Vihdoin lämmintä!

Kuvien pienentämisen myötä osa kuvista on kadoksissa.

Vihdoin aurinkoinen ja ihanan lämmin kesäpäivä. Ulkona tarkenee hihattomassa ja ilman sukkia jopa varjossa. Tietoisena urakan hikisyydestä, lähdin kuitenkin heti aamulla pihahommiin. Mielessäni alkoi hahmottua uuden kukkapenkin muoto ja toteutustapa. Siis nurmikkoa pienentämään!

Hieman turhaa kärräämistä oli edessä, sillä nyt oli tarkoitus siirtää viikko aiemmin metsän laitaan kipattu kukkapenkkien rajausmatsku takaisin nurmikolle. Taisi tulla 3-4 kärryllistä tavaraa, ruohoisia multapaakkuja, joita syntyi leventäessäni vanhoja kukkapenkkejä. Hikiseksihän nuo muutamatkin kärrylliset osoittautuivat ja niinpä toteutin osan projektista ja jätin loput myöhempään ajankohtaan. Aikamoinen kekohan siitä muodostui. Kanttasin keon ympärystän pyöreään muotoon ja laitoin kanttauksen pohjalle suodatinkangasta. Sen päälle sain Ukkokullalta käytettyjä kiuaskiviä ja omalta kivienkeräyspaikaltani kärräsin vielä pienempiä kiviä lisäksi, jotta tuohon kanttaukseen ei kuluisi niin paljon kivituhkaa. No, eipä tuota kivituhkaa paljon ollut jäljelläkään. Vajaa kärryllinen eli siltäkin osinkin homma jäi kesken. Peittelin keon kosteilla sanomalehdillä ja päälle viritin ison pressun. Siellä muhikoon jonkin aikaa, kunnes on kunnolla aikaa jatkaa projektia.

Nyt sitten aivonystyrät työskentelemään jatkoideoita. Kivituhkaa on tilattua lisää, jotta saan erotettua kukkapenkin kunnolla nurmikosta. Ja onhan sille kivituhkalle muutakin käyttöä tässä pihassa. Suurinpiirtein tiedän, mitä kukkia penkkiin näin alkuun tulee. Ja kuten jo aiemminkin olen miettinyt – ääneenkin – vasemman rinteen kunnostus lähtee samalla käyntiin. Tai on jo lähtenyt, sillä olen surutta tallustellut rinteessä ahomansikoita syömässä.

Ja nyt on sitten jalkapallon EM-kisatkin käyty ja voittaja löytynyt, joten ehkä tulee mentyä hiukan aikaisemmin nukkumaan.