Entisöintiä ja uuden ompelua

Sateisista ilmoista on ollut se hyöty, että rästiin jääneitä sisätöitä on tullut tehtyä oikein urakalla. Taisin jo aiemmin kertoa saaneeni vanhempieni vanhan "puhelinpöydän". Aikoinaan sen paikka oli eteisessä ja siinä pidettiin lankapuhelinta ja pientä lamppua. Nyt vanhemmillani ei enää ollut tilaa tälle pöydälle ja pelastin sen joutumasta kaatopaikalle. Pöytä oli palvellut yli 40 vuotta ja se myös näkyi kolhuina ja kuluneena pintana. Pitkään mietin, miten saisin pöydästä siistin ja hetken jo tuumin, josko veisin pöydän jollekin ammatti-ihmiselle entisöitäväksi. Onneksi on google, josta löysin paljon hyviä neuvoja, miten kunnostaa vanhoja huonekaluja. Ja sitten vain rautakauppaan hankkimaan tarpeita. En erityisemmin tykkää tavaroiden mainostamisesta, mutta tällaisessa työssä oikeanlaisten aineiden löytäminen on tärkeää, varsinkin tällaiselle harrastelijalle. Niinpä siis mainitsen käyttämieni tuotteiden nimet, jos niistä vaikka olisi apua jollekulle toiselle.

Hyytelömäistä lakanpoistoainetta Liberon Stripperiä oli helppo levittää siveltimellä pystysuorillekin pinnoille ja hetken vaikutettuaan lakka lähti pinnasta kaapimalla. Muovi- tai kumilasta olisi ollut hellävaraisempi, mutta käytin työhön tavallista metallilastaa ja varovaisesti kaapimalla silläkin sai siistiä jälkeä. Toistin käsittelyn, jotta saisin varmasti tasaisen tuloksen. Aine irrotti lakan kiitettävästi poistamatta kuitenkaan ruskeaa väriä. Luultavasti puu jo itsessään on tummapintaista, mutta kyllä sen käsittelyssäkin on käytetty jotain tummaa väriä.

Lakan poistamisen jälkeen käsittelin pöydän aineella (Liberon Huonekalujen puhdistusaine), joka pysäytti lakanpoistoaineen vaikutuksen ja putsasi myös muita epäpuhtauksia. Sitten hioin (teräsvilla nro 2) pinnat kevyesti ohjeiden mukaisesti. Lopuksi lakkasin pöydän kahteen kertaan tummalla huonekalulakalla(Liberon Bistrot lakka). En löytänyt alkuperäisen väristä lakkaa, joten pöydästä tuli tummempi kuin aiemmin. Pidän kuitenkin tästä uudesta väristä enemmän. Ostin myös puukittiä kolhujen korjaamiseksi, mutta jo ensimmäisen lakkakerroksen jälkeen totesin, ettei sitä tarvita. Vanhan lakan poistaminen, hiominen ja uusi värillinen lakka naamioi kolhut kadoksiin.

Mainittakoon, etteivät nuo ostamani aineet olleet ihan halpoja, mutta toisaalta olivat kyllä varsin riittoisia ja helppokäyttöisiä. Purkkien kyljissä on selkeät ja helpot käyttöohjeet. Lisäksi huomasin, että tuotteiden hinnat vaihtelevat hiukan eri rautakaupoissa. Kun nyt mainostamaan aloitin, kerrottakoon, että Bauhausin hinnat olivat muita edullisempia.

Nyt pikkupöytä on saanut uuden sijoituspaikan kirjaston ja olohuoneen välissä. Eilen illalla taisin vilkuilla enemmän tätä entisöimääni pöytää kuin televisiota ja mukavia ilon ja tyytyväisyyden perhosia kisaili vatsassani.

Pitkään olen myös miettinyt uutta verhoratkaisua kirjastohuoneeseen. Siellä on ollut pitkä sivuverho ikkunan toisessa laidassa, mutta siirrettyäni takkahuoneen sohvan kirjastoon, on sivuverho ollut lähinnä nurkkaan rutatun poloisen näköinen. Varsinaista peittävää tarkoitusta tuolla kirjaston verholla ei tarvitse olla, koska ikkunassa on sälekaihtimet, eikä muuta peitettävää ole kuin kenties joskus liiaksi paistava aurinko.

Laskosverho ei tullut kyseeseen, sillä minulla ei ollut siihen tarvittavaa mekanismia eikä liioin tähän hätään riittävästi kangasta. Niinpä päädyin rullakappaan. Vanha, läpikuultava verhokangas päätyi uusiokäyttään. Jotta saisin kankaan riittämään 160 cm:n levyiseen ikkunaan, piti kangas kääntää vaakatasoon ja ommella kaksi verhoa pitkältä sivulta yhteen. Sauma ei haittaa, sillä se ei tule näkyviin vaan jää tuon rullan sisään. Verhoahan ei ole tarkoitus juurikaan tuolta rullalta alemmaksi aukaista. Ylä- ja alareunaan ompelin kujat puurimaa varten. Sellaiset löytyivät kellarista, jonne on erilaisia rakennustarpeiden jämiä kertynyt vuosien aikana vähän liikaakin. Yläreunan rimakujan päälle ompelin vielä sauman, jotta saatoin ripustaa verhon tavalliseen nipsuverhotankoon. Ompelutarpeistani löytyi vain silkkinauhaa, joten siitä ompelin nuo nauhat, jolla sain kiinnitettyä rullan. 

Koska vesisade on jatkunut ja radion mukaan tulee jatkumaankin, olen rauhassa urakoinut ompelukoneeni kanssa. Verhojen lisäksi ompelin myös uudet päälliset kirjaston sohvaan ja keinutuolin pehmusteisiin sekä kahteen pieneen rahiin. Olen joskus ostanut valmiiksi Ikeasta luonnonvalkoista paksuhkoa puuvillakangasta. Se on edullista, mutta kutistuu aika paljon pesussa. Koska en ollut kutistanut kangasta etukäteen, oli pakko jättää saumavaroihin vähän laajennusvaraa.

Kankaan käsittely ja ompeleminen oli ajoittain hiukan haasteellista, sillä minulla oli karvainen apulainen, jonka mielestä kankaan sisälle täytyi päästä möyrimään ja kurnuttamaan. Juuso on muutenkin enemmän tai vähemmän turhautunut, kun se ei voi olla ulkona. Ei se siellä pidempään haluaisi olla, mutta vakiopaikat pitäisi päästä nuuskimaan, eikä tuo sisävessakaan Juusoa erityisemmin kiinnosta. Tosin tänä aamuna kissalla oli kova hätä ja se tuli herättämään minut aamuviideltä. Kaikkialla oli pilkkosen pimeää ja sade ropisi aika napakasti. Puoliunessa päästin Juuson varastoon, jossa se parkkeerasi itsensä ulko-oven eteen odottamaan valjaiden kiinnitystä. Sillä välin vedin kodinhoitohuoneen ovet kiinni ja palasin omaan lämpöiseen sänkyyni. Myöhemmin aamulla noustuani saatoin todeta, että kissa oli käynyt hiekkalaatikolla ja nukkui täydessä unessa kodinhoitohuoneen penkillä. Eli se kyllä osaa käydä sisävessassaan niin halutessaan, mutta mieluummin se menee ulos tarpeilleen.

Ja jos ulkona onkin märkää ja harmaata, sisällä kukkii. Toinen kesän ulkokurituksessa olleista kaktuksista tuli heti sisälle päästyään täyteen nuppuja, jotka nyt toinen toisensa perään avautuvat. Se on kyllä tavattoman kaunis. Toinen kaktus on vaaleanpunainen ja kukkii yleensä vasta myöhemmin. 

Anoppi lahjoitti kukkiaan muutettuaan pienempään asuntoon ja tämä alakuvan köynnöskukka, jonka nimeä en tiedä, on jatkanut kukkimistaan meidän kodissamme, välittämättä muuton tiimellyksessä saaduista kolhuista.

Iltapäivä on jo pitkällä ja vihdoin sade näyttää ainakin taukoavan. Taivaalla näkyy jopa sinisiä aukkoja pilvimassassa. Nyt on ihan pakko lähteä haukkaamaan happea ulos. Pihamaalla tuskin mitään tuossa märkyydessä viitsii tehdä, mutta sopiva lenkki kylällä tekee hyvää.

Ja lopuksi muutama tietotekniikka-aiheinen vitsi:

Asiakas: En pääse tunnuksilla sisään.
IT-tuki: Oletko varma, että kokeilit oikeaa tunnussanaa?
Asiakas: Kyllä, näin kun työkaverini kirjoitti sen.
IT-tuki: Voitko kertoa minulle, mikä tuo tunnussana on?
Asiakas: Se oli viisi pientä tähteä.

***
Asiakas Hewlett Packard -tukeen: Laserprintterini on rikki.
IT-tuki: Minkä mallinen se on?
Asiakas: Se on Hewlett Packard.
IT-tuki: Joo sen tajuan, mutta onko se musta-valkoinen?
Asiakas: Ei, se on beige.

***
Asiakas: Yritän kirjoittaa ensimmäisen sähköpostini ja olen kirjoittanut kirjaimen a, mutta miten saan siihen sen pienen ympyrän ympärille?
IT-tuki: Onko kursori vielä siinä?
Asiakas: Ei, olen täällä yksin.

***
Asiakas: Olen ostanut internetin ja tarvitsen apua.
IT-tuki: Ok, miten pitkälle olet päässyt asentamisessa?
Asiakas: Olen avannut internet-laatikon.
IT-tuki: Ok, oletko kytkenyt kaikki johdot ja käynnistänyt tietokoneen?
Asiakas: Käynnistänyt tietokoneen? Ei minulla ole tietokonetta. Olen ostanut internetin.

***
Asiakas: Tietokoneeni jumiutuu koko ajan.
IT-tuki: onko sinulla monta ikkunaa auki?
Asiakas: Ei ole, mutta oveni on hieman raollaan.