Sivut

lauantai 15. marraskuuta 2025

Outo valoilmiö

Mustilanhortensia
 

Eilen, perjantaina ehdin tehdä puutarhakierroksen aamupäivällä. Oli ihan kummallista kävellä pikkupakkasen kuuraamalla nurmikolla. Ei sen pakkasen vuoksi, vaan kirkkaassa auringon paisteessa. Outo valoilmiö viikkoja jatkuneiden tihku- ja kaatosateiden jälkeen. Johan tässä alkoi pohtimaan, onko ihmiskunnalta kokonaan sammunut se tärkein valon- ja lämmön lähde? Ei onneksi. Auringonsäteet saivat hymyn huulille ja mielen iloiseksi.

Reunuspäivänkakkara


Syksyn varsinaiset puutarhatyöt on tehty. Lintujen ruokintaa olen lykännyt tavallista pidempään, koska maa on ollut täysin sula. Tintit ovat kyllä käyneet ahkerasti koputtelemassa ikkunoita vihjaillen, että laitahan nainen niitä siemeniä automaatteihin. En tehnyt niin vieläkään. Ajattelin odottaa vielä vähän aikaa luvattuja vesi- ja räntäsadetta sekä lisää pikkupakkasia. Laitoin sentään kolmeen paikkaan alkupalaksi talipötköt. Huraus vain ja pötköt oli löydetty. Enimmäkseen sini- ja talitinttejä sekä joitakin pikkuvarpusia. Pari puntatulkkurouvaa napsi syreenissä siemeniä.

Helleborus - Jouluruusu

Jouluruusun avautunut kukka oli kuurakuorrutuksen saatuaan jähmettynyt niille sijoilleen. Samaisen jouluruusun kaksi nuppua ovat pakastuneet, eivätkä taida enää aueta. Vähäinenkin väripilkku ilahduttaa katsojaa.


Kävin pikkupuutarhassa ravistelemassa koristeomenapuissa riippuvista lyhdyistä niiden pohjalle kertynyttä vettä. Torstain satoi koko päivän, ajoittain jopa kaatamalla. Pikkupuutarhaan mennessäni avasin verkkoportin varovasti, ettei siinä roikkuvat vesipisarat kastelisi vaatteitani. Pisarat olivatkin jäätyneitä, eivätkä pudonneet verkon liikuttamisen johdosta.

Ostin kaupasta säkillisen Puutarhan Talvisuojaa, jota laitoin mm. Austin-ruusujen tyvelle ja magnolialle. Talvisuoja hidastaa maan routaantumista, joten toivon sen auttavan ruusujeni selviytymistä talvesta. 

Ruusuherukka

Ruusuherukat ovat olleet jo jonkin aikaa verkkojan ympäröimät. Kummassakin pensaassa on isoja silmuja. En ole aiempina syksyinä tarkkaillut ruusuherukoita. Kuuluuko niiden elintapoihin kasvattaa silmut jo syksyllä? Vai onko tämä pitkän ja leudon syksyn tepposia? Viisaat, kertokaa!

Papaver orientale 'Princess Victoria Louise' - Idänunikko

Unikoilla on tapana kasvattaa lehtiä jo syksyllä. Raparperien viereen tänä kesänä ilmestynyt vaaleanpunainen prinsessa on kasvattanut muhkean lehtipehkon. Paikka on lämmin ja aurinkoinen. Kyllä siihen osuu myös pakkaset. Parista hassusta pakkasaamusta unikko ei tähän mennessä ole ottanut ollenkaan nokkiinsa. 

Physocarpus opulifolius Fireside 'UMNHarpell' - Purppuraheisiangervo

Purppuraheisiangervo Fireside pitää tiukasti kiinni viimeisistä lehdistään. Se on varmaan mielissään kehuistani. Saa ollakin. Fireside on minulle oikein mieluisa ilmestys.

Perjantaina talvisuojaa säkistä ruusuille laittaessani kotikadulla pörräsi harjatraktori putsaamassa syyslehtiä asfaltilta. Meinasinkin tiistai-iltana bussilta tullessani kaatua jalan luiskahtaessa paksussa lehtimassassa. Sain tasapainotettua itseni ja säästin luuni rikkoontumisilta.

Vielä ei ole joulun aika, vaikka kaupoissa liikkuessa voisi toisin luulla. Jättimäisten suklaarasiakekojen välistä kassaa kohti oikaistessa kiittelen, ettei sentään kaupan kauittimista raikaa kulkuset ja tonttujen tanssit. 

Traktorin siirtyessä naapurikadulle alkoi jostain lähitienoolta kuulua joululaulu. Hetken jouduin ihmettelemään, kunnes tajusin musiikin tulevan seuraavan talon portille pysähtyneestä Smarketin robotista. Pian se huristeli meidän talon ohitse kolmen kilometrin päässä sijaitsevaan kauppaan, kaiketi hakemaan uutta lastia.

Tuurenpihlajakin pullistelee silmujaan.

Päätinpä sitten itsekin virittää muutaman kausivalon. Valonauhojen laittaminen on helpompaa, kun kireä pakkanen ei liikaa nipistele näppejä. Ensin ajattelin, etten valoja vielä sytytä. Kun olin todennut valojen toimivan ja säätänyt ajastimet sopiviin ajankohtiin, totesin, että aloittakoot valaisunsa jo nyt. Joulun jälkeen en niitä kuitenkaan pitkään jaksa katsoa.

Berberis thunbergii 'Atropurpurea' - Purppurahappomarja


En ole vielä tottunut siihen, ettei kaikkea vapaa-aikaa tarvitse käyttää puutarhassa. Tekemistä löytyy ilman pihatöitäkin kunhan saan itseni säädettyä uuteen mielentilaan. Voisin aloittaa vaikka uusien verhojen lyhentämisellä. Moni puutarhaan liittyvä listakin odottaa päivittämistä. Välillä saa ihan vain olla, eikö vain!

Toivon kaikille auringonpilkahduksia ja mukavaa viikonloppua!


28 kommenttia:

  1. Idänunikon lehtipehko on hauskan näköinen. Juuuu, nyt voi ottaa puutarhassa rauhallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on aika puutarhurinkin keskittyä nauttimiseen ja ympärilleen katselemiseen.

      Poista
  2. Auringon näyttäytyminen melkein säikäytti täälläkin😂On ollut kyllä tuhruista ja harmaata tosi pitkään.
    Idänunikolla on kyllä elinvoimaisen näköinen tupas. Ja nuo heisiangervot ovat syksyllä kauniita loppuun asti. Happomarjojen pikkuruiset marjat ovat pieniä ilon helmiä marraskuussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko varmaan paistaisi enemmänkin, jos se ymmärtäisi energisen vaikutuksensa ihmisiin. Tankatkaamme valoa menneidenkin päivien edestä.
      Heisiangervoista riittää iloa alusta loppuun saakka. Ehkä istutan niitä vielä lisääkin. Samoin happomarjoja, kun olen ne löytänyt taas uudelleen.

      Poista
  3. Aurinko hivelee ja nyt jo toista päivää peräkkäin! Tähän saattaisi ihminen jopa tottua. Sadekaudella oli niin pimeää, että tämä tuntuu nautinnolliselta, ikään kuin päivä olisi jo pitenemässä.
    Upea idänunikko, mikä elinvoima. Ja hyvä idea tuo ruusujen talvisuoja. Siitä muistin, että enpä ole vielä suojannut köynnösruusujen tyviä ollenkaan (muita ruusuja en välttämättä suojaa ollenkaan). Sekin täytyy muistaa tehdä, onneksi paukkupakkasia ei ole luvassa, tai meille päin tuskin pakkasia ollenkaan. Ihan hyvä, en ole vielä henkisesti valmis talveen, tuskin ruusunikaan.
    Mahtava tuo mustilanhortensia-kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoon tottuminen sujuisi minulta ongelmitta. Tämä valossa kylpeminen vie ajatukset väistämättä kevääseen.
      Suojaan ainoastaan nuo Austinit. Muut ruusut ovat pärjänneet hyvin ilmankin. Mitään kovia pakkasia ei ainakaan tänne ole luvassa. Märkä maa ei ole jäätyessään hyvä kasveille, vaikka kaipa nuo ovat melko sopeutuvaisia jo näihin leutoihin talviin.
      En taida olla koskaan henkisesti valmis talveen. Mitä nopeammin ohi, sen parempi minulle.

      Poista
  4. Upeat kuvat. Nuo hortensian kukat ovat kyllä herkän kauniita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos enkulin käsityöt! Hortensiat ovat ihania pensaita melkeinpä ympäri vuoden.

      Poista
  5. Elämme jännittäviä aikoja: ollenkaan ei voi tietää, minkälainen talvi on tulossa. Voi tulla valtavasti lunta tai sitten ei ollenkaan. Voi sataa räntää tai voi olla kirkas talviauringon paiste. Mistään emme voi olla varmoja, joten odotamme mielenkiinnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi on joka vuosi yhtä arvaamaton. Tai itse asiassa tänä päivänä aina vain arvaamattomampi. Paras vain vilkaista aamulla ikkunasta ja suhtautua kuhunkin päivään sen mukaisesti.

      Poista
  6. Talvisen kauniita kuvia puutarhastasi🥰
    Lokoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi näin jälkikäteen! Pakkasessa herättiin tänäkin aamuna eli talvi jatkaa tuloaan.

      Poista
  7. Oi ihania luontokuvia 🧡 Nyt huomio kiintyi tummaan punaan, esimerkiksi purppuraheisiangervoon. Ja kuura kaunistaa kaikkea kummasti 🌻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purppuraheisiangervo Firesiden viimeiset tummat lehdet ovat hienoja. Kunhan päästään kevääseen, niitä tulee taas koko puskan täydeltä. Saapa nähdä, koska siirrymme kuurasta lumeen.

      Poista
  8. Minäkin olen jo säätänyt itseni enimmäkseen sisähommiin eli kaappien siivousta ja turhan tavaran karsimista on riittänyt. Meillä sää ei suosinut ihan viimeisiin puutarhan viimeistelyihin, joten jääkööt odottamaan kevättä.
    Nauratti tuo joululauluja ”lauleskeleva” robotti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä on yleensä syksyä enemmän intoa puutarhan siistimiseen. Ihan hyvällä mielellä voit keskittyä kaappien siivoamiseen. Turhaa tavaraa tuppaa kertymään. Välillä luopuminen on vaikeaa. Miten sitä kiintykään tavaraan.
      Joululaulua laulava robotti nauratti minuakin, kunhan ensin tajusin äänen lähteen.

      Poista
  9. Kaunista. Tuo samainen outo valoilmiö toi meillä ikävästi esille pesemättä jääneet ikkunoiden ulkopuolet, kääk!
    Happomarjat olisivat kivoja, mutta nuo viheliäiset piikit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan, miten paljon harmaita viiruja ja pilkkuja aurinko meidän ikkunoista paljasti. Pesin ne syyskuussa, mutta sen jälkeen vettä onkin tullut harva se päivä ja usein vaakatasossa suoraan ikkunoihin. Ehkä pesen ulkopinnat uudelleen, jos tulee leutoja päiviä.

      Poista
  10. Kyllä auringonpaiste tuntuu tähän aikaan vuodesta sellaiselta ihmeeltä, ettei meinaa uskoa silmiään kun poutapäivä osuu kohdalle. Sadetta on saatu enemmänkin kuin kylliksi ja niin ilmeisesti teilläkin. Yksikin aurinkoinen päivä seassa virkistää kummasti.
    Puutarhastasi löytyi monta kaunista yksityiskohtaa. Siellä ne kasvit valmistautuvat kukin tyylillään talveen. Ruusuherukasta en osaa sanoa yhtään mitään enkä nyt äkkiseltään muista, miten kookkaat silmut muut herukat tekevät syksyllä. Eikös niihinkin tule ihan selvät silmut?
    Ruokarobot tulivat myös tänne tänä vuonna ja täytyy myöntää, että monta kertaa ne ovat meidänkin ostoksiamme kuskanneet. Sympaattisia köröttelijöitä eikä tarvitse itse tuhlata aikaa kaupassa pyörimiseen. Joululaulujen hoilotteluun on kyllä minusta vielä pikkuisen liian aikaista.
    Milloinkahan sitä itse saisi aikaiseksi viritellä kausivaloja? Toisivathan ne kivasti valoa pimeyden keskelle ja mukavampi ne olisi tosiaan lämpimämmällä kelillä viritellä kuin odotella pakkasia.
    Viikonloppu meni jo (ja kiitos, oikein hyvin vieläpä) mutta mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli innostavaa tehdä pitkä kävelylenkki sunnuntain auringonpaisteessa. Tankkasin valoa seuraavien sateiden edestä.
      Alkaa olla kuvausideat puutarhassa loppuun kaluttu. Samoja yksityiskohtia ei voi loputtomiin lukijoille esitellä. Saattaa hyvinkin olla, että ruusuherukka tekee isot silmut jo syksyllä. Leuto saa epäilemään normaalejakin ilmiöitä oudoiksi.
      Ruokarobotti on sympaattinen kulkija. Näen sen usein kulkevan iltapimeällälläkin. Seuraavaksi sitten jännätäänkin robotin juuttumisia hankeen, jos lunta tulee. Mikäli auraus hoidetaan entiseen malliin, robotti joutuu laulujen sijasta huutamaan apua.
      Aurinkoisia arkipäiviä sinulle!

      Poista
  11. Aurinko saa ihmeitä aikaan. Minä en enää tee päivittäisiä puutarha kierroksia kun täällä kotona on niin pienet ympyrät. Ulkona tulee tehtyä kuitenkin kävelymatkoja kun sää sallii.
    Yritän keskittyä myös sisähommiin. Pitäisi saada lapsille aikaiseksi Labubu sukat siihen ei löydy ohjetta mistään...joudun itse säveltämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotiseudullasi on mielenkiintoisia kävelyreittejä, joten oma pieni pihapiiri ei varmaan haittaa. Nyt on hyvä aika tarttua sisähommiin. Puutarhakauden aikana ei millään malttaisi olla sisällä.
      Etköhän sinä onnistu tekemään Labubu-sukat.

      Poista
  12. Kiitos ihanista makrokuvista, lehtijuovista, uurteista - rakastan tutkiskella niitä.
    Osaat kuvillasi tuoda kauneuden lähelle, liki käsin kosketeltavaksi. Nautinto meille lukijoille!
    Kun puutarha saa rauhan, niin tottakai puutarhurillekin kuuluu siitä osa...
    oma rauha... olla ja selkeyttää ajatuksiaan ja mietteitään mihin mielekkääseen haluaa omaa energiaansa seuraavaksi käyttää... arvelen, että sulla jo puikot siellä kilisee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi Repolainen! Osaan kyllä järjestää itselleni omaa rauhaa. Tekeminen ei useinkaan ole minulle edes mikään rasite. Puutarhahommissakin ajatus kulkee synnyttäen uusia ideoita, toisaalta myös rauhoittaen. Puikot ovat kilisseet ja kilisevät tänäkin iltana.

      Poista
  13. Hauskoja nuo robotit :) Ne ovat jotenkin inhimillisiä lauluineen, vaikka ovatkin koneita. Millaisiahan muita koneita tässä tulevaisuudessa vielä saadaankaan nähdä. Joululauluja minä en ole vielä onnistunut kuulemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen kerran kuulin ruokarobotin ylipäätään ääntelevän. Joululaulun jälkeen se vielä sanoikin jotain, mutta en saanut lauseesta selvää. Toivottaakohan se kesällä hyvää juhannusta?

      Poista
  14. Kyllä auringolla on ihmeitä tekevä vaikutus, mielialaankin. Miusta nuo ruokarobotit on söpöjä kulukiissaan siellä kaduilla. Oon nähny niitä siellä poikamme luona käyvessä. Vai laulelookin se kulukiissaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonpaiste lataa ihmisen "akkuja" oikein tehokkaasti.
      Ruokarobotit ovat tosiaan lystikkäitä. En ole aiemmin kuullut niiden sanovan mitään. Liekö joku uusi ilmiö?

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!