Rypäleet talteen

Zilgat syyskuun alkupuolella

 

Vietin yhdestä sadepäivästä aamupäivän keikkumalla tikkailla pergolan katon alla leikkaamassa rypäleterttuja ämpäriin. Loppupäivä menikin sitten rypäleitä höyryttäessä mehuksi. 

Syyskuun alussa näytti, etteivät rypäleet kypsy ollenkaan. Kyllä kypsyivät. Vain pieni osa jäi raa'aksi. Sadonkorjuun ohessa leikkasin pitkäksi venähtäneitä versoja netistä löytämieni ohjeiden avulla. 

Rypäleitä kertyi neljä ämpärillistä. Osa oli jo niin kypsiä, että ne rapisivat poimintavaiheessa pergolan lattialle. Litistyneistä rypäleistä syntyneet sinimustat läiskät eivät jää pysyviksi. Suurin osa läiskistä lähti jälkisiivouksen yhteydessä harjaamalla ja loput vedellä.

Yllättävän paljon Zilgasta syntyy mehua, vaikka itse marja on pieni ja sen sisällä hedelmän kokoon nähden iso kivi. Suurimman osan mehusta purkitin sellaisenaan pakasterasioihin.  

Osasta mehua tein samantien hyytelöä, joka maistuu hyvältä esimerkiksi juustojen kanssa tai liharuokien tai maksalaatikon kera. Moista määrää mehua emme Ukkokullan kaksistaan ehdi talven aikana käyttämään. Etenkin, kun jo aiemmin tein herukoista mehua. Niinpä valmistan myöhemmin lisää hyytelöä, jota aion jakaa sukulaisille ja ystäville.

Jonkun verran Zilga-terttuja jäi korjaamatta. En saanut tikkaita turvallisesti pergolan ulkoseinälle. Enkä sateen vuoksi halunnut mennä sinne muutenkaan keikkumaan. Mustarastaat käyvät napsimassa rypäleitä. Syököön jäljelle jääneet kiitokseksi, etteivät käyneet pergolan puolella satoa liikaa verottamassa.

Aronia

Aronioita tuli isoimpaan pensaaseen mukavasti. Muut pensaat leikattiin vuosi sitten matalaksi. Ne ovat kasvaneet isoiksi, mutta marjoja ne eivät ole tehneet. Joka kerta portaita alapihalle laskeutuessani pelästyin aroniapuskasta metelillä lennähtäneitä mustarastaita. Yhtä monta kertaa päätin, että pitää tulla pian pelastamaan marjoja omaan käyttöön. En ole ehtinyt. Eikä se nyt suuremmin harmitakaan, koska pakastin on täynnä marjatuotteita. Lisäksi omenasato jäi pieneksi, eikä hedelmien laadussakaan ole kehumista. Tarkoitus oli nimittäin yhdistää säilönnässä omenat ja aroniat.

Muutama Huvitus ja Punakaneli tuli syötyä. Syysomenassa oli enemmän hedelmiä, joita linnut kävivät ahkerasti syömässä. Sillä seurauksella, että hedelmä putosi maahan muurahaisten ja ampiaisten hyödynnettäväksi. Sen, mitä kompostorilta pelastui, kuorin ja pilkoin kattilaan. Keitin omenoista kanelilla ja sokerilla maustettua hilloketta aamupuuron lisukkeeksi. 

Kurpitsoja tuli pieneen istutusalaan nähden kivasti. Spagettikurpitsat olemme jo syöneet. Kuvan kurpitsoista pienemmät syödään varmaankin keittona tai uunissa valmistettuna. Isoimmasta suunnittelen tekeväni joko kurpitsapikkelsiä tai tavallista etikka-sokerisäilykettä.

Kasvihuone on jo tyhjennetty. Lavakauluksissakin on enää kosmoskukat. Olen odottanut lämmintä ja aurinkoista päivää pestäkseni kasvihuoneen. Yleensä olen tehnyt sen syksyllä, koska keväällä on sitten kiva aloittaa uusi kausi puhtaan kasvarin kera.

Teimme Ukkokullan kanssa päiväreissun Tallinnaan. Meillä oli auto mukana, mutta sillä ajettiin keskustan ympärillä aika rajallisesti. Lopulta veimme auton satamaan parkkiin ja jatkoimme jalkaisin ja ratikalla.

Kotiin ostimme marketista virolaisia purkkikeittoja; seljankaa, borshia. Ne ovat edullisia ja maukkaita. Ostimme myös leipää ja savujuustoa. Lihatuotteita ei suositella tuotavan Suomeen EU:n alueella pahentuneen afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Savujuusto kuuluu eläinperäisiin tuotteisiin, joten sen suhteen mokasin eli juustokin olisi ollut hyvä jättää ostamatta

Tallinnan laajentunut ratikkaverkosto helpottaa nyt matkailijoitakin, kun kakkosen ratikkaan voi hypätä kyytiin jo satamassa. Minulla on entuudestaan virolainen matkakortti, johon voi ladata rahaa kaikissa R-kioskeissa. Terminaalissa olisi ollut kyseinen kioski, mutta automatkustajina emme tulleet terminaalin kautta. Niinpä kysyin Nautica-keskuksen Rimi-marketin infosta, voiko matkakorttia ladata heillä. Kyllä voi ja latasinkin. Ratikoissa voi maksaa myös pankkikortilla.

Vietyämme auton sataman parkkiin, hyppäsimme kakkosen ratikkaan ja ajoimme Koplin suuntaan Balti Jaam -torille. Vuonna 2018 avattu tori on kolmikerroksinen rakennus, josta löytyy monenlaisia ruokamyymälöitä ja lukuisia ruokapaikkoja sekä palveluita. Toisessa kerroksessa on virolaista käsityötä, vaatteita, antiikkia ja vanhaa tavaraa.

Katetussa ulkotilassa on hedelmä- ja vihanneskauppiaita. En kyennyt ohittamaan hyvän näköisiä kantarelleja, joita myytiin kilohintaan 6,90. Ostin kaksi kiloa, jotka seuraavana päivänä puhdistin ja pakastin.

Balti Jaam -torilta kävelimme vanhaan kaupunkiin. Sää suosi meitä auringon porottaessa +24 asteen lukemissa. Kiertelimme kaupungilla ruokapaikkaa etsien. Niitähän Tallinnassa on joka nurkalla. Lopulta istahdimme yhteen Rootermann-keskuksen torialueella sijainneen ravintolan ulkoterassille. Söimme paahdettua ankanrintaa uuniperunan, herkullisen punajuuren ja punaviinikastikkeen kera. 

 

Aikamme terassilla ruokaa sulateltuamme kävelimme Viru-keskukseen. En ole vuosiin käynyt siellä. Halusin nähdä, millainen kauppakeskus nykyään on. Samanlainen kuin mikä tahansa kauppakeskus missä tahansa kaupungissa. Kiiltäviä lasikaiteita, kirkkaasti valaistuja merkkituotekauppoja, rullaportaita sinne sun tänne. Ei innostanut. Vielä vähemmän siksi, että Ukkokulta inhoaa shoppailua. Niinpä ehdotuksestani kävimme pohjakerroksessa sijaitsevassa marketissa. Muistin, että olen etsinyt Suomessa monesta paikassa tryffeliöljyä. En ole löytänyt. 

Kaubamajan ruokakauppaa voisi verrata entiseen Stockmannin Herkkuun. Hyvä valikoima tuotteita, joita ei joka kaupassa meilläkään ole. Kauniisti aseteltuja erikoisuuksia, hinnat melko korkeita. Kiva oli katsella ja taivastella. Mikä parasta, löysin etsimäni eli pienen pullon tryffeliöljyä 8 eurolla.

Palasimme satamaan ja siirryimme auton kanssa jonottamaan laivaan pääsyä. Paatti nieli ison määrän rekkoja ja yllättävän paljon myös henkilöautoja ottaen huomioon, että loma-aika on jo ohi. Laivassa oli mennen tullen melko väljää, eikä istumapaikoista ollut puutetta. Kolmannen luokan trubaduuri koitti saada eloa yleisöön siinä kovin hyvin onnistumatta. Karaokea on aina hauska kuunnella. Nyt ainoastaan yksi brittikaveri esitti pari biisiä.

Reissu sujui hyvin. Tallinnassa käynti on mukava ja helppo ulkomaanmatka, jossa parasta on kotiinpaluu ja pääsy omaan sänkyyn nukkumaan.