Sivut

keskiviikko 19. kesäkuuta 2024

Vuoronvaihto

Papaver 'Princess Victoria Louise'
 

Näin juhannusviikolla tuntuu, kuin kesää olisi kestänyt jo pidempäänkin. Syy lienee toukokuun helteisissä viikoissa. Oikeastaan kesäkuu on ollut säiden puolesta aika mukava. Sadetta on tullut riittävästi, mutta ei kuitenkaan päivä tolkulla putkeen. Aurinko näyttäytyy likimain joka päivä ja lämpöäkin on sopivasti. 

Päällimmäisenä on ollut ajatus, että  kaikki on edellä ja aikaisessa. Vertasin kuvia vuoden takaiseen todeten, että joku kasvi on todellakin etuajassa, moni taasen vasta aloittelee. Keskimäärin siis ollaan ihan normikesässä.

Papaver 'Princess Victoria Louise'


Meidän nurkilla kaikki kasvu on mielestäni varsin rehevää, runsaskukkaista. Ruusuorapihlajan oksat notkuivat kukista ja kukinta kesti viileiden öiden - osin päivienkin - vuoksi varsin pitkään. Sitten tuli kunnon sadekuuro ja tämän vuoden kukinta oli sitten siinä.

Unikot ovat nopeatempoisia. Niitä on paras kuvata heti nuppujen avauduttua, jos aikoo ne ikuistaa terälehdet levällään. Muuten pääsee kuvaamaan terälehtiä maassa. Punaoransseista idänunikoista aniharvassa on enää ainuttakaan terälehteä. Niiden jälkeen alkoivat avautumaan vaaleanpunaiset Princess Victoria Louiset ja heti perään valkoiset Royal Weddingit.

Papaver 'Princess Victoria Louise'

Sekä prinsessat että kuninkaalliset häät olen kasvattanut siemenistä. Leikkaan kuivuneet siemenkodat koristeeksi vähäksi aikaa maljakkoon. Tarkkana saa olla ehtiäkseen kerätä siemenet talteen ennen kuin siemenkota poksauttaa itsensä omatoimisesti auki ja lennättää siemenet valitsemiinsa paikkoihin.

Papaver 'Princess Victoria Louise'


Olen ripotellut siemeniä eri paikkoihin ja nyt se alkaa kantaa hedelmää. Unikoita ilmestyy odottamattomistakin paikoista. Tänä vuonna tapasin ensimmäisen Princess Victoria Louisea alapihan marjapensaista. Raparperin keskeltä niitä tuli jo viime vuonna. Enkä taatusti ole unikon siemeniä marjapensaiden tai raparperin kylkeen kylvänyt. Puutarhassa tapahtuu aina isompia ja pienempiä ihmeitä.

Papaver 'Royal Wedding'

Unikoiden tämän vuotinen matka alkaa ottaa seuraavaa askeltaan eli seuraavaksi ne kypsyttelevät siemenkotiaan. Samalla kukkavarren tyvellä olevat lehdet muuttuvat vähitellen kellertäviksi, mikä ei ole niitä kauneimpia näkymiä. Jos oikein alkaa ärsyttää, ne voi leikata pois.

Papaver orientale - Idänunikko

Unikot ovat omanlaisiaan vaeltajia. Ne pysyvät jotenkuten penkissään, mutta harvoin suoraselkäisenä seisten. Niiden varret ovat kiemuraisia ja usein nämä kasvit makaavat pitkin pituuttaan. Toisaalta kukkien terälehdet ovat kuin hienointa silkkipaperia. Jo nuppuvaihe on ihastuttava, kun karvainen nuppu hitaasti raottaa itseään näyttäen päivä päivältä enemmän punaista väriä.


Pidän myös siemenkodista. Samettinen myssy suojaa siemeniä, kunnes niiden on aika lähteä valloittamaan maailmaa.

Paeonia l. 'Red Charm' (oletettavasti)


Unikot vaihtavat miltei lennossa kukintavuoroa pionien kanssa. Kuolanpionit ovat aikaa sitten lopettaneet ja nyt nuppujaan avaavat toinen toistaan komeammat kiinanpionit. Ensimmäisenä kukkaan ehti oletettu Red Charm. Ostin tämän pionin Alexander Fleminginä messuilta, mutta Alexander se ei ole. Olkoon Red Charm niin kauan, kuin joku vankasti muuta väittää.

Paeonia l. 'Sarah Bernhardt'

Sarah Bernhardtit avautuvat hitaammin kuin valkoiset Festiva Maximat. Tiistain lämpö varmasti räjäyttää pionien terälehdet valloilleen, joten keskiviikkoaamuna näky voi olla jo toisenlainen.

Paeonia l. 'Festiva Maxima'

Festiva Maximan terälehtien välistä pilkottaa viininpunaista. Tämä on viehättävä yksityiskohta juhlavassa tyllihameessa.

Paeonia l. 'Coral Charm'


Melkeinpä mieluisin pioni on Coral Charm. Se vasta raottaa nuppuaan näyttääkseen terälehdille ulkomaailmaa. Muurahaiset tutkivat innoissaan esiin pilkistävää väriä - ja napostelevat samalla kukan erittämää sokeripitoista nestettä. Puutarharyhmissä kysytään usein, aiheuttavatko muurahaiset pionille vahinkoa ja miten murkuista pääsisi eroon. Muurahaisista ei ole mitään vahinkoa pionille, eikä murkkuja ole siis tarpeen ryhtyä hävittämään. Tämähän on puutarhan yhteiseloa parhaimmillaan.

Paeonia l. 'Karl Rosenfeld'

Punaiset Karl Rosenfeldit avautuvan muiden perässä. Alapihalla mm. Jan van Leeuwen on vielä tiukasti nupussa. Samoin Shirley Templenä saksalaisesta liiteristä ostetut kaksi pionia. Ruusupenkissä vuoroaan odottavat Bowl of Beautyt. 

Miltei kaikkien pionien varret ovat venyneet hurjan korkeiksi. Toivokaamme, ettei kukinnan aikaan tulisi rankkasateita. Vaikka kuinka tukisi pioneja, painavat kukat taivuttavat varret nopeasti mutkalle. Sateen uhatessa kannattaa käydä poimimassa muutama nuppuinen pioni maljakkoon. Jos vain raaskii.

Paeonia l. 'Immaculee' 6.7.2023


Pioni Immaculee ei kuki tänä vuonna. Se kasvoi monta vuotta tyytyväisenä Kurgaanissa. Viime vuonna totesin, että riippahernepuun ja pionin kilpailu huomiosta on saanut haitallisia piirteitä. Pioni oli pahasti alakynnessä, kun se joutui kurkkimaan riippahernepuun oksien välistä. Suurin osa kukista jäi oksien peittämäksi. Niinpä päätin helpottaa pionin oloa ja kaivoin sen pois. Uusi asuinpaikka löytyi läheltä, Kiemurapenkistä. Kasvi heräsi kevään tullen hyvinvoivana, mutta nuppuja se ei jaksanut vielä tehdä.

Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saatu pioni

Uutta jännittämistäkin pionimaailma tänä kesänä tarjoaa. Sain toissakesänä Lappalainen etelässä -blogin Nilalta nimettömän pionin. Istutin sen Olopihan Syreenipenkkiin. Viime kesänä pioni nousi, mutta ei kukkinut. Nyt yllättäen siinä on kaksi nuppua, joiden avautumista odotan nähdäkseni, millainen kukka sieltä oikein ilmestyy. Hauska tavata uusi kukka.

Ahomansikka


Juuri nyt puutarhassa tapahtuu niin paljon, ettei perässä tahdo pysyä. Raportoidaan mitä keritään ja loput sitten vaikka pimeinä talvipäivinä. Ennenkaikkea nautitaan näkymistä. Sekä ahmitaan kauneutta, värejä ja valoa.