Monopodilla mennään

Käydessäni eilen apteekissa hakemassa isän lääkkeitä, oli pakko pysähtyä kauppakeskuksen aulaan levitettyyn kirjavalikoimaan. Minun on vaikea vastustaa kirjoja, enkä siis nytkään päässyt pinojen ohitse. Mukaan tarttui tämä sipulikukkakirja, koska minulla ei ole ainuttakaan pelkästään sipulikukkiin keskittynyttä kirjaa. Tosin olen odotellut Sailan vastaavaa valmistuvaksi, mutta voihan ihmisellä olla kaksikin samaa aluetta käsittelevää tietoteosta. Eikös voikin. Ei tämäkään kirja hullumpi ole ja kukkien kuviahan voi katsella vaikka kuinka monta kertaa. Löysin kirjasta jo niin paljon ihastuksen kohteita, ettei mitään rajaa.

Mukaan tarttui myös Diana Graigin Puutarhurien kirja: Parhaat niksit viherpeukaloille. Selailin kirjaa pikaisesti eilen illalla ja totesin, että useimmat kirjassa mainitut niksit ovat toki jo melko tuttuja. Lisäksi jäin miettimään, että kenties tässä kirjassa on ainakin hivenen huumoria mukana. Mutta kun tämänkin halvalla sai, niin mikäs ettei.

Minulla on 70-luvulla hankittu kolmijalkainen kamerajalusta, joka on ihan hyvä, joskin alumiinisena melko painava. Pari vuotta sitten ostin Lidlistä minikokoisen jalustasetin, josta pieni kolmijalka hajosi aika pian. Sen sijaan yksijalkaista olen käyttänyt aika paljon pitkälti sen helpon käytettävyyden vuoksi. Se kun mahtuu vaikka taskuun. Se on kuitenkin minikokoinen (maximikorkeus 38 cm), joten sen käyttö on rajallista. Lähinnä, jos tulee maattua mahallaan maassa - sitäkin tapahtuu  - tahi käytettäessä sitä lisätukena. Esimerkiksi omaan mahaansa jalkaa tukiessa sillä saa lisäulottuvuutta sekä vakautta. 

Pitkään olen kuitenkin kaivannut ihan kunnon kokoista yksijalkaista, joka kulkisi helposti vaikkapa omassa puutarhassa. Vihdoin sain sellaisen ostettua verkkokaupasta ja tänään hain tilaukseni postista. Vaihtoehtoja oli melkoisesti, mutta tällä hetkellä minulla ei ole kovin paljon varaa investoida tavaraan, joka ei kuitenkaan ole elintärkeä. Kokeilin yksijalkaa täällä sisällä hetki sitten ja tykästyin noihin pikalukkoihin. Kuulapää kuului ensisijaisiin valintaperusteisiin. Hyvältä tuntui, joten varmasti se pääsee vakiokäyttöön. Lisäksi näillä yksijaloilla on varsin hauska nimi eli Monopod. Kaikkihan on nykyään padeja tai podeja tai milloin mitäkin. Nyt minullakin on pod eli tämä Monopod.

Isälle tehtiin perjantaina pallolaajennus ja eilen haimme hänet äidin kanssa kotiin. Lääkearsenaali kasvoi merkittävästi, joten nyt sitten täytän kahden ihmisen dosetit viikottain ja yritän tahkota vanhempieni päähän, kuinka tärkeää heidän on muistaa ottaa lääkkeensä säännöllisesti. Näyttää mahdolliselta, että pääsen loppuviikosta oman puutarhani pariin ja luvassa on ulkoilua innostavaa säätäkin.

Nappasin tuosta Puutarhurien niksikirjasta oheisen lauselman, joka sopii erinomaiseksi elämänohjeeksi tilanteeseen kuin tilanteeseen:

Voimme joko valittaa, että ruusupensaissa on piikkejä,

tai iloita, koska piikkipensaissa on ruusuja.

- Abraham Lincoln -

 
.