Sivut

lauantai 27. syyskuuta 2025

Ihme ja kumma

 

Mihin kesä hävisi? Tuskin ehdin edes syksyn kyytiin, kun talvi jo tekee tuloaan. Parina aamuna mittari on näyttänyt +3. Ulos ei voikaan enää pyrähtää t-paidassa paljain jaloin. Pakko laittaa sisällä ollessa villasukat jalkaan ja napsauttaa vähitellen myös pattereita päälle. Aurinko on iloksemme syrjäyttänyt sadesäät ja päivälläkin on taas kelvollisia syyssäitä. Ehkä talvi vain uhittelee ennakkonäytöksillään. Toivottavasti se vaipuu vielä joksikin aikaa odottamaan omaa vuoroaan.

Clematis 'Dr. Ruppel'

Pihakierrokset jatkuvat entiseen malliin. Siellä on kaikenlaista ihmettä ja kummaa. Tarhaviinikärhö 'Polish Spiritin' kanssa samassa köynnösverkossa kasvaa kärhö 'Dr. Ruppel'. Sillä on ailahtelevainen luonne. Kasvaa tai ei kasva. Kukkii tai ei kuki. Olen istuttanut sen hölmöön paikkaan, josta se taitaa minulle mieltään osoittaa. Istutuksesta on jo niin paljon aikaa, etten yhtään muista syytä moiselle paikan valinnalle.

Muutama päivä sitten huomasin jotain kummallista tavoittelevan syreenin oksaa. Tarkemman tarkastelun tuloksena löysin useita 'Dr. Ruppelin' isoja nuppuja. Leikkasin syreenin oksan varovasti siten, että sain laskettua kärhön nuput tuen etupuolelle. Lämpimämpään ja valoisampaan paikkaan. Myös paremmin ihailtavaksi. Osa kukista on nyt avautunut.

En aio kaivaa tohtoria pois ja siirtää sitä parempaan paikkaan. Saattaisin kaivaessani vahingoittaa tohtorin ja muidenkin alueella olevien kasvien juuria. Saattaa olla, että ostan uuden tohtorin laitettavaksi suotuisampaan paikkaan. Jää harkittavaksi. 

Oranssikeltano


Huvitus-omenapuun alla on hiljaisempaa, kun vähäisetkin omput on kerätty syötäväksi tai kompostiin. Muscarit siellä nostavat lehtiään joka syksyiseen tapaan. Löytyi sieltä muutakin. Oranssikeltano on päättänyt kasvaa Huvituksen alla. Aikoo myös kukkia kauden päätteeksi.

Oranssikeltano osaa vallata tilaa itselleen, mitä en koe kuitenkaan kovin agressiiviseksi. Se on helppo kitkeä ja siirtää myös toiseen paikkaan.

Bellis - Kaunokainen

Miten te muut pärjäätte kaunokaisen kanssa? Saatteko sen tottelemaan toiveitanne vaikkapa istutuspaikasta? Minun kaunokaisena on ilmeisesti ikuinen teini, jolla on kova tarve kapinoida vanhempiaan kohtaan. Ruusupenkissä se valuu jatkuvasti kohti kanttausuraa. Trimmaa ja leikkaa siinä nyt nurmikkoa siistiksi, kun koko ajan on varottava kaunokaisen lehtiä ja kukkia. Juuret pysyvät turvassa mullan sisällä, mutta tarkkana saa olla, ettei lykkää ruohonleikkurin pyöriä kaunokaisen päältä. 

Olen jokusen kerran nostanut kaunokaisen ylös ja istuttanut sitä "ylemmäs". Kun selkäni käännän, se on taas valunut alas.  

Neilikkaruusu

Pensasruusut ovat kukkineet kivasti koko kesän. Sävel, Sointu ja Neilikkaruusu kukkivat edelleen. Neilikkaruusu on jostain syystä ryhtynyt kainostelemaan. Tai sitten se haluaa tällä tavoin piilottelemalla muistuttaa, että ensi keväänä puska on ehdottomasti leikattava matalaksi. Tämä oli aikomus, vaan kuinkas nyt sattui unohtumaan. Kurkkikoon kukkineen oksien välistä ihan omassa rauhassaan. Tosin tuolta voi olla vaikea saada huurrekuvia siinä vaiheessa, kun punaiset kukkaset saavat ensimmäiset yöpakkasten huurrekoristeet.

Kelloköynnös


Kelloköynnöksen kanssa tämä kausi ei mennyt toivotulla tavalla. Kaipa se ärsyyntyi kylmästä alkukesästä, perässä seuranneesta hellejaksosta ja loppukesän jatkuvista sateista. Kesän aikana se teki yhden kukan, jonka ehdin kuvata aivan loppuvaiheessa. Nyt sitten kelloköynnös yllättäen yltyi kehittämään nuppuja. Niitä on lukuisia ylhäällä ja alhaalla. Pahoin pelkään, etteivät nuput ehdi avautua. Puhumattakaan, että niistä tulisi siemenpalluroita. 

Eipä sitä voi kasveiltaan liikaa vaatia. Viime syksynä sain kelloköynnöksistä suuren määrän siemeniä. Vaikka tänä vuonna kyseessä on eri kasvi, huhu hurjasta siementuotannosta on tainnut kulkeutua tämänkin yksilön "korviin". 

Mutinus ravenelii - Puistopökkösieni

Kerran aikaisemmin olen löytänyt meidän puutarhasta vaaleanpunaisia pitkulaisia sieniä, joiden nimi on puistopökkösieni. Näyttävät pikkupojan pippeleiltä. Sukunimi 'mutinus' tarkoittaa pientä siitintä. Hajukin on kuulemma paha, raatomainen. Itse en voi ottaa hajuun kantaa, kun en enää mitään haista. 

Kimalainen komeamaksaruohossa

Perhoset ovat kaikonneet jonnekin lämpimämmille seuduille. Kimalaisia ja muita pörriäisiä puutarhassa edelleen riittää. Näinpä muutama päivä sitten leppäkertunkin mönkivän kukkapenkissä. 

Purppurapunalatvat houkuttelivat lukuisan joukon amiraali-perhosia luokseen. Perhosten lähtiessä purppurapunalatvat eivät ole enää kelvanneet kimalaisillekaan. Sen sijaan komeamaksaruohoissa on parhaimmillaan useita yksilöitä. Koitin selvittää kuvan kimalaisen nimeä. Olisiko kivikkokimalainen?  

Kuparilude alppipiikkiputkessa

Erilaisia luteita puutarhassa on kesän mittaan ollut paljon. Ötökkätieto.fi:n mukaan Suomessa on tavattu ludelajeja noin 500. Marjaluteet ovat monille tulleet tutuiksi jo lapsuudessa, kun sellaisen on löytänyt vaikkapa ahomansikoiden joukosta. Luultavasti kupariluteitakin on meidän puutarhassa ollut, en vaan ole sen tarkemmin niihin kiinnittänyt huomiota.

Kuparilude konnanyrtissä


Kuparilude on harmiton ötökkä, joita tapaa jo huhtikuussa ja vielä ennen talvipakkasia. Kuparilude viihtyy monilla kasveilla. Se imee niistä kasvinestettä. Kupariluteen vioitukset ovat vähäisiä eli ötökkä on harmiton vierailija puutarhassa.

Ruusumalva


Värien kaikotessa tilalle saattaa tulla muotoja. Kokonainen ruusumalvapuska näyttää kauempaa katsottuna tähän aikaan vuodesta vähemmän viehättävältä, vaikka ruskeasta väristä tykkäisikin. Runsaana kukkinut ruusumalva on parhaillaan täynnä siemenkotia. Ne muistuttavat italialaisen nonnan eli isoäidin näppärillä sormilla valmistamaa tuorepastaa.

Patjarikko

Entä houkutteleeko patjarikko kellahtamaan sen pehmoiselta näyttävälle vuoteelle? Muuten kyllä, mutta päivätorkuista voi tulla kivulias, kun kymmenet patjarikon päälle pudonneet männynneulaset alkaisivat pistellä selkää ja takamusta. Toiset kyllä käyvät useinkin hakemassa särkyihinsä apua akupunktiosta. Olen kuullut fakiireista, jotka nauttivat itsensä kiduttamisesta makaamalla naulojen peittämällä alustalla.

Sulkaneilikka

Sulkaneilikka on kasvanut isoksi pöheiköksi. Isolta se näytti siksikin, kun sen läpi pukkasi heinää enemmän kuin minun laatimani laki sallii. Niin sitten kaivoin sulkaneilikat ylös ja putsasin ne heinästä. Ilman muuta myös kasvupaikka oli syytä puhdistaa heinän ja rikkojen juurista. Näiden toimenpiteiden jälkeen istutin sulkaneilikat tuppaina takaisin. Elo-syyskuun sateet ovat hyödyttäneet kasvin uudelleen juurtumista. Ei aikaakaan, kun puhdistetut tuppaat kurovat välit ja kasvavat toisiinsa kiinni. Taas saa hetken hengähtää, kunnes heinät löytävät sulkaneilikat ja sama puhdistusoperaatio toistuu.

Mehikasvi


Mehikasvit ovat tosi söpöjä myös syksyllä. Jos omassa puutarhassa ei ole minkäänlaista vesiaihetta, voi istuttaa mehitähtiä sopivaan paikkaan. Siinähän nuo ovat kuin lumpeita lammikossa. Maalumpeita multalammikossa. 

Muscari - Helmililja

Kun rikkaruohot on kitketty omenapuiden alta, näyttää hetken vähän paljaalta. Muutamat esikot sekä sormustinkukkien ja lemmikkien siementaimet kasvavat pieninä viherkeitaina siellä täällä. Yksi silmänräpäys ja helmililjojen lehdet alkavat nousta ennakoimaan kevään kukintaa. Jänikset käyvät muscarin lehtiä lyhentämässä jo syksyllä jatkaen samaa keväällä. Ja talvellakin, mikäli lumi ei lehtiä peitä. 

Aikoinaan surin menettäväni kukinnan, vaan niin ei ole koskaan käynyt. Helmililjan nuppu alkaa nousta esiin vasta keväällä. Se on hyvässä tallessa lehtien keskellä syvällä mullassa. Jänikset eivät siihen ylety, vaikka kuinka lyhentäisivät talttahampaillaan lehtiä.


Illat pimenevät yhä aikaisemmin. Puutarhaa ja mieltä voi piristää sytyttämällä lyhtyjä ulos. Olen ripotellut lyhtyjä sinne tänne puutarhaan ja laittanut niihin ajastettavia ledkynttilöitä. Osan lyhdyistä keräsin keväällä pois. Osa on viettänyt ulkona läpi vuoden. Koreaköynnöskuusaman keskelle piiloutuneeseen lyhtyyn en ole vielä kynttilää laittanut. Tarvitsen varmaan viidakkoveitsen päästäkseni lyhdyn lähelle sinne kynttilää laittamaan.

Taas on viikonloppu käsillä. Sää on mitä mainioin niin puutarhahommille kuin kaikenlaiselle ulkoilulle. Ystävät, nauttikaa! 


24 kommenttia:

  1. Onpa kauniit kukat tohtorilla! Ihanat syksyn ilahduttajat.
    Huh, kun on viileää. Täällä on toistaiseksi yön alin lämpötila ollut noin viisi astetta, mutta vähänpä sekin on.
    Belliksen kanssa täällä ei ole ongelmia – tai on sikäli, että en ole koskaan onnistunut saamaan sitä viihtymään. Se vain häipyy joka kerta, kun olen sitä istuttanut. Ongelma siinäkin, sillä olisi kiva vaalia tuota kaunista kukkaa puutarhassani.
    Voi ei, miten hassun näköisiä pökkösieniä! Pippelit tosiaan tulivat mieleen ja alkoi hihityttää, kun kuvaa katsoin.
    Voi kun upea patjarikkomätäs! Tekstisi ovat kyllä niin hauskaa luettavaa. Fakiirimätäs :-D
    Ihanat kuusamankukat ja lyhty on kauniisti siellä kuin unohdettuna salaiseen puutarhaan.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka epäilen tohtorin asuinpaikkaa loistokärhölle huonoksi, ei se näytä kukintaa haittaavan. Silloin harvoin kun tohtorille sopii tulla kukkineen esille.
      Kylmältä viisikin astetta tuntuu, kun jotain muuta tahtoisi. Kaipa moinen kylmyys kuuluu syksyyn. Minä vaan en tykkää. Päivät sen sijaan ovat olleet mukavan lämpimiä. Tänäänkin mittari näyttää +18. Oikein hyvä.
      Kiitos positiivisesta näkökulmasta. Bellis vaikka sitten valuvanakin on parempi kuin ei bellistä ollenkaan.
      Pökkösienet tulivat, olivat ja häipyivät. Äsken niistä ei näkynyt vilaustakaan. Joku on varmaan käynyt sensuroimassa puutarhanäkymiäni. En huomannut katsoa, olisiko pökkösienille ilmestynyt kalsarin jalkaan.
      Lyhty on todellakin kuin salaisessa puutarhassa. Paikka on ollut kunnon pöheikkö koko kesän. Koreaköynnöskuusama ja syyshortensia ovat tehneet käytännössä oikean penkinvaltauksen.
      Kiitos Saila, sinulle myös kivaa viikonvaihdetta!

      Poista
  2. Hauskaa jutustelua, kiva lukea! Nyt sitten viilaan pilkkua, suo anteeksi, mutta en malta olla käyttämättä tilaisuutta. Mitä tuo kin-loppu tekee "Hajukin" -sanan lopussa? 🤣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilkkua saa viilata. Hajukin ei taida tehdä tai merkitä yhtään mitään. Kin-pääte hajukin-sanassa voi olla vaikka japanin kieltä. Mitä mahtanee tarkoittaa Suomeksi - en tiedä.

      Poista
  3. Nyt sitten unohdin olennaisen edellisestä kommentistani. Viittaan siis kysymykselläni puistopökkösienitekstiin. Lisäksi piti kysymäni postauksesi ensimmäisestä kuvasta; lyhty vai? Se on kivan näköinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen kuvan ruskea lasikurpitsa on patteritoiminen lyhty. Valosarja on valmiina siellä sisällä. Ostinkohan sen Kodin Tavaratalosta? Siksi sen ostinkin, kun ei maksanut paljoa ja on kivan näköinen.

      Poista
  4. Kauniisti on syksy puraissut sielläkin, nopsaan on mennyt aika. Hauskat nuo pökkösienet, enpäs ole luonnossa vielä nähnyt. Mutta upea on puutarhasi syksylläkin. Aurinkoista viikonloppua💛🍁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Syksy on jo puraissut. Ote tuntuu pitävän tulevatkin viikot, vaikka nyt on päivisin mukavan lämmintä. Toisen nettitiedon mukaan puistopökkösieni on harvinainen ja toisen yleinen. Meillä niitä on ollut ennenkin.
      Täällä aurinko paistaa edelleen täydeltä taivaalta. Toivottavasti se ilahduttaa sinunkin viikonloppuasi.

      Poista
  5. Puutarha alkaa valmistautua talvilepoon. Nuo kärhöt ovat upeita! Minä niin tykkään kärhöistä.
    Kävin pari päivää sitten kantamassa äidin kukkaruukkuja sisälle turvaan. Poukanvillessä oli upea kukinta meneillään. Oma piha alkaa jäädä syksyn myötä vieläkin huonommalle hoidolle, kuin kesällä.
    Sienimetsästä olen melkein joka kerta tuonut mukanani jonkinlaisen luteen ämpärin pohjalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se puutarha taas tekee, vaikka puutarhuri viettäisi mielellään vielä muutaman viikon vähemmän syksyisissä merkeissä.
      Kärhöt ovat ehdottomasti upeita. En yhtään ihmettele, että niistä tykkäät. Niin tykkään minäkin. Äitisi taitaa olla aikamoinen viherpeukalo, kun saa bougainvillenkin kukkimaan.
      Marjaluteesta tuli marjoihin paha haju. Mahtaako luteet tehdä saman tempun sienille?

      Poista
  6. Sinäkin olet kierrellyt ja katsellut puutarhaa jo vähän syksyvinkkelistä😊Paljon syksylläkin on tapahtumaa puutarhassa, kun vain osaa katsoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhasta löytyy paljon kaikenlaista näkemisen arvoista niin syksyllä kuin varhain keväällä. Vuosien myötä olen oppinut katsomaan ja näkemään muutakin kuin kesän komeimmat kukat. Parasta kameran kanssa kuljeskelusta on myös rauhallinen tunnelma, joka yleensä puutarhasta löytyy.

      Poista
  7. Ihan samaa olen täällä ihmetellyt. Tuntui kuin kesää ei olis ollutkaan. Toki, meillä tuo vesivahinko ja remontti veloitti ison osan kesästä ja sen myötä kesä livahti käsistä. Toivotaan lämmintä ja pitkää syksyä, myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä menikin varmasti iso osa kesäkaudesta vesivahingon kanssa elämiseen. Otetaan nyt ilo irti syksystä ja muistetaan, että seuraava kesä on taas edessä. Aurinkoisia ja lämpimiä syyspäiviä sinulle!

      Poista
  8. Jälleen tämä juttusi oli kaikin puolin viihdyttävää luettavaa :). Minullakin kelloköynnösten kesä oli heikoin pitkiin aikoihin, vaikka jonkun verran kukkia on näkynyt. Luultavasti pitkä ja kova hellejakso oli huono kelloköynnökselle, eikä kylmä alkukesäkään auttanut.
    Sinä olet joka tapauksessa saanut kasvukauden aikana paljon tehtyä ja varmasti tämä kaikki on ensi kesän ilona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos olikin huono kelloköynnöskesä, aion kasvattaa sitä tulevinakin kesinä. Kelloköynnöksellä on useita hyviä ominaisuuksia minun tarpeisiini, enkä toista vastaavaa ole keksinyt. Kiva, kun kukkii. Köynnöksen nopea ja runsas kasvu on sen parhaita puolia.
      Olet oikeassa. Tällä kaudella olen tehnyt paljon monenlaisia asioita, joiden vuoksi tuleva kevät on tavallista jännittävämpi.

      Poista
  9. Toivon samaa kuin sinäkin, että talvi vain uhittelisi tovin ja sitten on aika antaa syksyn olla ja hiljalleen saatella matkan kohti talvea - ihan ei vielä. Puutarhaa on täälläkin kierretty ja muutamia uusia taimia alesta olen hankkinut ja tietenkin kukkasipuleitakin. Kelloköynnös teki meillä ihmeellisen kasvun - se kukki todella aikaisin ja niin paljon, että kukkien määrä ylitti koko kelloköynnöskasvatushistoriani ja sitä ihmettelin.
    Sinulla on ollut aktiivinen ja aikaansaava puutarhakesä jälleen ja sitä arvostan! Nyt on aika nauttia tästä ajasta, kynttilöistä ja hämärtyvistä illoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talven uhittelu näyttää jatkuvan. Yö oli täällä jälleen kylmä, kun vielä klo 8 mittari näytti +3 astetta. Onneksi päivät ovat olleet aurinkoisia ja lämpimiä. Ehtii vielä nauttia puutarhasta ja tehdä istutuksia.
      Hauskasti jotkut kasvit osaavat meitä yllättää. Kelloköynnöksesi halusi varmistaa, että jatkat yhteiseloa sen kanssa tulevinakin kesinä.
      Kiitos Saila! Toinen puutarhaihminen ymmärtää ja osaa arvostaa kaikenlaista ahkerointia, mitä kasvukaudella teemme. Sytytellään kynttilöitä ja nautitaan syksyn etenemisestä.

      Poista
  10. Ihania nämä kauniit syyspäivät! Osa puista on vielä ihan vihreänä ja kukkivia kasvejakin on vielä jäljellä. Toivottavasti syksy jatkuisi lempeänä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonpaiste ja lämpö tuntuu hyvältä. Öisin on ollut kylmää. Ihmeen paljon kaikenlaista vielä kukkii ja maisema on pääosin edelleen vihreä. Saapa nähdä, tuleeko kaunis ruska vai putoaako lehdet puista ennen sitä.

      Poista
  11. Kesä todella hujahti ohi ihan silmänräpäyksessä ja alkusyksykin hävisi johonkin huomaamatta. Nyt on ihan täysi syksy päällä hallaöineen eikä aikaakaan kun alkaa se pimeä ja tympeä loppusyksy ennen talvea. Täällä on ollut jo monena yönä asteen verran pakkasta mutta onneksi sen verran lyhyen aikaa kerrallaan, että puutarhassa ei ole vielä mennyt kaikki mustaksi. Saa nähdä, mikä nyt on tilanne, sillä ensimmäistä kertaa tänä syksynä maa on vielä tähän aikaan kevyesti kuurassa. Ilmeisesti viime yönä pakkanen on saapunut aikaisemmin. Hallan nipistely ei sinällään haittaa, sillä se auttaa kasveja valmistautumaan talven tuloon.
    Kaunokaiselle ei tosiaan kannata asettaa liian tarkkoja rajoja kasvupaikan suhteen. Alamäkeen niillä tuntuu olevan hirmuinen hinku ja kanttausurat sekä polut ovat suorastaan vakiokohteita. Niissä tosin talvimärkyys saattaa koitua kohtaloksi, joten vähän extreme-urheilijan vikaakin noissa kasvimaailman teineissä taitaa olla. Siirtelen itse säännöllisesti osan mättäistä ylemmäs turvaan, vaikka välillä moinen touhu tuntuu yhtä tuloksettomalta kuin yrittää saada lapset muistamaan likaisten vaatteiden vieminen pyykkikoppaan saman tien kun sellaisen riisuu päältään.
    Minusta tuo kuvasi kimalainen näyttää tosiaan kivikkokimalaiselta. Eikös olekin tyylikäs ilmestys?
    Ehkä patjarikon päällä voisikin kokeilla ottaa pienet puutarhapäikkärit. Jos männynneulasia on riittävän tiheässä, ne eivät pistele niin paljon kuin yksittäinen ylöspäin sojottava neulanen. Siihenhän se fakiirienkin naulapatjan päällä makoilu perustuu: kun paino jakaantuu tarpeeksi isolle alalle, yhteen pisteeseen kohdistuva paine jää vähäisemmäksi. Ehkä sinun pitääkin nyt suunnata testaamaan, toimiiko teoria käytännössä. Jos ei, niin jatkotutkimuksiin voisi ottaa männynneulas-akupunktion vaikutukset puutarhuroinnissa syntyneisiin lihassärkyihin ja seuraavaksi testialustan ulkonäön vaikutuksen puutarhurin verenpaineeseen ja mielentilaan.
    Mehikasvikuvasi ja tekstisi maalumpeista multalammikossa herätti totisesti mielikuvituksen. Ilmiselvä lampihan tuossa on, kaislikkoakin lammen rantamatalikoissa, saattaapa joukossa näkyä myös keltakurjenmiekan tai osmankäämin miekkamaisia lehtiä. Toivottavasti jänöt eivät käy liian pian parturoimassa pientä kuivan maan lammikkoasi.
    Iloista kuunvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna kivasta ja monipuolisesta kommentista! Toki sinä aina kirjoitat asiantuntevasti ja kiinnostavasti.
      Syksy tulee joka vuosi turhan aikaisin. Jotenkin nuo pakkasyöt tuntuvat oudoilta tähän aikaan. Kovin matalalle yölämpötila ei täällä ole mennyt, eikä mikään ole vielä mustunut. Kuunliljat menevät helposti lötköiksi, ei vielä nekään. Daaliani ovat edelleen talon seinustalla. Tarkkailen niitä päivittäin. Kellariin siirto on jo lähellä.
      Vertasit kaunokaisia hauskasti lapsiin. Niiden "kouluttaminen" on varsin turhan tuntuista, mutta siitä huolimatta minäkin siirtelen tuppaita ylemmäs ja mielestäni parempiin paikkoihin. Menee kuitenkin hetki, kunnes ne ovat taas valuneet kanttausuraan.
      Kiitos, arvasin sinun tunnistavan kimalaisen. Todella komea tapaus.
      Oivallinen neuvo kokeilla männynneulasten akupunktuurista vaikutusta. Taidankin illansuussa laskeutua selinmakuulle patjarikon päälle. Yläselän lihakset ovat edelleen kipeät tuija-aidan leikkaamisesta. Tämän puutarhurin mielialaan testialueen ulkonäkö on jo vaikuttanut kohottavasti. Ja odottavasti, sillä penkin toista päätä muokkasin elo-syyskuussa merkittävästi.
      Tavoitit mielikuvani maalumpeista multalammikossa hienosti. Maalasit siihen vielä lisää yksityiskohtia. Tuntuu hyvältä puhua samaa kieltä kanssasi.
      Toivottavasti ehdit nauttia syksyisestä puutarhastasi ja touhuta siellä toiveidesi mukaisesti työkiireistä huolimatta!

      Poista
  12. Paljon löytyy katseltavaa ja ihailtavaa vielä pihalta! Ja näköjään tosi erikoisia sieniäkin;)
    Meillä oli tänä aamuna +3 astetta, taitaa halla olla jo ihan nurkan takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin paljon kaikenlaista kaunista löytyy vielä puutarhasta, että on ihan hämmentynyt olo siirtymisestä lokakuuhun. Aika kylmäksi yöt ovat käyneet. Pari aamua sitten meillä meni jo pakkasen puolelle.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!