Sivut

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Hiirenkorvia ja kevätkissa


Viime vuonna messuilla käydessäni himoitsin jouluruusuja, joita oli myynnissä miltei jokaisella ylipäätään jotain kauppaavalla. Vaikuttivat aika kalliilta, enkä osannut päättää ostanko ja keneltä, joten ostamatta jäi. Toissa viikolla Helsingin messuilla käydessäni olin päättänyt, että nyt taatusti ostan jouluruusun tai pari, vaikka perikato iskisi. Onhan minulla puutarhassa jo jouluruusu kasvamassa, mutta olen jo tainnut useaankin kertaan kertoa, kuinka menin siirtämään ne paikkaan, jossa tulevat tallotuiksi talvisin linnuille ruokaa laitettaessa. Täytyy nyt kevään aikana kaivaa ne uudelleen ylös ja siirtää parempaan paikkaan.


Tänä vuonna en sitten jouluruusuja löytänytkään kuin parilta myyjältä ja sillä toisella oli totisesti melko kalliita ja vähän onnettoman oloisia kukkia. Toinen kauppias myi 20 euron kappalehintaan, mikä ei sekään mikään halpa hinta ole, mutta  kukat olivat komeita yksilöitä ja tarjoushinnalla sai kaksi 35 eurolla. Päätetty, mikä päätetty. Ostin vaalean ja tuollaisen tummemman jouluruusun. Viikon ajan ne olivat autotallin ikkunalla, sillä siellä on viileää ja valoisaa. Muutama päivä sitten istutin kumpaisenkin isoon ruukkuun, jonka laitoin patiolle metallipylvään päälle suojaisaan paikkaan odottamaan maan lämpenemistä ja istuttamista. Pärjäävät näköjään huomattavasti paremmin ulkosalla. Viime yönä talon toisella puolella näytti mittari -3 pakkasastetta, mutta luultavasti jouluruusujen sijaintipaikassa oli sentään hivenen plussan puolella.


Marja-aronia


Tuomi hiirenkorvalla


Alppikärhö


Tuoksukäynnöskuusama - myös alla



Sain monta vuotta sitten naapurilta keltaista tarha-alpia. Enpä silloin tiennyt, miten vikkelä se on leviämään ja kohta se varmaan täyttää yhden yläpihan penkeistä. Viime kesänä kitkin sitä aika kovalla kädellä, mutta sillä on niin mahtavat ja kaikkialla tunkevat juuret, joten luultavasti koko penkki pitäisi kaivaa tyhjäksi. Se taasen on sen verran iso homma, että olkoot ainakin toistaiseksi. Innokkaasti se on taas nousemassa kohti kesäistä kukoistustaan, eikä näytä olevan moksiskaan viime kesän kovasta käsittelystä. 


Idänsinililjat ja kirjokevättähdet alkavat availla kukkiaan ja niitä tupsahtelee sieltä täältä. Syksyllä leikkasin marja-aroniat mataliksi ja nyt Juuso pääsee yläpihalla ollessaan kaivelemaan rinteeseen kuoppiaan. Kunnon kollikissa ei ihan pieneen kuoppaan tyydykään, joten toissapäivänä sain todeta scillapopulaation löytäneen uuden reitin ilmojen halki kohti nurmikkoa. Ison kuopan peittäminen tarvitsee myös paljon mullan siirtelyä, joten rinteessä on tällä hetkellä paljas läiskä muistona erään karvaisen olion lannoituspuuhista.





Vuohenjuuri pilkistää talvion takaa


Kevätkaihonkukka on jo availlut nuppujaan. Pidän kovasti kevätkaihonkukasta, sillä se on todella hyvä leviämään eikä pahemmin kainostele paikkaa kuin paikkaa. Alkukeväästä saattaa näyttää, että se on kadonnut kokonaan, mutta kohta jo pieniä lehtiruusukkeita alkaa nousta sieltä täältä eikä aikaakaan, kun se jo peittää isojakin alueita lehdistöllään. Sen kukka muistuttaa hiukan lemmikkiä ja samalla tavoin väri vaihtelee eri sinisen sävyissä. Kevätkaihonkukkaa on helppo monistaa irrottamalla sen rönsyjä. Olenpa käyttänyt sitä kesäkukkaistutuksissakin ja siirtänyt sitten syksyllä maahan täyttämään taas jotain sopivaa aukkokohtaa. Tosi kiitollinen ja nätti kukka kuin myös melko aikainen viherryttäjä.


Meidän puutarhan omapäisin kukka on sen sijaan Juuso, joka ei käskien kuvattavaksi asetu. Mamman on joko tyydyttävä kuvaamaan häntä takaapäin tai sitten liikkumaan itse kissan kasvopuolelle. Silloinkin Juuso saattaa olla sen näköinen, ettei sitä voisi vähempää kiinnostaa koko valokuvaustouhu. Tärkeää on kuitenkin olla siellä, missä mammakin.
 

Pääsiäisen pajunkissa
yksin istuu aatoksissa,
nostaa ylös pikku päätä,
viel´ on ympärillä jäätä.
Silloin lämmin ääni pien´
kuiskaa: sinut kotiin vien.
Lasten laulut siellä raikaa,
ilmassa on kevään taikaa.

-Anneli Vanhakartano-
 
Aurinkoista ja mukavaa pääsiäistä!
 

23 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kevät on niin ihanaa aikaa, että ihan rinnassa pakahtuu.

      Poista
  2. Upeat jouluruusut. Tarha-alpi taitaa olla vähän samanlainen riesa kuin sisarensa suikeroalpi. Revin sitä joka kevät kovalla kädellä penkistä ja penkin vierestä. Silti suikeroalpi työntyy loppukesästa nurmikolle, sammalleimun sekaan ja pikkusydäntä tukahduttamaan. Sen voisi nimetä riesa-alpiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suikeroalpi on tosiaan aikamoisen vahva kasvi. Sen päällä voi rauhassa tallustella, eikä se ole millänsäkään. Pitääpä kokeilla sitä sammaloituneen nurmen tilalle.

      Poista
  3. Jouluruusut on sitten ihania!
    Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, jouluruusut ovat ihania. Hyvää pääsiäistä myös sinulle!

      Poista
  4. Hienojahan ne on nuo jouluruusut. Johan siellä vihertää paljon kukkia ja silmuja. Minua vähän jo keljuttaa tämä hidastelu täällä, kun vielä on niin kylmää. Mutta jossain vaiheessa meidän kesä ottaa teidän kesän kiinni, kun kesä loppuu kuitenkin melkein samoihin aikoihin :)
    Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katselin tänään auringon nousu- ja laskuaikoja. Pohjoisessa aurinko nousee tunnin aikaisemmin kuin täällä etelässä. Kohta on teilläkin lämmintä, hyvää joutuu joskus odottamaan, mutta kyllä se kannattaa. Hyvää pääsiäistä sinulle!

      Poista
  5. Kaikkea kivaa jo puskee näkyviin. Meillä tuomessa tosi isot silmut jo.
    Hyvää Pääsiäistä! Juusolle rapsutus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuso kiittää rapsutuksista ja kehrää tyytyväisenä. Hyvää pääsiäistä sinulle!

      Poista
  6. Teillähän jo puskee maasta vaikka mitä! Ihan malttamattomana täällä odotellaan kukkien kasvua.
    Onneksi ensiapua saa terasseille kevätkukkasista.
    Hauska tuo Juuso! Melilä kanssa kissat kulkee pihalla mun lähellä,kun perkkailen pihaa. Ja iltaisin on joku jo vallannut sängyn... Mukavaa pääsiäisenaikaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä tuppaa odottamaan kaikkea ihan valtavan innostuneena ja sitten yhtäkkiä maa vihertää niin, ettei perässä pysy. Ihanaa aikaa ja kohta se on sielläkin.
      Kissoille on mukava jutella puutarha-asioista. Ovat aina samaa mieltä mamman kanssa.
      Hyvää pääsiäistä sinulle ja kissoille!

      Poista
  7. Onpa siellä kasvit hienolla alulla! On ihana katsella, mitä kaikkea maasta nouseekaan:)

    Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kevätelämä on kuin parhainta dekkarin tutkiskelua. Mitä pilkottaa maasta milloinkin ja missä viipyy se, jonka viime syksynä istutin? Mahtavaa aikaa.
      Hyvää pääsiäistä sinulle!

      Poista
  8. Voi mikä jouluruusu-kateus iski! Akuutti pula! Haaveilin samoin viime vuoden messuilla kun niitä tuntui olevan hieman jokaisella, nyt Tampereen messuilla ei osunut yhtäkään kauppiasta silmään. Mutta on ne komeita! Ja niin on Juusokin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttua tuo kasvikateus ja täällä blogimaailmassa se iskee harva se päivä. Monilla on niin upeita kasveja, että innostus iskee. Kunpa nyt saisin nuo uudet jouluruusut menestymään - kunhan ensin pääsen istuttamaan ne maahan.
      Juuso tykkää, kun kehut sitä komeaksi kolliksi. Istuu tässä ihan vieressä ja kiittää kehräten.

      Poista
  9. On jo niin ihania kevät kukkioita ja silmuja Hyvää Pääsiäisen aikaa:)

    VastaaPoista
  10. Luonto jo pilkistää maanpinnalle. Hyvää pääsiäistä.

    VastaaPoista
  11. Tämän päiväisen auringon ja lämmön myötä viherrys vaan lisääntyy. Haluaisitko minulta kevätkaihonkukkaa, voisin lähettää?

    VastaaPoista
  12. oi, kaihhiksen sini on sitten ihana! Mahtavaa kun teillä on jo kukkia, meillä ei vielä mithään missään.

    VastaaPoista
  13. Hienon punaisen jouluruusun olitkin löytänyt!!! Hyvää Pääsiäistä Sinullekin!!!!!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!