu tulisi liian kalliiksi.

Geranium pratense 'Splish-Splash' - Kyläkurjenpolvi

Kasvit, jotka ovat elossa, ovat paljon tavallista matalampia, hentoisempia, harvempia. Ja kukkivatkin huomattavasti normikesää vähemmän. Nyt kannattaisi kirjata ylös selviytyjien nimiä, sillä niihin on viisasta jatkossa panostaa. Turha istuttaa herkkähipiäisiä ihanuuksia, jolleivat ne pärjää näinä toistuvina sateettomina, tuulisina ja paahtavina kesinä.

Omphalodes verna - Kevätkaihonkukka

Istutusalueilla on isoja aukkoja. En ole vielä listannut nousematta jääneitä kasveja, enkä kuivuuden aikana kadonneita. Kevätkaihonkukka kuuluu niihin, jotka reagoivat herkästi kuivuuteen. Ne myös virkistyvät nopeasti saatuaan vettä. Niistä en kanna huolta. En, vaikka surullisesti lotkottavat lehdet lisäävät murheellisia näkymiä.

Lonicera x brownii 'Dropmore Scarlet' - Tulikuusama

Kierroksilla painan mieleeni kasveja, jotka voivat kohtuullisen hyvin, mutta kaipaavat parempia asuinpaikkoja. Nyt en nosta maasta ainuttakaan siellä vielä hengissä olevaa kasvia. Ei, odotan kosteampia aikoja, jolloin siirrettävillä kasveilla on paremmat mahdollisuudet kotiutua uusille paikoille. Maltti puutarha-asioissa ei kuulu hyveisiini, mutta en kyllä tietoisesti ala enää enempää mielitiettyjäni tappamaan.

Anemone tomentosa Robustissima - Hopeasyysvuokko

Monet kukkapenkit, itse asiassa valtaosa, on aika karua katseltavaa. Paahtavan helteen, toistuvien kastelusessioiden ja ajanpuutteen vuoksi siistiminen laahaa pahasti jäljessä. Sipulikukkien kellastuneet lehdet on leikkaamatta ja lemmikkien kuivuneet varret poistamatta. Tuovatpa edes vähän varjoa muiden kasvien tyvelle. Sen sijaan, että järjestäisin lisää aukkopaikkoja auringon paahtaa koppuraiseksi.

Allium karataviense - Pallolaukka.....ja kuivuneet lemmikit

 
Juhannuspäivänä viritin keinusadettimen siten, että se suihkutti vettä suoraan kasvimaalavoihin. Näin minun ei tarvinnut koko aikaa seisoa suutin kädessä vettä lorottamassa. Sain vihdoin kitkettyä kiemurapenkistä kuivat lemmikit ja leikattua kellastuneet tulppaaninlehdet pois. Tarkoitus oli tuoda lisää tuoretta multaa, mutta siihen ei liiennyt aikaa kastelemiselta. Tuntui kuitenkin hyvältä saada siistimisprosessi alulle. Yksi penkki vähemmän.

Omenankehrääjäkoi?

 
Lämpö taitaa suosia myös ötököitä. Hyviksiä ja pahiksia. Viime vuonna meidän omenapuihin ilmestyi ensimmäisen kerran kuvan mukaista seittiä. Tänä vuonna sitäkin enemmän. Samanlaisia sykeröitä on myös joissakin koristeomenapuissa. Viime kesänä suihkutin pahimpia seittikeskittymiä vedellä. Nyt ovat saaneet olla. Ovatko kerääjäkoita tai kenties kääriäinen on innostunut euroviisuilemaan puutarhoissamme. 

Makkaripenkki, keskellä Kuunlilja 'Gold standard'

Postaus on tähän saakka silkkaa ruikutusta ja negatiivista marinaa. Sitä ei elämä, ei puutarhaelämäkään tietenkään ole. Kauniita ja kivoja asioita löytyy. Ehkä ne ilahduttavat nyt tavallista enemmän vastapainoksi toistuville menetyksen kokemuksille.

Viime vuonna kohennuksen kohteeksi päässyt Makkaripenkki on virkistävää katseltavaa. Se on yksi pihamme harvoja paikkoja, joissa varjokasvit pärjäävät. Iltapäivällä ja illalla Makkaripenkkiinkin aurinko paistaa, mutta tontin rajalla seisovien isojen vaahteroiden lehvästön läpi. Ei suoraan.

 Kokosin Makkaripenkkiin erilaisia kasveja, joista osan siirsin oman pihan muilta alueilta. Jokusen hankin kaupasta. Rönsytiarella viihtyy jopa niin hyvin, että sitä on pian harvennettava, ettei se vie elintilaa esimerkiksi hentoisilta varjohiipoilta. Kasvien runsaus on toisaalta ilmeisen hyvä asia. Tyvialue pysyy kosteampana, mistä  kaikki näyttävät tykkäävän. 

Lämpömittaria tulee vilkaistua joka kerran siinä toivossa, että siihen ilmestyisi muutama sadepilvi. Keskiviikkona 21.6. lämpö kipusi yli +31 asteen. Sälekaihtimet on kiinni ympäri vuorokauden, ikkunat myös. Pihaovi sentään on auki kotona ollessamme. Tosin sen edessä on verho, joka kääntää sisälle pyrkivien lentävien ötököiden suunnan takaisin pihamaalle. Yöt ovat olleet vähän viileämpiä, joten nukkuminen ei toistaiseksi ole ollut hikistä pyöriskelyä. 

Vaikka jonkinsortin työnarkomaani ja perfektionisti olenkin, olen silti ymmärtänyt ottaa helteessä elämän kevyemmin. Sohvalla on mukava köllöttää kirjan kanssa. Sain juuri luettua Ann Cleevesin Kulovalkean, joka on Shetland-sarjan päätösjakso. Hyvästijättö mielestäni miellyttävälle Jimmy Perezille. Innostuin kirjan luontokuvauksista ja paikannimistä niin paljon, että piti kaivaa netistä saarten kartta esille. Palasin myös Saaripalstan Sailan vuoden 2017 Orkney-saaren raportteihin. Kirjan tarina sai uusia ulottuvuuksia paikkojen kuvia katsellessa.

Allium atropurpureum - Viinilaukka

Juhannus on juhlittu, mutta vielä on tämä sunnuntaipäivä pyhien jatkoksi. Ja kesäkuutakin riittää vajaan viikon verran. Jos joku on aikeissa tanssia, ottakaahan muutama askel sadetanssin merkeissä.