Sivut

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kuusi kuvaa kesästä


Mökkipuutarhassa -blogin Pirjo haastoi esittelemään kuusi kuvaa kesästä. Kesäkuvia oli todella kiva käydä läpi, vaikkakin jälleen kerran huomasin, että enemmänkin kuvia voisi tallentaa. Kesä on toki muuallakin kuin vain omassa pihapiirissä ja omien nurkkien kuvaamista olisi syytä laajentaa ja monipuolistaa, etsiä uusia kuvakulmia, nousta korkeuksiin tai laskeutua maahan mahalleen. Liian usein tulee tyydyttyä tavanomaisiin näpsäyksiin, joita niitäkin pitäisi pyrkiä laadullisesti parantamaan. Täällä blogimaailmassa toisten kuvia katsomalla oppii kyllä hurjan paljon ja monet taitavat kuvaajat haastavat pelkästään kuviaan julkaisemalla tavoittelemaan parempia otoksia.  

Samoin kesäisiä kukkakuvia katsellessa mieleen nousee lukuisia mahdollisuuksia uusien kasvien hankkimisesta. Kuluneen vuoden aikana olen muiden blogeja lukiessani kirjannut mielenkiintoisia ja kenties omaan pihaan hankittavia kasveja erilliseen vihkoon. Tuota vihkoa kannattaakin sitten selailla siemenluetteloiden ilmestyessä ja viimeistään johonkin taimikauppaan lähtiessä. Puutarhalehtiä ja -kirjoja olen lukenut ja selaillut vuosikausia, mutta oikeastaan vasta puutarhablogit löydettyäni olen tosissani innostunut laajentamaan kasvivalikomaani ja toivon mukaan tulevaisuudessa kokeilemaan erikoisuuksiakin.

Kuvien ohessa olevat runot olen löytänyt netistä, niiden kirjoittajia en tiedä.


Krookukset, scillat ja tulppaanit
hymyilevät kevättä kukkapenkissä.
Koivun alla sinivuokko avaa
taivaansiniterän
auringon ihailtavaksi.



Puhtaat tuulet puhaltaa,
kauniit värit esiin saa.
Valo, lämpö tulvahtaa,
kasvoihimme hymyn saa.
Kesään tulevaan jo
aatoksemme janoaa.


Tunnen lämpimän
vihreiden puiden tuoksun,
Kuulen kauniin laulun
laulun ja heinäsirkan
soiton.
Aurinko paistaa ja
vesi on lämmintä.
On ihanaa kun on
kesä. 


Kukkaisniityt kuin keijusen tukkaa,
sammalmättäät kuin pehmyttä nukkaa.
On korkean korkea taivaankaari
taikaa täynnä on tämä satujen saari.

Yölintu hiljaa armastaan huhuu
senkin voi kuulla kun luonto puhuu.
Nuotion liekkien sammuvan näemme.
Hetkeksi yöttömään yöhön viel' jäämme.



Kesä on kuin perhon lento.
Kaunis, lyhyt ja hennon hento.
Aika kuluu mutta muistot jää,
ne rikastuttavat elämää.


Nytkö se kesä oli sitten tässä,
voi kun ois vielä hihassa ässä.
Ihan muutaman kerran vaan,
ois kiva vielä olla paljasvarpasillaan.
Vois syödä jätskiä pihalla,
ilman että ois kananlihalla.
Mutta tuleehan se kesä uudestaan,
sillävälin muista jutuista nautitaan!


Eino-myrsky alkaa jo vähitellen laantua, aurinko paistaa ikkunasta pöydällä lojuvaan joulukorttikasaan, jotka ovat enää viimeistelyä ja kuoriin laittamista vailla. Syksy on hurahtanut vikkelästi ja tällä vauhdilla kohta voidaankin ryhtyä selailemaan siemenluetteloita ja miettimään, mitä uutta tulevana keväänä pihamultaan istuttaisi. Tässähän alkaa jo hivenen vatsanpohjassa kutkuttamaan uuden kesän odottaminen. Unelmoida voi vaikka lottovoitosta tai kesästä, sillä erotuksella, että kesä tulee takuuvarmasti. Siis kesää kohti avoimin ja iloisin mielin!
 

24 kommenttia:

  1. Mitä, joulukortteja? Joko on niiden aika!? Kylläpä aika rientää nopeaan, vastahan nyt on syksy ja joulu jo tulossa.
    Ihanaakin ihanammat kevät- ja kesäkuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Askartelen joka vuosi joulukortit itse. Lähetän aika paljon kortteja, joten homma on hyvä aloittaa ajoissa. Sitä paitsi on tavattoman helpottavaa, kun yksi joulunajan suurimmista tehtävistä on hoidettu. Oikeastaan olen jo mielessäni siirtynyt jouluun ja heti sen jälkeen siirryn alkuvuoteen, josta onkin hyvä ponnahtaa suoraan kevääseen ja sitten - KESÄÄN! Mitäs sitä suotta kaikenlaisia välivaiheita elelee....

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Ihanan herkkä kuva kevätkaihonkukasta! Sitä on vaikea kuvata, kun se on niin pieni:)

    Minullakin on nykyään tuollainen puutarhavihkonen. Ainoa ongelma tuppaa olemaan että vihko on aina jossakin hukassa:) Voi tätä meikäläisen järjestelmällisyyttä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun vihkoni on melkeinpä nenän edessä tässä työpöydällä, mutta kunpa sen muistaisi ottaa mukaan taimikauppaan lähtiessä. Onneksi sitä asiaa tarvitsee pohtia vasta vähän ajan kuluttua.

      Poista
  4. Kauniita kuvia! Minulla nuo blogeista kerätyt kasvi-ideat on lapussa, jonka olen kiinnittänyt jääkaapin oveen. Taimikaupassa sitten yritän muistella, mitä siinä lapussa lukikaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja sitten kun siellä taimikaupassa ei muista, mitä tuli hakemaan, haksahtaa kaikenlaisiin yllättäviin hankintoihin, joita ei ole osannut kuvitella maailmassa olevankaan.

      Poista
  5. Kauniit kesäkuvat. Liljan väri on tosi makea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko, tykkään itsekin noista liljoista.

      Poista
  6. Kaunis ja mietitty postaus!
    Voi kun saisi vielä tuoksun mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se tuoksukin tällä tekniikan kehittymistahdilla piakkoin kuviin saadaan.

      Poista
  7. Kauniita kesäisiä kuvia. Seuraavaa odotellessa näitä on mukava katsella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pinuski, kukkia taitaa olla aina kiva katsella.

      Poista
  8. Hieno postaus, kuvista suorastaan tulvii kesän tunnelmat ja runot tekke viime silauksen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aina tykännyt runoista, vaikken niitä itse osaa yhtään kirjoittaakaan.

      Poista
  9. Hieno postaus runoineen Tämä se ilahduttaa oi näitä katselisi vaikka kuinka kauan.Kiitos Between:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irma! Sinä se osaat sanoa aina niin kauniisti.

      Poista
  10. Oih, varsinkin nuo kevään ja alkukesän kukkijat säväyttävät, eihän sinne enää niin kovin pitkä aika ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäiset kukkivat kyllä vievät sydämen mukanaan.

      Poista
  11. Ihana aurinko paistaa kuvissasi. Lämmintä aurinkoa kaipais taas. Tänään maanantaina, myrskyn jälkeen kyllä paistaa taivaaltakin aurinko, mutta se on niin alhaalla. Eikä ole oikein mitään kuvattavaakaan.
    Joulukortteja vois taas vaihteeksi alkaa tekemään. Ensin pitää lähteä ulos keräilemään pudonneita oksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään katselin minäkin, miten mahdottoman alhaalla aurinki paistaakaan. Ja melkoisen lyhyen ajan on ylipäätään näkyvissä.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!