Sivut

torstai 27. syyskuuta 2012

Kolme kissaa ikkunalla


Eläimet ovat älykkäitä, jos sataa ja tuulee, on mukavampi tiirailla maailmaa ikkunalaudalla istuen. Sadetta ja tuulta onkin nyt ollut riittämiin ja lisää juuri uutisissa luvattiin. Uudellamaalla saattaa sadetta tulla jälleen ennätysmäisesti, kuten viime sunnuntainakin. Puutarhassa sen huomaa esimerkiksi nurmikolla kävellessä; siellä litsahtelee ja kesäläpsyillä omenoita poimiessa taatusti kastaa sukkansa. Vaikka muutamana aamuna on ollut melkoisen koleaa, reippaasti alle +6 astetta, on päivisin kohtalaisen lämmintä. Tänäänkin melkein +14, mikä tähän vuodenaikaan tuntuu suorastaan kesäiseltä. Kostea ilma on toki hyvää hengittää ja oikeissa tamineissa ulkoilulle ei ole estettä, mutta puutarhassa työskentely ei kyllä houkuttele. Kuraista ja sotkuista. Nyt vain odotellaan seuraavaa aurinkoista ja kuivattavaa säätä, jotta pääsisi vielä tuota nurmikkoa leikkaamaan. Näyttää jälleen kasvaneen varsin pitkäksi. Samalla silppuuntuisi maahan sataneet lehdet, joita ei vielä ole juurikaan haravoitavaksi. Siis nurmikolla, hiekkakäytävillä kyllä rahisee ja suhisee kävellessä. 

Jääkaappimagneetti

Juuso yrittää tuolla terassilla tassuttaa vedestä kiiltäviä haavanlehtiä. Jotenkin ne ilmeisesti tuntuvat siitä pelottavilta tai muuten vaarallisilta, kun se ei malta jotain tiettyä lehteä ohittaa ilman pienoista "kissa-hiiri" -leikkiä. Tänään tuo muuten niin ihana karvakasa tuli aamuneljältä sänkyni viereen naukumaan. Yritin puristaa silmät kiinni ja kääriytyä peittoon, mutta ei mikään auttanut. Kissalla on jokin hätä tai ainakin tärkeää asiaa, kun se naukui taukoamatta. Heti saatuani jalat pois peiton alta, katti vilisti häntä viivana ulko-ovelle. Pimeässä ja märässä aamussa oli vietävä kissa ulos pissalle. Olisin tietenkin voinut sulkea Juuson kodinhoitohuoneeseen, jolloin se ehkä olisi käynyt hiekkalaatikollaan tarpeillaan. Olen kuitenkin niin tottunut kissan ulkoiluttamiseen, ettei sisävessavaihtoehto tullut ensimmäisenä mieleeni.



Mitäs sitä kissakaan märässä maailmassa tassujaan sotkisi, kun voi köllötellä lämpöisessä ja kuivassa.

9 kommenttia:

  1. Helttinen sentään noita :))

    VastaaPoista
  2. Miten ihania kissakuvia! Mulla on heikko kohta kissoja ajatellen, vaikka itsellä onkin vain yksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henkkumaaria, yksi vain meilläkin on, mutta toivon mukaan joskus on mahdollisuus ottaa lisää kissoja.

      Poista
  3. Hauska kissatrio :)

    Hiltunenkin on siirtynyt aika pitkälti sisäkissan elämää viettämään nyt,kun säät ovat olleet suorastaan ankeat. Nyttenkin juuri makailee tuossa vieressä esikoisen sylissä. Vessa-asiat käy pikaisesti ulkona hoitelemassa.

    Omassa pihassa on niin märkää,että siellä on välillä ihan hengenvarallista liikkua,kun tulee liukasteltua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, varo nyt telomasta itseäsi. Märät puunlehdet ovat tosiaan aika liukkaita.

      Poista
  4. Mä jo aattelin, että nyt Juuso on saanut pentukaverit ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, kunpa se sietäisikin muita kissoja. Meillä olisi taatusti enemmänkin karvaveijareita. Täytyy ilmeisesti tyytyä yhteen oikeaan ja lukuisiin keinoversioihin.

      Poista
  5. Kyllä on söötti Juuso. Näissä blogeissa on aina niin söpöjä kisuja. En voi itselle ottaa, koska olen kissoille allerginen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allergian kanssa ei ole leikkimistä. Kissat ovat sööttejä ja oma kissa tietenkin se söötein.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!