Pionit houkuttelivat sateita

Pioni 'Coral Charm'

 

Pioneilla on pettämätön taito kutsua sateet paikalle juuri silloin, kun kukinta näyttäisi olevan parhaimmillaan. Pihani kauneimmaksi pioniksi nimeämäni 'Coral Charm' ehti kukkia näyttävästi sopivasti ennen pahimpia sateita. 

Tosin sen kuvaaminen jäi vähäiseksi, kun en viitsinyt ulkoiluttaa kameraa sateen piestessä puutarhaa. 'Coral Charm'illa on ihastuttava tapa vaihtaa terälehtien väriä kukinnan edistyessä. Alun korallinpuna vaihtuu vaalean keltaisen kautta lähes valkoiseksi.

Pioni 'Sarah Bernhardt'

Vaaleanpunainen hörsylämekko 'Sarah Bernhardt' on pihani vanhimpia pioneja. Tänä vuonna kaikki pionit kasvattivat pitkääkin pidemmän varren, jonka tukemisessa jopa vuosi sitten Latviasta hankkimani tuet osoittautuivat liian mataliksi. Painavia kukkia on hankala tukea, enkä siihen hommaan sitten ehtinytkään.

Pioni 'Karl Rosenfeld', takana 'Sarah Bernhardt'

Sarahilla näytti olleen vispilänkauppaa Karlin kanssa. Kovasti nojailivat toinen toisiinsa. Halailusta oli pelkästään hyötyä, kun tällä tavoin pysyivät paremmin pystyssä aivan siihen saakka, kunnes sunnuntain toistuvat kaatosateet väsyttivät pariskunnan.

Pioni 'Festiva Maxima'

Valkoinen 'Festiva Maximakin' pärjäsi yllättävän hyvin sateiden keskellä. Se aloittikin kukintansa ensimmäisten joukossa, joten näyttävin kukinta oli jo ohi pahimpien sateiden yllättäessä.

'Nilan Pioni'

Samoin 'Nilan Pionit' luopuivat terälehdistään sovinnolla jo viikolla. Välttyivät siten sopivasti sunnuntain hakkaavilta sadekuuroilta.

Pioni 'Immaculee'

'Immaculeen' siirsin kesällä 2023 Kurgaanista Kiemurapenkkiin. Kurgaanissa se kasvoi niin korkeaksi, että kukat avautuivat riippahernepuun lehvistön sisälle. Riippahernepuuta tämä ei näyttänyt haittaavan, mutta minusta on mukavampi ihailla kauniita kukkiani tunkematta itsekin päätä pensaaseen. Siitä siis muutto muualle. 'Immaculeen' kotiutumiseen menikin sitten sen verran aikaa, että kukki uudessa paikassa vasta nyt. Kuvaaminen ei mennyt ihan toiveiden mukaan, sillä tämän kuvan jälkeen näinkin kyseisen pionin terälehdet pudottaneena.

Ostettu 'Elsa Sass'ina

Tämän nätin pionin ostin kuvan perusteella saksalaisesta Liiteristä. Lapussa väitetään pionin olevan 'Elsa Sass', mistä en ole ihan varma. Tykkään kyllä tämän pionin ulkomuodosta, joten olkoo Elsa tai joku muu.

Pioni 'Jan van Leeuwen'

'Jan van Leeuwenin' olen ostanut Pionien kodista kesällä 2007. Kotipihalle päästyään se seikkaili pari kesää, kunnes istutin sen Kurgaaniin. Siinä se on viihtynyt ja runsastunut mukavasti. Tämä pioni saa katsojan eli minut aina hyvälle mielelle. Paistettua kanamunaahan se muistuttaa. Elegantin ulkomuotonsa puolesta se ansaitsee paikkansa puutarhassani.

Ostettu 'Bowl of Beauty'na

Ruusupenkin pionit saavat minut tänä kesänä hämilleni. Tämän olen nimittäin ostanut ja istuttanut 'Bowl of Beautyna'. Siltä se on aiempina kesinä näyttänytkin, mutta nyt kaikkien kukkien keskustan tavallisesti vaalean kerman värinen hörsylä onkin aika lailla keltainen. Kukki kyllä runsaana - ja tavattoman korkeana. Pysyi kuitenkin erinomaisen hyvin pystyssä, vaikka tuki ei ollut paras mahdollinen.

Pioni 'Bartzella'

Keltainen 'Bartzella' tuli hankittua 2017, kun sellaisen kaupassa näin. Tuolloin olin pahasti "pitää-saada-uusia-pioneja" -tartunnan kourissa. Tämän kanssa taisi mennä pari kolme vuotta ennen sen ensimmäistä kukintaa. Vauhtiin päästyään se onkin kukkinut useamman nupun voimin. Tänä vuonna jäädään kahteen kukkaan.

Pioni 'Alexander Fleming' - epäilen tätäkin nimeä.

Tämä Aleksanteri ja seuraavan kuvan Emile kuuluvat jälleen saksalaisen Liiterin "arvaa-mitä-juurakosta-kasvaa" -ostoksiin. Ihan nättihän tuo on, vaikka ei korvaansa lotkauttaisi kasvilapun nimellä häntä puhutellessani. 

Pioni 'Mme Emile Debatene' - ei taida olla.

Emilen väristä en ole aivan varma, tykkäänkö vaiko en. Kuvassa se näytti selvästi vaaleammalta. Ilman muuta minulla on mielivärini ja värit, joita en varta vasten kaupasta kotiin kantaisi. Vaan kun jonkun kasvin olen puutarhaan istuttanut, se yleensä löytää paikkansa niin mullassa kuin mielessänikin. Saakoon mahdollisuutensa.

Ukkospilvet 3.7.

 
Sateita on totisesti riittänyt lähes joka päivälle. Tiettyyn rajaan saakka puutarhaihminen voi suunnitella tekemisensä sään mukaan. Vaan jos vettä tulee harva se päivä, alkaa pihatyöt kasaantua. Säiden parantumista odotellessa ei kotiakaan jaksa loputtomiin imuroida tai harjoittaa ylenpalttisesti pyykkihuoltoa. 

Aruncus dioicus - Töyhtöangervo

 
Lauantaina katsoin sääkarttaa. Lähestyviä pilviä uhmaten käynnistin ruohonleikkurin. Pilvet alkoivat pudottaa lastiaan, mutta juuri silloin olin ehtinyt hedelmätarhaan, jossa omenapuiden runsas lehvästö suojasi minua kastumiselta. Kun vettä ei satanut aivan hillittömästi, päätin jatkaa työtäni. Se kannatti, sillä sade loppui lyhyeen. Sain tehtyä runsaan tunnin leikkuu-urakan ja päälle vielä trimmasin kanttausurat. Kylläpä olin itseeni tyytyväinen katsellessani hoidettua pihaa.

3.7. pilvien määrä vaihteli tunnista toiseen

 

Kylän yli seilaavat pilvet ovat tuoneet mukanaan myös ukkosia. Ei mitään sensaatiomaisen suuria myräköitä, mutta sopivasti on paukutellut ja salamoita leiskunut. Ja sitä vettä on satanut; hissukseen, kovempaa ja sitäkin useammin kuin saavista kaatamalla. Eipä ole tarvinnut murehtia puutarhan kastelemisesta. Kerran näinkin. Johan tässä on ollut useampi kesä, jolloin kasvit ovat joutuneet kärvistelemään pitkiä kuivuusjaksoja. 

Seuraava heinäkuinen homma onkin jo alulla. Nimittäin omenapuiden vesiversojen leikkaaminen, joka on hyvä tehdä näin heinäkuussa. Kuiva sää olisi ollut parempi niin omenapuiden kuin leikkaajankin kannalta, mutta nyt on pakko huomioida oman ajankäytön suunnittelu ja sääennusteet.

Etualan Huvituksen ilme keveni, kun tihkusateesta huolimatta kiipeilin tikkailla oksasaksien kanssa. Siivosin leikkuujätteen pois ja jätin tikkaat odottamaan kolmen muun puun työstämistä. Valkeakuulaassa ei ole kovin paljon vesiversoja. Sen sijaan syysomenassa ja punakanelissa kylläkin. Huvitus on yleensä näistä työläin. Siitä oli hyvä aloittaa.

Kellonummen hautausmaa, Espoo

 
Isän uurna on laskettu hautaan. Perunkirjoitusprosessikin on edennyt hyvin. Sunnuntaina vietettiin sukulaistytön rippijuhlia. Tälle kesälle osuu tavallista enemmän merkkipäiviä. Muutenkin lähipiirissä on monia synttäreitään ja nimipäiviään kesäkuukaisina viettäviä. 

Niin mukava kuin läheisten kesken onkin kahvitella, tuntuu hyvältä palata oman kodin rauhaan, vaihtaa juhlatamineet arkisempiin vermeisiin ja mennä kiertämään ja nyppimään puutarhaan. Siellä ajatukset tasaantuvat ja mieli rauhoittuu.

Aurinkoa heinäkuuhunne!