Sivut

lauantai 16. marraskuuta 2024

Puutarha elää ja muuttuu

Rosa F.J. Grootendorst - Neilikkaruusu 7.11.2024
 

Tämän syksyn ruskajutut on meidän tontilta jo kerrottu. Mistähän seuraavaksi kirjoittaisin? Jospa kertoisin, miten puutarha muuttui alueellamme tehdyn katu- ja kunnallistekniikan remontin myötä 2017 - 2019.

Postauksessa käyttämieni kuvien taso vaihtelee. Käytän aika vähän kuvien korjailua. Lähinnä muutan tarvittaessa kuvakokoa, jotta ne avautuisivat lukijoiden koneilla helpommin. 

Vajaan 1500 neliön tonttimme sijoittuu siten, että pohjoissivulla on katu, itäsivulla rajanaapuri, länsi- ja eteläsivulla kunnan puistoalue. Tontti laski alunperinkin hyvin loivasti kadulta etelää kohti. Rakennusvaiheessa oli teknisesti helpompaa ja edullisempaa kaivaa syvähiekkaiseen maahan kellarikerros kuin tuoda kuormatolkulla täyttömaata. Näin talo saatiin vaadittuun korkoon katuun nähden. Kellarin kaivamisesta syntyneen maamassan vuoksi tontille muodostui kaksi tasoa: yläpiha, jossa talo sijaitsee ja alapiha, johon rakentui varsinainen puutarha.

3.11.2016

Kuvassa seikkailemme Juuson kanssa metsikössä. Lähestymme alapihamme takana sijaitsevaa ryteikköä, jossa nykyisin on korttelipallokenttä.

19.4.2017


Vihdoin kauan odotettu remontti on käynnistynyt puiden kaadolla. Aluksi oli tarkoitus jättää joitakin puita pystyyn. Kunnan puutarhuri kävi tarkastamassa tilanteen ja totesi jätettävien puidenkin olevan huonossa kunnossa. Nekin kaadettiin.

19.4.2017 Tuleva puistoalue, meidän talon vasemmalla.

Kahdella sivulla tonttia ympäröivä puistoalue oli sekametsikköä, jossa kunta ei ollut tehnyt minkäänlaista karsintaa. Isoja kuusia, joitakin lehtipuita ja toisiaan vasten kaatuneita ja kaatuvia leppiä ja pajuja. Sankkaa pimeyttä joka suuntaan. Jotkut alueen asukkaat tapasivat kuskata puutarhajätteitään metsikköön. Siellä kulki myös suosittu oikopolku, sillä metsikkö jäi kahden tärkeän tien väliin.

6.6.2018 Yläpihalta otettu kuva kohti tulevaa pallokenttää.

Alueella uusittiin kunnallistekniikka, rakennettiin uusia katuja, tehtiin jalkakäytävät ja kevyen liikenteen katuja sekä uusittiin ja rakennettiin katuvalaistus. 
Meidän kotikatu oli alueen ainoa valaistu katu ennen remonttia. Ilmajohdot kaivettiin maahan ja niin loppuivat - tai ainakin merkittävästi vähenivät - alituiset sähkökatkot.

6.6.2018

Remontti kesti noin kaksi vuotta. Talvella ei paljon mitään tehty ja kesälläkin remppaajilla oli pitkä kesälomatauko. Arkiaamuina työt käynnistyivät klo 7.00. Töitä tehtiin usein myös pitkälle iltaan. Pääsääntöisesti pölypilvet laskeutuivat noin klo 15 jälkeen.

13.6.2018


Tuleva puistoalue eli meidän tonttimme vierusta oli sopiva tila putkien ja muiden remppatarvikkeiden varastoinnille ja työmaakopeille. Kaadettujen puiden tilalle värivarastointiin myös kunnallistekniikan ja katujen tieltä räjäytetyt kivenlohkareet. Aamuisin talo tärähteli, kun jättikokoinen kuormuri kippasi lohkareet muiden päälle ja joukkoon.

Puisto kotikadun suuntaan 16.11.2024


Kaadettujen puiden tilalle tuli puisto, joka on käytännössä nurmialue, jossa kulkee muutama hiekkapintainen kävelytie. Aiemmin tonttimme ei ollut aidattu. Alueremontin myötä päätimme rajata alapihamme aidalla. Kukaan ei ole kyseenalaistanut yksityisyyttämme. Aita antaa kuitenkin puutarhalle seinät niin konkreettisesti kuin abraktisestikin. Myös peurojen kannalta aita on hyvä ratkaisu, vaikka se korkeudeltaan (150 cm) ei ole peuroille este, ainoastaan pieni haaste.

16.11.2024

Itse puistoalueelta kaadettiin kaikki puut. Meidän tontin reunalle puunkaatajat jättivät useita vaahteroita ja muutaman tuomen. Varauduimme tonttimme rajaamiseen jo ennen remonttia istuttamalla muutamia tuijia aidaksi. Jonon jatkeena on metsäkuusia, joista alempana enemmän.

21.9.2014

Vuosia ennen alueremontin alkamista istutin pajuangervoja tonttimme eteläpäätyyn. Siellä oli pieni kenttä, jossa alueen lapset tapasivat pelata palloa. Pallot lensivät vähän väliä meidän puolelle ja lapset tietenkin tulivat niitä noutamaan. Kysyin kunnalta lupaa pensaiden istuttamiseksi esteeksi ja sen sainkin. Ikinä enää en pajuangervoa mihinkään istuttaisi, koska se leviää juurivesoillaan varsin ärhäkkäästi. Saan pajuangervon pysymään jotakuinkin kurissa leikkaamalla nurmikon niiden edustalla säännöllisesti.

Kun kuulimme alueremontin lähestyvän, istutin kuusentaimia ajatuksella, että niistä kasvaisi sopiva näkö- ja muukin suoja. Hidastahan niiden kasvu on, eikä kolmessa vuodessa mittaa kovin paljon kertynyt. Lopulta kaivoin kuusentaimet pois ja siirsin ne yläpihalle rajaamaan tonttiamme ja kunnan aluetta. Metsäkuusen taimet ovat jo mukavan kokoisia. Kovin korkeaksi en ajatellut niitä kasvattaakaan.

Pallokenttä 16.11.2024
 
Puiston eteläpäässä on pieni leikkialue, jossa on hiekkalaatikko, keinut ja liukumäki. Ison osan eteläpuolesta vie korttelipallokenttä. Se on aidattu pitkiltä sivuiltaan parimetrisellä metalliaidalla, päädyissä on korkeat metalliaidat.

Leikkipaikka 16.11.2024

 
Puiston monet roskapöntöt tyhjennetään kesäaikaan viikottain. Hyvä niin, sillä koirien ulkoiluttajat suosivat puistoaluetta ja pudottavat kakkapussinsa roskiksiin. Nurmikko leikataan noin kerran kuussa aloittaen toukokuusta. Viimeinen kerta on yleensä syyskuussa, tänä vuonna vielä lokakuussakin. Toisinaan nurmikonleikkaamisen ohella myös ojien reunat ja isolle leikkurille vaikeat kolot ja nurkkaukset trimmataan.

Puistoalueella on vajaa 10 penkkiä, joista useimmat leikkipaikan vierellä. Asukkaat ovat toivoneet puistoon enemmän istutuksia. Leikkipaikkaa rajaamaan on istutettu angervopensaita, jotka ovat minusta Double Play Big Bang'ia. Meidän länsiaidan lähistölle istutettiin kolme mongolianvaahteraa, joista yksi on huonossa hapessa. Aitamme eteläpäätyyn istutettiin pihasyreeniä ja naapurin kohdalle isotuomipihlajaa. Taimet ovat edelleen aika pieniä, mutta ovat sentään elossa.

Alueen asukkailla oli vuosia tiedossa, että kunnallistekniikka ja kadut valaistuksineen uusitaan jossain vaiheessa. Suunnitelmat olivat pitkään toteutusta vaille valmiit. Kunnan päättäjät löysivät remonttiin budjetoiduille rahoille aina jotain muuta käyttöä, jolloin aloitusta siirrettiin ja siirrettiin. Kunnes vuonna 2017 alkoi vihdoin tapahtua.

2011


Tässä kuvassa etualalla on Kiemurapenkki ja vasemmalla näkyy Kaivoruusupenkki. Taustalla, ison vaahteran alla on vadelmat, jotka tänä keväänä kaivoin kokonaan pois ja tein Vattupenkistä istutusalueen. Vadelmista oikealle on kasvimaamme, josta seuraavana kesänä tehtiin lavakaulusalue. Nurmialueen ulkopuolella on kunnan heinikkoa ja sen jälkeen metsikkö. 

2024

Sama alue nykytilanteessa yläpihalta kuvattuna. Kiemurapenkin päässä 2011 pikkuisena seisoneesta tuijasta on tullut iso muumipappa. Istutin tonttia kadusta rajaamaan tuijia 2009. Seuraavana kesänä muutama aitatuija näytti huonovointisilta. Istutin niiden tilalle uudet ja annoin nostetuille tuijille mahdollisuuden piristyä toisaalla. Kiemurapenkkiin siirretty tuija kiitti uudesta mahdollisuudesta lähtien kasvamaan. Alkuun en älynnyt leikata sitä. Nyt olen muotoillut Kiemurapenkinkin tuijan säännöllisesti. Kuvassa se vielä odottaa tämän vuoden saksimista.

24.4.2011

Ylä- ja alapihan erottava rinne huhtikuun lopun illassa kuvattuna. Yläpihan käytävien lumi kolataan portaita myöten alapihalle, jonne on talviaikaan harvemmin asiaa. Meille kevät alkaa kunnolla siinä vaiheessa, kun viimeisetkin lumet portailta ja läheisyydestä ovat sulaneet. Tapaan levitellä lunta edistääkseni sen sulamista. Yleensä vappuna loputkin lumet ovat kaikonneet. Metsikön kaatumisen jälkeen entistä aikaisemmin.

24.4.2011

Talon puistopääty tielle päin. Oikealla pilkottaa varaparkkipaikka, jossa säilytimme talvisin venettä pressukatoksessa. Talo ja päädyn kulkuväylä jäävät oikealle. Kunnan metsikköön rajautuvalla alueella kasvoi töyhtöangervoa, pari syreeniä ja rhodoja, jotka jäävät kuvaajan selän taakse. Paikka oli hyvin varjoisa. Kielot ja valkovuokot levittäytyivät metsiköstä tontillemme. Kieloja on edelleen, eikä niistä kokonaan eroon taida päästäkään.

21.8.2024

Kuluvan vuoden elokuun kuva on niinikään puistopäädystä, tosin päinvastaiseen suuntaan edelliseen kuvaan verrattuna. Kutsun tätä aluetta nykyisin Metsäpuutarhaksi. Töyhtöangervot ovat villiintyneet vähän liikaakin. Metsiköstä hiipi tähän myös kotkansiipiä, jotka sopivat minusta hyvin paikkaan. Talon seinällä kiipeää köynnöshortensia. 

Aiemmin seinustalla ollut kapea istutusalue sai lähteä pari vuotta sitten. Kuvan ylälaidan keskellä näkyvä tumma "möhkäle" on 10 tuijan rivistö. Ne istutin rajaamaan tonttia ja antamaan näkösuojaa puistossa kulkijoilta. Tuijien edessä kasvaa rhodoja ja mahonioita, jotka ovat rehevöityneet hyvin. Tuijien kuvaajan päässä kasvaa tuomi, jonka yhden haaran lumi painoi nuorena mutkalle. Se ei koskaan suoristunut, vaan muodostaa edelleen jännän kaaren. Tuomi kasvaa kunnan puolella.

15.6.2014


Rinnealue kesäkuussa 2014. Oikearinteen (oikealla puolella) kunnostin edellisenä kesänä. Portaan viereiselle kivialueelle istutin erilaisia mehikasveja, jotka ovat viihtyneet hyvin.

Vasemman puolen on hopeahärkki vallannut lähes kokonaan. Muutama rentoakankaali koittaa nostaa sieltä täältä päätään. 

Rinteen yläreunassa kasvaa aronioita. Olen leikannut ne muutaman vuoden välein matalammiksi, koska pensaat tuppaavat muuttumaan alaosistaan lehdettömiksi korkeiksi kasvaessaan.

Portaiden yläpäässä oleva puutarhaportti on jo tässä vaiheessa muuttunut Ukkokullan rakentamaksi puuportiksi. Aiemmin paikalla oli kaareva metalliportti, joka ruostui alaosistaan sillä seurauksella, että se romahti. 

Portin molemmin puolin kasvoi tässä vaiheessa humalaa. Loppukesästä se oli aina valtava ja tarttui portista kulkijoiden hiuksiin. Päätin siirtää humalan toisaalle. Onnistuin kaivamaan sen elävänä, mutta uudessa paikassa se ei viihtynyt. Tilalle portin kummallekin puolelle istutin kärhöt.

1.9.2014

Vasenrinteen kunnostus alkoi portaiden puoleisesta päädystä, johon istutin maanpeiteruusu Sommerwindiä. Kunnostus jatkui seuraavana kesänä. Rinteen päässä kasvaa pihasyreenejä, jotka metsikön aiheuttaman voimakkaan varjon vuoksi kasvoivat taloon päin kallelleen. Aluksi rinteen päädyt laskeutuivat vapaasti alapihaa kohti. Tässä vaiheessa Ukkokulta on jo rakentanut kumpaankin päätyyn tukimuurin. Vasenrinteen päässä on puuvaja, joka ei tässä kuvassa ei ole vielä täysin valmis.

29.7.2024

Rinnealue tämän vuoden heinäkuussa. Portaiden kummallakin puolella kasveja on myllätty. Vanhoja on lähtenyt ja uusia tullut. Rinne oli aiemminkin pihan aurinkoisimpia paikkoja. Metsikön mentyä aurinko paistaa rinteeseen aamusta iltaan. Yläpihan ja rinteen maa-aines on hiekkaa. Multaa oli alkujaan melko ohut kerros. Vuosien myötä sitä on tuotu tontille runsaasti lisää. Kunnostusten ja istutusten ohessa lisään aina sekä komposti- että ostomultaa.

Kuluvan vuoden heinäkuun jälkeen etenkin kuvassa lähempänä oleva Oikearinne on ollut muokkauksen kohteena. Muutos jatkuu keväällä.

24.5.2012

Kuvassa näkymä olopihalta (yläpiha) puistoon ja talon päätyyn päin. Oikealla näkyy terassin nurkka, jossa tässä vaiheessa oli kesäisin kangaskattoinen oleskelupaikka. Pystylaudoituksen takana oikealla on kellarin portaat. Terassin päähän istutin tyhmyyttäni tuoksuvatukoita. Nopeakasvuisena tuoksuvatukka antaa hyvän näkösuojan, jota tuossa ei edes olisi tarvittu. Ukkokulta rakensi vatukoiden ympärille puusta reunat. Tuoksuvatukat ovat pysyneet hyvin paikallaan.

Lehtikompostit sijaitsivat tuolloin tontin laidalla. Niiden vasemmalta puolelta laskeutuu kottikärryväylä alapihalle. Harmaan tynnyrin täytin kesäaikaan kaivovedellä, josta riitti 220 litraa kasteluvettä perennoille. Aluksi käyttövetemme tuli omasta porakaivosta. Myöhemmin meille tuli kunnallistekniikka, jonka jälkeen kaivovettä on käytetty kasteluun.

16.9.2024
 

Samainen paikka tänä vuonna syyskuussa. Terassin kangaskattoinen "pergola" tuli tiensä päähän. Ukkokulta teki puurakenteisen pergolan, johon laitettiin Icopalin valokate. Alunperin oli ajatuksena kattaa terassialue suoraan talon seinästä ulospäin. Toteutus olisi ollut aika monimutkainen. Lisäksi rakennelma olisi pimentänyt sisätiloja liikaa. Niinpä tyydyimme talosta irrallaan olevaan rakenteeseen. Sateella kulkiessa ehtii vähän kastua sisältä pergolaan mennessä. Siitä ei ole muodostunut kynnyskysymystä. Pääasia, että Suomen sateisessa kesässä on paikka, jossa istua suojassa. 

Pergolan edustalle tein muotilla betonilaattoja, koska rännistä huolimatta sade roiski kivituhkaa pergolan lattialaudoitukselle ja kaiteeseen. Laattojen ansiosta näin ei tapahdu. Maalasin harmaat betonilaatat mustalla kivimaalilla, joka on haalistunut auringonpaisteessa.

Kuvassa näkyy vielä jokavuotiset kelloköynnökset ja miljoonakellot laatikoissa. Muita ruukkukukkia olen jo laittanut kellariin talvehtimaan ja kompostiin.

24.8.2013


Alapiha on tässä vaiheessa jo muutoksen kourissa. Pitkään siellä oli vain hedelmäpuut, marjapensaat ja kasvimaa sekä Kaivoruusupenkissä mm. anopoin lapsuudenkodista tuotu juhannusruusu. Ruohonleikkuu on aina ollut minun hommiani. Teen sen mielelläni. 

Puutarhainnostuksen kasvaessa innostuin vähentämään nurmikkoa ja lisämään istutuksia. Kiemurapenkki jo on kuvasta oikealle. Laajentaessa Kiemurapenkkiä piti keksiä kaivutyössä nousevalle maamassalle paikka. Kasasin sen kuvassa pyöreänä näkyvälle alueelle. Laitoin kasan päälle pressun pariksi kuukaudeksi torjuakseni rikkaruohoja.

Myöhemmin poistin pressun kasan päältä. Olin putsannut maata sitä kasatessani, eikä rikkaruohoja myöhemminkään ole kovin paljon tullut. Kokonaanhan niiltä ei voi välttyä, kun siemeniä tulee ilmateitsekin. Istutin kummun laelle riippahernepuun. Laidoille istutin kevätpikkusydäntä ja maanpeitekurjenpolvea. Kehystin alueen kivillä. Pian totesin kivien olevan hankalia, sillä nurmikko hiipi tehokkaasti kivien väliin. Siistiminen oli paljon helpompaa, kun kiviä ei ole ollenkaan. Luovuin kivisestä helminauhasta ja siirryin vähitellen istutusalueiden kanttaamiseen.

Poikani opiskeli maantiedettä ja poliittista historiaa. Hän alkoi nimittää uutta istutusaluettani Kurgaaniksi (entinen Mamajevin kurgaani, tataarien hautakumpu). Nimi jäi elämään puutarhassamme.

Näkyypä Kurgaanin taustalla myös Päivänliljapenkin alku eli bambutukiin nojaavat kärhöt Rouge Cardinal ja Multi Blue.

Taustalla näkyvän ruskean lauta-aidan rajanaapuri on nyttemmin purkanut huonokuntoisena. Tilalla on verkkoaita. Aidan edessä kasvoi meidän marjapensaita. Mustaherukoissa oli äkämäpunkkia, josta en päässyt eroon. Kaivoin mustaherukat pois. Kolme isokokoista ja hyvin tuottavaa punaherukkaa siirsin lähelle kasvimaata, jossa ne nyt rehottavat. Rajanaapurin aidan eteen tuli mm. pensasruusuja, josta alue sai nimen Ruusupenkki.

2.8.2024


Sama alue elokuun alussa yläpihalta kuvattuna. Kurgaanin oikealla puolella Päivänliljapenkki on kasvanut. Myös alempana oikealle näkyvä Kiemurapenkki on venynyt Kurgaanin suuntaan ja levinnyt pitkiltä sivuiltaan. Kurgaani lähti kosimaan Majalispenkkiä, joka sai nimensä paikalle istutetusta metsäruususta. Majalispenkin ympärille kasvoi Kriikunapolku ja sen viereen Ruusukolmio, jossa kasvaa pensasruusut Ritausma, Tornionlaaksonruusu ja Suviruusu.

Kurgaanin kosiskelureissu johti Hortensiapenkin syntyyn eli käytännössä Kurgaani aloittaa yhtenäisen istutusalueen, joka päättyy Majalispenkkiin.

24.8.2013

Keväällä 2012 kasvimaa muutettiin lavakaulusalueeksi. Ukkokulta rakensi laatikot. Sain synttärilahjaksi kasvihuoneen, jota varten on tässä jo valmistelut aloitettu. Runsaan 5 neliön kokoinen kennokasvari pystytettiin saman syksyn aikana. Keväällä 2014 otin sen käyttöön.

2.7.2024

Kasvimaa kunnostettiin syksyllä 2019. Vanhojen laatikoiden tilalle hankittiin uudet. Lavakaulusalue päällystettiin kivituhkalla ja se erotettiin kolmelta sivulta istutuksista teräsreunanauhalla. Kasvihuoneen edusta on kivetty.

Alueremontin jälkeen kasvimaa on koko päivän valoisa.

21.9.2014

Tämä kuva on otettu yläpihalta. Taustalla näkyy kunnan metsikkö. Samanlaiseen pöheikköön tontti rajautuu myös oikealla sivulla. Metsikön takana kulkee kapea ja huonokuntoinen hiekkatie. Käytännössä kotikatumme ainoana asfaltoituna ja valaistuna katuna toimi kulkuväylänä useimmille alueen asukkaista. Asuinalue jatkuu metsikön takana. Talot eivät näy meille, ei edes valonpilkahdusta pimeään aikaan.

Aurinko paistoi pihaamme muutaman tunnin iltapäivällä. Sisääntulon puolelle ei koskaan. Aina oli koleaa ja kosteaa. Taivaanranta ei näkynyt. Pilviäkään ei liiemmin tarvinnut ihailla, kun ne näkyivät parhaiten keskellä pihaa seisomalla.

7.11.2024

Alueremontin jälkeen voimme nauttia auringosta aamusta iltaan. Iltapäivällä aurinko paistaa myös sisääntulon puolelle. Pikkupuutarhassakin kasvit pääsevät nauttimaan valosta ja lämmöstä. Kaikissa asioissa on tottakai myös haittapuolensa. Tuuli osuu entistä useammin tontillemme, kun ei ole metsän tarjoamaa suojaa. Ikkunoita saa pestä aiempaa useammin tuulen heittäessä sadepisarat ruutuihin. Jatkuva auringon paahde yhdistettynä tuuleen kuivattaa puutarhaa tehokkaasti lisäten kastelutarvetta. Etenkin, kun viime vuosina on ollut useita pitkiä hellejaksoja.

21.8.2024
 
Jotkut ovat kysyneet, haittaako "näyttämöllä olo" meitä? Ei todellakaan haittaa. Puistoalueesta on tullut suosittu läpikulkupaikka. Leikkipaikalla käy alueen vanhemmat lapsineen. Penkeilläkin istahdetaan juttelemaan tuttujen kanssa. Pallokentällä pelataan futista ja heitellään frisbeetä. Minua ei haittaa laisinkaan puistoalueen ihmiset. Touhuilen omiani entiseen tahtiin ja kuuntelen huvittuneena lasten juttuja heidän potkiessa palloa. Joskus joku puolituttu ohikulkija kysyy, saako tulla aidan viereen juttelemaan ja ihastelemaan puutarhaa.

21.8.2024
 
Yläpihalla on oma maailmansa, jonne ei puistoalueelta ole suoraa näkyvyyttä, etenkään kesäaikaan. Kukaan ei tiedä, syömmekö pergolassa istuen grillattua kesäkurpitsaa vai onko kenties kahvitauon paikka. Enkä edes usko, että ihmisillä riittäisi uteliaisuutta kytätä meidän tekemisiämme. 

Nautin valtavasti valosta ja avaruudesta. Itseni ja puutarhani puolesta. Miten ihanaa onkaan katsella jopa olohuoneen sohvalla istuen taivaanrantaa, pilvimuodostelmia ja auringonnousun ja -laskun värjäämää maisemaa. 


Tästä tuli pitkä selostus. Toivottavasti et pitkästynyt. Yläpiha ja Pikkupuutarha jäi lähes kokonaan käsittelemättä. Ehkä jatkan niistä myöhemmin.

Mittari näyttää tänä marraskuisena lauantaina +8.5℃, tuulee navakasti ja sataa. Puutarhan sopisi painua jo talviunille. Sen se ehkä ensi viikolla tekeekin, kun luvassa on räntä- ja lumisateita.

Mukavaa viikonloppua kaikille!